Oikeudenmukainen siirtymä vaateteollisuudessa tarkoittaa, että muutos kohti vähähiilistä ja planeetan rajoissa toimivaa vaatealaa toteutetaan globaalin arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksia kunnioittaen – niin siirtymän aikana kuin sen jälkeen.

Oikeudenmukaisessa vaateteollisuuden kiertotaloudessa luodaan enemmän arvoa vähemmällä vaatemäärällä. Se toimii planetaarisissa rajoissa ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, kunnioittaen globaalin arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksia. Vaatteita tuotetaan ja kulutetaan nykyistä vähemmän. Niitä suunnitellaan, valmistetaan ja käytetään tavalla, joka mahdollistaa pitkän käyttöiän. Vaatteen elinkaarella ei ole päätepistettä vaan sen raaka-aineita hyödynnetään uusien tuotteiden raaka-aineena. 

Oikeudenmukaisen kiertotalouden mukaisen vaateyrityksen liikevaihto muodostuu vaatteiden huoltamisesta, korjaamisesta, uudistamisesta ja käytettyjen vaatteiden myymisestä sekä vuokraamisesta ja/tai pitkäikäisten uusien vaatteiden myynnistä.

Vaateteollisuuden kontekstissa globaali pohjoinen viittaa alueisiin, jotka pääasiassa kuluttavat vaatteita ja joissa globaalit vaateyritykset sijaitsevat, kuten Eurooppa ja Yhdysvallat. Globaali etelä taas viittaa maihin, joissa tuotetaan merkittävissä määrin vaatteita halvan työvoiman ja raaka-aineiden siivittäminä, kuten Bangladesh tai Intia. Globaali etelä kuvaa myös maita, joihin monet käytetyt vaatteet lopulta päätyvät, kuten Uganda tai Ghana. 

Globaali etelä ja globaali pohjoinen on termipari, joka kuvaa maailman epätasa-arvoisia valtarakenteita, jotka juontavat juurensa kolonialismin perintöön. Globaali pohjoinen hyötyy globaalin etelän halvasta työvoimasta ja luonnonvaroista. 

Jako ei ole täysin maantieteellinen, vaan yhden maan tai alueen sisällä voi olla sekä ”pohjoista” että ”etelää”. Lisäksi kaikkia alueita ei voi jakaa tällä kahtiajaolla. Esimerkiksi Euroopassa on kuluttajamaiden lisäksi merkittäviä tuotantomaita, kuten Turkki ja Romania.

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n määritelmän mukaan epävirallinen työntekijä on henkilö, jolla ei ole virallista työsopimusta, työntekijöiden etuuksia, sosiaaliturvaa tai työntekijöiden edustusta päätöksenteossa. 

Usein raja virallisen ja epävirallisen työn välillä on häilyvä. Epävirallista työllisyyttä on kaikkialla, mutta yleisintä se on matalan tulotason maissa, joissa se kattaa 89 % kaikesta työllisyydestä. 

Luo kiertotalousstrategia, jonka ytimessä ovat sekä planetaariset rajat että sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Kehitä askelmerkit, jotka mahdollistavat strategian toteutuksen toimintaympäristössäsi. Huomioi suunnittelussa kielteisten sosiaalisten vaikutusten arviointi, lieventäminen ja ehkäisy – huolellisuusvelvoitteen mukaisesti.

Rakenna strategiaa laajalla rintamalla: ota mukaan sidosryhmiä niin globaalista pohjoisesta kuin etelästä, ja tee yhteistyötä muiden yritysten, ammattiliittojen, työntekijöiden, päättäjien, järjestöjen ja sijoittajien kanssa. 

Nosta strategian tavoitteita yhteiskunnalliseen keskusteluun, jotta laajempi joukko eri sidosryhmiä voi jakaa yhteisen käsityksen niistä toimista, joita oikeudenmukaiseen siirtymään vaaditaan.

OECD Due Diligence Guidance for Responsible Business Conduct
OECD, 2018

People and planet in business – A simple guide to how small and micro companies can start or strengthen their due diligence
B Lab & Fairtrade International, 2023

Moni sellainen toimi, joilla vaatealan työpaikkoja yritetään muuttaa vastuullisemmaksi, keskittyy vähentämään haittoja: hieman vähemmän huono korvaus työstä ja hieman vähemmän vaaralliset työskentelyolosuhteet. Ihmisarvoinen työ on kuitenkin paljon enemmän kuin vain ihmisoikeusloukkauksien välttämistä. 

