1. Viherpesun tunnistaminen (45 min): Aloitus + Viherpesu
   
2. Kuinka muotiteollisuus viherpesee (75 min): Aloitus + Markkinointi ja kulutus muotiteollisuudessa + Viherpesu
   
3. Pikamuodin ongelmat (135 min): Halut ja tarpeet vaateostoksilla + Markkinointi ja kulutus muotiteollisuudessa + Hyvä elämä ilman ylikulutusta

Toivota osallistujat tervetulleiksi ja käy läpi työpajan kulku. Voit kertoa, miten päädyit ohjaamaan tätä työpajaa, miksi tämä aihe on tärkeä.

Valitse joku näistä vaihtoehdoista tutustua:

1. Kierros: nimi, miten voin tänään tai millä fiiliksellä tulen tilaan?

2. ”Lämpötilan tarkistus”: kuinka paljon tunnet haluavasi paneutua aiheeseen ( → antaa tietoa ryhmän energiasta)

• Lämpötilan tarkistus tehdään kysymällä ihmisiltä kysymys ja pyytämällä heitä sitten nostamaan kätensä korkealle, jos he ovat samaa mieltä, laskemaan kätensä alas, jos he ovat eri mieltä ja pitämään kätensä jossakin keskellä, jos heillä on ristiriitaisia tunteita tai ei ole vahvaa mieltymystä.

3. Keskustelu pareittain tai piirissä: miten suhtaudutte tämän päivän aiheeseen?

• Tehkää kierros enintään 12 hengen ryhmässä
• Vastatkaa pareittain – mahdollisuus antaa muutaman äänen kuulua ryhmässä jälkikäteen: mitä kuulitte toiselta, piditte mielenkiintoisena ja haluatte, että kaikki kuulevat.

Materiaalit:

• Paperit ja kyniä kirjoittamista varten
• Fläppipaperi/valkotaulu ja tusseja
• Tarve-kortit

Mikä on minulle tärkeää -speed dating (15)

Jaa osallistujille post-it laput ja kynät. Esitä kysymys: Mieti kolmea viimeksi ostamaasi vaatetta. Mikä sai sinut ostamaan juuri ne vaatteet? Mitä otit huomioon valitessasi ne? Anna hetki aikaa miettiä ja kirjoittaa ajatukset ylös.

Jaa tämän jälkeen osallistujat pareihin. Pyydä heitä jakamaan vapaasti, mitä he ovat ostaneet ja mikä oli tärkeää vaatteita valitessanne. Kullakin on minuutti aikaa kertoa.

Seuraa aikaa ja pyydä vaihtamaan paria minuutin kuluttua niin, että kukin on keskustellut kahden eri ihmisen kanssa.

Pyydä pareja kertomaan koko ryhmälle keskustelunsa päähuomiot. Kirjoita kriteerit fläppitaululle ja ryhmittele samankaltaiset asiat yhteen (esim. ulkonäön ympärillä pyörivät asiat, hyödyllisyys ja fyysiset tarpeet, sosiaaliset ulottuvuudet jne.).

Mitä minä tarvitsen (10)

Levitä tarvekortit (liite 1) tilaan (voi tehdä edellisen aktiviteetin aikana).

Seuraavaksi mennään hieman syvemmälle ja tarkastellaan, mitä tarpeita vaatteita ostamalla täytetään. Keskustelkaa: Mitä tarpeita vaatteiden ostaminen täyttää sinulle? Anna kaksi minuuttia aikaa lukea kortit ja pohtia niitä.

Pyydä sitten ryhmää jakamaan tarpeitaan popcorn-tyyliin – kirjoita ne toiselle puolelle samaa fläppipaperia. Jälleen kerran on hyödyllistä ryhmitellä toisiinsa liittyviä tarpeita ja toiveita (tarpeet, jotka koskevat suhteita toisiin ihmisiin, tarpeet, jotka liittyvät itseilmaisuun, toisten arvostukseen / nähdyksi tulemiseen, fyysiset tarpeet).

Voit kysyä, kokiko joku, että korteista puuttuu jotain tarpeita (tyypillisesti fyysinen tarve saada lämpöä). Voitte mainita, että etsimme tarkoituksella ”korkeamman asteen tarpeita”, vaikka vaatteet tietysti täyttävät usein myös ”perus ”tarpeita.

