17.04.2024

Kuuntele artikkeli:

Käytetyt vaatteet ovat parhaimmillaan se ekologisin vaihtoehto, mutta pahimmillaan ne ylläpitävät muodin nopeaa kiertoa ja ylikulutusta.

Viikonlopun juhlia varten olisi kiva saada jotain uutta päälle. Miksipä ei shoppailisi vähän kotisohvalta käsin? Käytettyjen vaatteiden kauppaan erikoistunut sovellus esiin ja selaamaan. Kohta ostoskorissa on paita, kengät ja kiva takki. Toimitus onnistuu kätevästi pakettiautomaattiin.

Second hand -vaatteiden markkinat kasvavat kohisten. Viime vuosina käytettyjä vaatteita tarjoavia nettikauppoja ja kivijalkaliikkeitä on ilmestynyt kuin sieniä sateella.

Eikä ihme. Kuluttajien silmissä second hand on halutumpaa kuin koskaan. Yhä useampi ihminen pyrkii tekemään vastuullisia ostopäätöksiä – ja sellainenhan käytetty vaate on! Eikö vain?

Jo olemassa olevan vaatteen ostaminen ja sen elinkaaren pidentäminen on toki ympäristön kannalta parempi valinta kuin uuden vaatteen hankkiminen.

Mutta.

Käytettyihin vaatteisiin liittyy myös ongelmia. Second hand -markkinat eivät ole mustavalkoisesti hyvä tai paha, vaan ne kytkeytyvät osaksi nykyistä vaateteollisuutta ja kulutustottumuksiamme.

Second hand on parhaimmillaan sitä, että ostetaan tarpeeseen hyvälaatuinen vaate, jota käytetään — ja tarvittaessa korjataan — pitkään.

Pahimmillaan se on heräteostoksia ja huonolaatuisia vaatteita, joita ei ole edes valmistettu kestämään kauaa. Vaatteissa saattaa olla vielä tägitkin kiinni, kun hutiostokset voi helposti laittaa eteenpäin myyntiin.

Jälkimmäinen skenaario ei ole paljoa uutta pikamuotia parempi vaihtoehto.

Second hand voi pahimmillaan lisätä uusienkin vaatteiden myyntiä

Yhä useampi yritys on haistanut käytettyjen vaatteiden potentiaalin. Myös moni perinteinen vaateketju on ottaneet ne osaksi tarjontaansa. 

Suurimmalle osalle vaateketjuista second hand on kuitenkin vain pinnan kiillotusta. Varsinkaan pikamuotiyrityksille käytetyt vaatteet eivät ole taloudellisesti merkittävässä roolissa, vaan voitot kääritään nyt ja tulevaisuudessa uusien vaatteiden myynnistä.

Vaikka moni pikamuotiyritys viestii edistävänsä kiertotaloutta ja tarjoaa uusien vaatteiden rinnalla käytettyjä vaatteita, ei niiden liiketoimintamallissa ole nähtävillä muutoksia. 

Pikemminkin käytetyt vaatteet voidaan nähdä mahdollisuutena ylläpitää vaatteiden nopeaa kiertoa: kun vanhat vaatteet on helppo saada uudelleen kiertoon, saadaan asiakkaalle hyvä omatunto ja lisäksi hyvä syy ostaa lisää uusia vaatteita.

Käytettyjen vaatteiden myynnillä yritys voi myös viestiä mielikuvaa siitä, että sitä kiinnostaa vastuullisuus ja ekologisuus.

Suomalaisten käytetyt vaatteet saattavat päätyä Ghanan luontoon

Vaikka käytettyjä vaatteita myydään ja kulutetaan erityisesti globaalissa pohjoisessa, moni vanha vaate silti päätyy käytettyjen vaatteiden keräyslaatikosta lopulta maapallon toiselle puolelle.

Esimerkiksi UFF:lle lahjoitetuista vaatteista vain 7 % myydään UFF:n omissa myymälöissä. Suurin osa myydään tukkumyyntinä ulkomaille.  

Vain harva vaateketju tai hyväntekeväisyysjärjestö kertoo täsmällisesti, mihin niille tuodut käytetyt vaatteet loppujen lopuksi päätyvät. Tiedonsaannin vaikeudesta kertoo se, että Ylen MOT ja Aftonbladet ovat selvittäneet Suomesta ja Ruotsista lähtevien vaatteiden matkaa lähettimien avulla. Osa tutkituista näistä vaatteista päätyi Afrikan mantereelle saakka.

Yksi käytettyjen vaatteiden keskittymistä sijaitseekin Länsi-Afrikan rannikolla, Ghanassa.

Ghanan pääkaupungissa Accrassa sijaitsevilla suurimmilla käytettyjen vaatteiden markkinoilla käydään viikoittain läpi 15 miljoonaa vaatetta, joista 40 prosenttia päätyy suoraan jätteeksi. 

Tällä hetkellä käytettyjen vaatteiden myyjät Ghanassa eivät saa riittävää toimeentuloa, sillä kulut ovat korkeita ja vain pieni osa paaleittain myytävistä vaatteista kelpaavat jälleenmyyntiin. Loput päätyvät tekstiilijätteeksi.

Paikallinen jätehuolto pystyy käsittelemään osan kaikesta tekstiilijätteestä, muttei kaikkea. Tämän seurauksena suurin osa päätyy päätyy Accran lähiluontoon ja rannoille, jossa  vaatemassoista tulee helposti hyttysten kasvualustoja, jotka lisäävät malarian riskiä. Lisäksi valtavat vaatekasat voivat tuhota meren ekosysteemejä ja vaikeuttaa elinkeinonharjoittamista jäämällä kiinni kalastajien verkkoihin. 