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n määritelmän mukaan ihmisarvoinen työ tarjoaa turvalliset työskentelyolosuhteet, kohtuullisen ansion ja sosiaaliturvan kaikille työntekijöille. Se mahdollistaa henkilökohtaisen kehityksen, osallistumisen itseä koskevaan päätöksentekoon, vapauden järjestäytyä sekä tasa-arvoisen kohtelun kaikille.

Koska kiertotalouden arvoketjut eroavat merkittävästi nykyisistä vaateteollisuuden arvoketjuista, edessä on uusien toimintatapojen rakentaminen. Rakenna kiertotalouden arvoketjuja alusta lähtien niin, että ne mahdollistavat työntekijöiden työ- ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Saavatko esimerkiksi käyttämäsi kierrätysmateriaalin lajittelijat elämiseen riittävää palkkaa?

Kun lähdet osaksi kiertotalouden ekosysteemejä, tulet toimimaan monen uudenlaisen toimijan ja jopa toimialan kanssa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tekstiilijätteen keräys ja lajittelu. Päivitä osaamistasi, jotta osaat tunnistaa ja arvioida ihmisoikeusriskejä, jotka liittyvät eri toimijoihin ja toimialoihin. 

Global Rights Index 2024
Global Rights Index tarjoaa tilannekatsauksen siihen, miten työntekijöiden ja ammattiyhdistysten perusoikeudet toteutuvat eri maissa.
International Trade Union Confederation, 2024

Opas elämiseen riittävistä palkoista
Vaatealan yrityksille suunnattu opas elämiseen riittävien palkkojen edistämiseksi. Mukana konkreettisia esimerkkejä suomalaisilta yrityksiltä.
Eetti, 2022

Tuotantomaiden ammattiliitoilla on tärkeä rooli työntekijöiden aseman edistämisessä. Ne myös lisäävät niin työntekijöiden kuin työnantajien tietoisuutta työntekijöiden perusoikeuksista, työoloista ja kiertotalouden vaikutuksista tuotantoon. 

Vastuullisten ostokäytäntöjen avulla voit tukea ammattiliittojen mahdollisuuksia vahvistua ja saada yhä useampi työntekijä liiton piiriin. 

Vastuullisiin ostokäytäntöihin sisältyvät esimerkiksi realistiset tuotantoaikataulut ja elämiseen riittävien palkkojen mahdollistavat ostohinnat. Ammattiliittojen näkökulmasta erityisen olennaista on kirjata tilaussopimukseen vaatimus ILO:n määrittelemien työelämän perusoikeuksien ja -periaatteiden noudattamisesta. Tämän vaatimuksen lisäksi tulee seurata periaatteiden noudattamista ja toteutumista yhdessä demokraattisen ja vapaan ammattiyhdistysliikkeen kanssa. 

Yksi ILO:n määrittelemistä työelämän perusoikeuksista on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin.

Globaalin etelän tuotantomaiden järjestäytymisaste on usein matala, eikä työpaikalla ole välttämättä ammattiliittoa lainkaan. Useissa vaateteollisuuden tuotantomaissa, esimerkiksi Kiinassa, lainsäädäntö estää vapaan järjestäytymisen. Ja vaikka näennäisesti vapaus järjestäytyä olisi, sitä usein rajoitetaan tai hankaloitetaan – usein työnantajien toimesta. 

Kaikki ammattiliitot eivät aina aja vain työntekijän etua. Lisätietoja tuotantomaiden luotettavista ammattiliitoista ja työntekijöiden oikeuksista saa paikallisilta kansalaisjärjestöiltä sekä suomalaisilta liitoilta ja niiden maailmanliitoilta. Suomessa esimerkiksi Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK tukee yrityksiä työntekijöiden kuulemisessa globaalin ammattiyhdistysliikkeen verkostojen kautta.

”Keskustelut ammattiliittojen kanssa kannattaa: niistä oppii aina paljon uutta. Ei tosin ole aina helppoa löytää oikeita tahoja, joiden kanssa pääsee keskusteluihin. Tähän ei kannata jäädä jumiin, vaan jatkaa oikeiden kumppanien etsimistä.”
Jukka Pesola, perustajaosakas ja toimitusjohtaja, Pure Waste Textiles Oy

• Ready-made disparity: the impact of unfair trading practices on just transition in Bangladesh’s Ready made garment sector 
  Selvitys tarkastelee, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella, globaaleilla sääntelymuutoksilla ja epäreiluilla ostokäytännöillä on Bangladeshin vaateteollisuuteen.
  SOLIDAR, 2024

Ihmisoikeuksiin liittyvän työn perusperiaate on, että kielteisten vaikutusten kohteena olevia ihmisiä tulee kuulla ja esille nousseet asiat otetaan huomioon päätöksenteossa.

Siirtymä kiertotalouteen vaikuttaa monella tapaa työntekijöihin, joten kaiken A ja O on työntekijöiden kuuleminen – oli kyseessä sitten ompelija, raaka-aineiden tuottaja tai tekstiilijätteen kerääjä. Erityisen suuri negatiivinen vaikutus muutoksilla voi olla entuudestaan haavoittuvassa asemassa oleville, kuten naisille, seksuaalivähemmistöille, siirtotyöntekijöille tai epävirallisille työntekijöille.

Ota huomioon työntekijöiden näkemykset ja kokemukset, ja osallista heidät päätöksentekoon. Tämä niin sanottu merkityksellisten sidosryhmien kuuleminen on myös olennainen osa yrityksen huolellisuusvelvoitetta.

Ole ensisijaisesti yhteydessä ammattiliittoon ja työntekijöiden edustajiin, kuten luottamushenkilöihin. Rakenna luottamusta, jotta työntekijät ja heitä edustavat tahot ovat valmiita jakamaan tietoa ilman pelkoa siitä, että epäkohtien tultua päivänvaloon yhteistyö loppuu.

”Halusimme käyttää kierrätysmateriaaleja tehtaan kanssa, joka oli aiemmin käyttänyt vain neitseellisistä raaka-aineista tehtyjä lankoja. Jos olisimme puhuneet vain tehtaanjohtajan kanssa, ei yhteistyöstä olisi tullut mitään. Sen sijaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa pystyimme rakentamaan prosessin, joka mahdollistaa kierrätyslangan käyttämisen heidän laitteillaan. Työntekijöillä oli paras tietämys, miten tällainen prosessi toteutetaan.”
Jukka Pesola, perustajaosakas ja toimitusjohtaja, Pure Waste Textiles Oy

Stakeholder Engagement – Human Rights Impact Assessment Guidance And Toolbox
Konkreettista tietoa merkityksellisten sidosryhmien kuulemisesta.
The Danish Institute of Human Rights, 2020

Just transition to circular textile systems
Tutkimus siitä, miten kiertotalouteen siirtyminen vaikuttaisi intialaisiin pienviljelijöihin ja vaatetehtaisiin.
Anna Härri, LUT-yliopisto, 2024

Siirtymä uusiin kiertotalouden tuotantotapoihin tarkoittaa myös uusia riskejä liittyen työturvallisuuteen. Samalla ilmasto- ja ympäristökriisien vaikutukset, kuten äärimmäinen kuumuus, pahenevat tulvat ja hälyttävällä tasolla olevat ilmansaasteet, hankaloittavat työskentely- ja elinolosuhteita entisestään.

Viime vuosina on uutisoitu esimerkiksi maanvyörymästä kaatopaikalla Ugandassa, tulipaloista käytettyjen vaatteiden markkinapaikalla Ghanassa ja kierrätyslaitoksessa Turkissa, ja terveydelle haitallisista työskentelyolosuhteista teollisuuden tekstiilijätteen kierrätyksessä Bangladeshissa. 

Tue tuotantolaitosta siinä, että työympäristöt rakennetaan turvallisiksi ja mukautetaan muuttuvaan ilmastoon ja ympäristöön sopiviksi.

Myös työturvallisuuden takia on olennaista sisällyttää ILO:n työelämän perusoikeudet tilaussopimuksiin, sillä niihin kuuluu myös oikeus turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön. Seuraa periaatteiden toteutumista ja ole valmis tukemaan tuottajaa käytännön toteutuksessa. 

Allekirjoita International Accord for Health and Safety in the Textile and Garment Industry -sopimus, joka on vaate- ja tekstiiliteollisuuden ainoa laillisesti sitova sopimus liittyen työterveyteen ja -turvallisuuteen. Sopimus kattaa tällä hetkellä Bangladeshin ja Pakistanin, ja tavoite on laajentua.

Hot Air: How will fashion adapt to accelerating climate change?Raportti siitä, miten ilmastonmuutoksen aiheuttama lisääntyvä kuumuus ja helleaallot vaikuttavat vaateteollisuuteen, erityisesti globaalin etelän työntekijöihin.
Global Labour Institute, 2024

Heat at work: Implications for safety and health – A global review of the science, policy and practice
Katsaus siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa työntekijöihin ja mitä toimia tulee tehdä negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi. I
LO, 2024

Vaatteen arvoketjun siirtyminen lähemmäs kuluttajaa ja tuotantomäärien väheneminen voi tarkoittaa, että nykyisten globaalin etelän tuotantomaiden työllisyys laskee. 