Hyvää tarkoittavat vaatelahjoitukset pohjoisessa saattavat siis päätyä globaalin etelän riesaksi.

Suuri ongelma on käytettyjen tekstiilien valtava määrä ja huono laatu. Jos laatu olisi parempi, ja määrä pienempi, voisi myös ghanalaiset second hand -myyjät saada parempaa elantoa myynneistään, eikä käyttökelvottomat vaatteet päätyisi tuhoamaan paikallista ympäristöä.

Pelkkä kierrättäminen ei ole ratkaisu massiiviseen ylituotantoon

Käytettyjen vaatteiden kiertoa ja kierrätysekosysteemiä on tarpeellista kehittää, jotta vaatteiden elinkaarta voidaan pidentää ja kierrätysastetta parantaa.

Pelkkä kierrättäminen ei kuitenkaan ratkaise vaateteollisuuden perustavanlaatuista ongelmaa. 

Niin kauan kuin uusia vaatteita tuotetaan kiihtyvään tahtiin, ei tekstiilijätteen määrä tule laskemaan. Eikä mikään second hand -hurmos ja käytettyjen vaatteiden kiihtyvä kuluttaminen tule ratkaisemaan vaateteollisuuden jäteongelmaa. 

Suurin osa käytetyistä vaatteista ei tule jatkamaan elämäänsä seuraavan käyttäjän päällä, vaan ne päätyvät ihmisten ja ympäristön riesaksi meillä tai maailman toisella puolella. 

Olennaisinta olisikin siis ratkaista itse juurisyy: vähentää vaatteiden tuotantoa ja panostaa laadukkaiden, pitkäikäisten tuotteiden valmistukseen ja käyttöön.

Panokset laitettava kulutuskierteen katkaisemiseen

Second handin kulutus on alkanut seurata samaa kaavaa kuin pikamuodista kumpuava kulutuskäyttäytyminen: Käytettyjen vaatteiden ainutlaatuisuus luo kiireen tuntua ja halvat hinnat vertautuvat vaateketjujen alennusmyynteihin. Vaatteet saattavat olla ajankohtaisia vain yhden tai muutaman käyttökerran verran.

Muotivirtausten jatkuva vaihtuvuus ja uudistumisen halu ylläpitävät kulutuksen kierrettä – oli kyse sitten uusin vaatteiden ostamisesta tai käytettyjen vaatteiden valinnasta.

Käytettyjen vaatteiden ostaminen ja myyminen ei ole siis automaattisesti kestävää, mutta voimme rakentaa siitä sellaista: niin omien myynti- ja kulutusvalintojen kautta, mutta myös vaatimalla alan yrityksiltä paljon nykyistä suurempia muutoksia liiketoimintamalliin, esimerkiksi konkreettisia kiertotaloustekoja lisäämällä.

Avainasia on tämä: second handin tulee korvata uusien vaatteiden tuotantoa, eikä lisätä sitä.

Eetin suositukset

Suositukset yksilöille

• Osta vain harkiten, niin uutta kuin käytettyä.
• Kerro lempivaatemerkillesi, että ostaisit heiltä uusien vaatteiden sijaan mieluusti kiertotalouspalveluita, kuten korjaus- tai huoltopalveluita.
• Edistä vaateteollisuuden rakenteiden muutosta liittymällä Eetin jäseneksi
• Kysy yrityksiltä ja järjestöiltä, mihin lahjoitetut vaatteet päätyvät – valmis viestipohja sivun lopussa

 Suositukset yrityksille

• Edistä suunnittelussa, tuotannossa ja markkinoinnissa vaatteiden pitkäikäisyyttä ja laatua.
• Laadi selkeä tavoite, miten kiertotalouspalveluiden osuus liikevaihdosta kasvaa.

Suositukset päättäjille

• Yritysvastuudirektiivi: EU:n ja Suomen tulee edistää EU:n yritysvastuudirektiivin viemistä kansalliseen lainsäädäntöön mahdollisimman kunnianhimoisena.
  

• EU:n tekstiilistrategia: Suomen ja EU:n tulee edistää strategian toimia tavalla, jossa painopiste on jätteen synnyn ehkäisyssä, tuotannon vähentämisessä ja tuotteiden elinkaaren pidentämisessä, ja joka huomioi oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet.

Pyydä tietoa lahjoitusten loppusijoituksesta!

Jos aiot lahjoittaa omia vaatteitasi yritykselle, vaateketjulle tai organisaatiolle, kysy ensin, mihin vaatteet päätyvät. Paras vaihtoehto olisi, jos vaate pääsee uudelleenkäyttöön sellaisenaan, mahdollisimman lähellä – eikä päädy tekstiijätteenä globaalin etelän reisaksi.

Tässä valmis viestipohja, jota voit hyödyntää sellaisenaan tai käyttää pohjana:

Viestipohja: Mihin käytetyt vaatteeni päätyvät?

Hei,

Haluaisin tietää, mihin vanhat, käyttökelpoiset vaatteeni päätyvät teidän kautta lahjoitettuna.

Kuinka suuri prosenttiosuus teidän kautta kierrätettävistä käytetyistä vaatteista päätyy uudelleenkäyttöön sellaisenaan (sisältäen tukkumyynnin kautta menevät vaatteet)?

Kuinka suuri prosenttiosuus teidän kautta kierrätettävistä käytetyistä vaatteista viedään (suoraan tai Eurooppalaisten tukkumyyjien kautta) 

1. Aasiaan
2. Afrikkaan
3. muualle Euroopan ulkopuolelle?

Kiitos tiedoista!

Terveisin,

xx

Artikkeli on tuotettu Koneen säätiön tuella.