Edistä kiertotalouden siirtymää, jossa työpaikat jakautuvat tasaisesti: mahdollista omalla toiminnallasi se, että globaalin etelän nykyiset vaateteollisuuden työntekijät pystyvät työllistymään kiertotalouden piirissä. 

Kommunikoi tuottajalle, että olet halukas osallistumaan ja tekemään yhteistyötä, jotta työntekijöillä on mahdollisuus uudelleenkouluttautua esimerkiksi käytettyjen vaatteiden keräämiseen, lajitteluun ja huoltoon liittyviin tehtäviin. Tue työ- ja koulutusmahdollisuuksien tarjoamista tasapuolisesti taustasta, kuten luokasta, ihonväristä tai sukupuolesta, riippumatta. 

Edistä sitä, että irtisanotut työntekijät pystyisivät työllistymään omalla alueellaan, eivätkä joudu pakon sanelemina siirtymään uudelle asuinalueelle. 

Varmista, että irtisanotuille työntekijöille maksetaan heille kuuluvat korvaukset ja tue aloitteita, joiden avulla ne mahdollistetaan myös silloin, kun laki ei niitä takaa. Tällainen aloite on esimerkiksi Pay Your Workers -kampanjan irtisanomiskorvausrahasto.

Kun rakennat uusia kiertotalouden arvoketjuja, tutustu toimintaympäristöön ja kuule tuottajia, työntekijöitä ja paikallisia liittoja, jotta toimintasi sopii paikalliseen kontekstiin.

Oikeudenmukainen siirtymä Bangladeshin vaateteollisuudessa
Raportti tarkastelee oikeudenmukaiseen ekologiseen siirtymään liittyviä kysymyksiä bangladeshilaisten vaate- ja tekstiilialan työntekijöiden sekä suomalaisten alan yritysten näkökulmasta. Finnwatch, 2023

Promoting a Just Transition to an Inclusive Circular Economy
Selvitys tarkastelee, kuinka oikeudenmukainen siirtymä ja sosiaalinen tasa-arvo voidaan saavuttaa kiertotaloudessa.
Chatham House, 2020

Rakenna liiketoimintaa, joka kestää myös tulevaisuudessa.

Volyymiperustaisen myynnin ja hintakilpailun sijaan pohdi keinoja, miten tuotteen arvoa voi nostaa – niin myyntitilanteessa kuin palveluliiketoiminnan kautta. Kasvavat tuotantomäärät eivät mahdu planetaarisiin rajoihin, eikä yhä halvemmilla hinnoilla pystytä kattamaan tuotannon todellisia kustannuksia ympäristölle ja ihmisille. 

Rakenna palveluliiketoimintaa, jonka liikevaihto korvaa uusien tuotteiden myynnistä saatavaa arvonluontia. Palveluita voivat olla mm. korjaus- ja huoltopalvelut, käytettyjen vaatteiden myynti tai vuokraus. Huomioi, että myös palveluliiketoiminta tulee rakentaa kestävälle pohjalle: toiminnan tulee edistää vaatteiden hitaampaa kiertoa.

Edistä muiden yritysten ja sidosryhmien kanssa sitä, että lainsäädäntöä kehitetään suuntaan, joka tukee kestäviä liiketoimintamalleja. Valjasta lisäksi markkinoinnin keinot edistämään kiertotalouspalveluja ja kulutuskulttuuria, jossa asiakas ostaa määrällisesti vähemmän. 

”Olemme tottuneet lineaaritalouden malleihin eli ostamme uutta ja myymme aina vain enemmän. Se ei voi kuitenkaan jatkua – pallomme ei kestä sitä. Nyt edessämme on tilanne, että meidän tulee muuttaa olemassa olevia liiketoimintamallejamme. Muutos ei ole helppo eikä se tapahdu hetkessä, mutta sen eteen teemme töitä.” – Nina Elomaa, vastuullisuusjohtaja, SOK

Second hand on uusi pikamuoti – käytetyt vaatteet voivat kiihdyttää kuluttamista
Artikkelissa avataan käytettyjen vaatteiden markkinoiden mahdollisia negatiivisia ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia.
Eetti, 2024

Sufficiency-related Strategies and Activities of Small Finnish Clothing Companies 
Artikkelissa pureudutaan siihen, miten yritykset voivat tukea ja edistää kulutuksen vähentämistä vaateteollisuudessa.
Härri, A., Levänen, J. & Linnanen, L, 2024

Yhdistä voimia muiden yritysten kanssa. Yksittäisellä yrityksellä ei välttämättä ole vipuvoimaa vaikuttaa esimerkiksi tehtaan toimintaan, mutta vaikutusvaltaa voi kasvattaa strategisella yhteistyöllä. 

Kiertotalouden ekosysteemin rakentamiseen ja vaateteollisuuden rakenteellisten ongelmien purkamiseen tarvitaan laaja-alaisesti eri sidosryhmien yhteistyötä: yritysten lisäksi esimerkiksi tutkijoita, ammattiliittoja, työntekijöitä, poliitikkoja ja järjestöjä. 
Vahvista yhteistyötä myös omien arvoketjujesi sisällä. Nykyiset tuotantoketjut ovat usein siiloutuneita, ja yhteys esimerkiksi vaateyrityksen suunnittelijan ja vaatteen ompelijan välillä voi olla olematon. Mitä paremmin eri vaiheissa työskentelevät ymmärtävät toisiaan, sitä paremmin pystytään ymmärtämään tuotannon työntekijöiden olosuhteet ja tarpeet. 

Vaikuta päättäjiin yhdessä muiden yritysten kanssa ja vaadi työntekijöiden oikeuksien huomioimista kaikessa lainsäädännössä, mukaan lukien kiertotaloussääntelyssä. Edistä myös yritysvastuusääntelyn etenemistä laajemmin niin EU-tasolla kuin paikallisesti tuotantomaissa. 

Lainsäädäntö ei tapahdu tyhjiössä, vaan se mukailee yleistä mielipidettä: kun tietyllä vaatimuksella on riittävä kannatus yhteiskunnassa, sen vieminen sääntelyyn helpottuu. Yrityksillä on siis suuri merkitys siinä, miten oikeudenmukaisen siirtymän teemat voivat nousta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja siitä päättäjien agendalle. 

EU:n tekstiilistrategiassa on tavoitteena, että vuoteen 2030 mennessä tekstiilituotteet EU:n markkinoilla on valmistettu ihmisoikeuksia kunnioittaen. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioiminen kiertotaloussääntelyssä on kuitenkin puutteellista. Ota yhteyttä omiin edustajiisi Euroopan parlamentissa ja tuo esille, että kannatat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämistä sääntelyssä.

Vaikuta myös tuotantomaiden paikalliseen sääntelyyn: Ota tuottajien kanssa keskustellessa puheeksi, että tuet kunnianhimoisempaa työlainsäädäntöä. Monilla tuotantomaiden tehtailla on kytköksiä paikallisiin päättäjiin – osa tehtaiden omistajista on myös itse mukana politiikassa. 

Varmista, etteivät taloudelliset kustannukset muuttuvan lainsäädännön kustannuksista kaadu vain tuottajien harteille ja sitä kautta työntekijöiden maksettavaksi.

Socioeconomic Impacts of European Union Circular Textiles Policies on Trading Partners
Raportti kartoittaa EU:n kiertotalouspolitiikan sosiaalisia vaikutuksia globaaliin etelään, erityisesti keskittyen Ghanaan ja Bangladeshiin. Circle Economy, 2024

”Yritykset, lobatkaa poliitikkoja. 80 prosenttia minuun yhteydessä olevista ovat kaikkea sääntelyä vastaan. Vastakkaiset näkökulmat jäävät paitsioon. Poliitikot reagoivat toimintaympäristöönsä, ja sillä on merkitystä, minkälaiset tahot ovat heihin yhteydessä.”
Sirpa Pietikäinen, MEP

”Isoin juttu, mitä tällä hetkellä tarvitaan, on yritysten vaikuttamistyö poliitikkoihin, yrityksiin ja muihin sidosryhmiin. Tällä tavoin voimme vaikuttaa ilmapiiriin ja toimintatapoihin. Mitä suurempi joukko näistä asioista puhuu, sitä vaikuttavammin pääsemme eteenpäin.”
Jukka Pesola, perustajaosakas ja toimitusjohtaja, Pure Waste Textiles Oy

Edistä oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamista ketterästi kokeillen: lähde tekemään käytännönläheisiä pilotteja kumppanien kanssa matalalla kynnyksellä. Näytä positiivisten esimerkkien avulla, että muutos on mahdollinen. Edistä toimintoja, jotka eivät pitäydy nykyisen vaateteollisuuden kehdosta hautaan -mallin sisällä, vaan mahdollistavat laajemman rakenteellisen muutoksen. Parhaimmillaan tästä syntyy lumipalloefekti, joka edesauttaa muidenkin yritysten hyppäämistä kyytiin.

One-Earth Fashion
Raportti sisältää 33 konkreettista ja numeerista tavoitetta, joita kohti vaateteollisuuden tulisi siirtyä toimiakseen oikeudenmukaisesti ja planetaarisissa rajoissa.
Public Eye, 2023