Tarpeet vs. halut (15)

Ennen kuin jatkamme, käydään läpi käsitteitä, joiden kanssa työskentelemme. Mitä eroa on sillä, että haluaa jotakin, ja sillä, että tarvitsee jotakin?

Antakaa muutaman osallistujan vastata. Täydennä itse tarvittaessa: 

• Tarpeet ovat voima, joka saa ihmisen toimimaan.

• Kaikkien ihmisten tekemien asioiden taustalla on tietoinen tai tiedostamaton pyrkimys täyttää inhimillisiä tarpeita, jotka ovat olennaisia terveen, palkitsevan ja merkityksellisen elämän kannalta. 
• Kaikilla ihmisillä on samat tarpeet, mutta niiden voimakkuus vaihtelee.

Tämä määritelmä perustuu väkivallattoman vuorovaikutuksen periaatteille (Marshall Rosenberg, psykologi). 

Katsokaa fläppitaulua, jossa on edellisen osion kriteerit ja tarpeet. Yritä luokitella ne tarpeisiin ja toiveisiin/haluihin. 

Kaikki tarpeet ja tunteet ok ja oikeutettuja – vaatteet ovat kivoja! On tärkeää saada ilmaista itseä ja kuulua ryhmään. On hyvä olla tietoinen haluistamme, jotta ne eivät hallitsisi meitä, ja tutkia niiden taustalla olevia todellisia tarpeita ja erilaisia tapoja, joilla ne voidaan täyttää.

Materiaalit:

• Projektori tai TV äänentoistolla
• Post-it paperit ja tussit ryhmätyöskentelyä varten
• Fläppipaperi
• (Tunne-kortit)

Videon katsominen (5)

Halujen ja tarpeiden välisen eron ymmärtäminen on tärkeässä asemassa, kun tarkastelemme, miten nykyinen ylituotantoon ja -kulutukseen perustuva talousjärjestelmä toimii. Seuraavassa videossa kuvataan, miten vaateteollisuus toimii vetoamalla ihmisten tarpeisiin ja haluihin. 

• Video on osa pidempää videota, jossa puhutaan siitä, miten tekstiiliteollisuus on kehittynyt vuosikymmenten saatossa pikamuotiin. Se on aika nopeatompoinen! Ei haittaa, jos ei sisäistä kaikkea tai pysy koko aikaa perässä. 

• Video alkaa kohdasta 3:36. Katsokaa videota Chapter 2: From clothes to fast fashion loppuun ja pysäytä se 6:25 kohdalla (ennen Chapter 3: Fast fashion’s reign).  Saat lisättyä videoon suomenkielisen tekstityksen klikkaamalla ruudun alareunan Tekstitykset-kuvaketta ja valitsemalla sitten Asetukset-kohdasta Automaattinen käännös –> Suomi.

Keskustelu (15)

Pyydä osallistujia keskustelemaan ensin pareittain tai pienryhmissä seuraavista kysymyksistä: 

• Onko videon sisällöstä kysyttävää tai epäselvää, joka kaipaa selvennystä.
• Mitä tunteita ja ajatuksia video herätti?
• Miksi yrityksillä on paine valmistaa sitä, mitä me haluamme? Miten ne tekevät sen? [mahd. vastauksia: vetoavat tarpeisiimme, arvoihimme, antavat tuotteille tunnearvoa jne.]

Anna halukkaiden jakaa ajatuksiaan koko ryhmälle. Keskustelkaa sitten koko ryhmässä:

• Miksi meidän pitäisi välittää? 

Toimijoiden kartoittaminen (15)

Jaa osallistujat pienryhmiin. Listatkaa pienryhmissä videon ja omien ajatusten pohjalta toimijoita (yksilöt, organisaatiot, instituutiot, ryhmät…), jotka vaikuttavat kasvavaan kulutukseen vaatetusalalla. Kirjoittakaa toimijat post-it lapuille, yksi toimija per lappu. Arvioikaa, kuinka paljon eri toimijoilla on valtaa vaikuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymiseen. Valitse toinenseuraavista tehtävistä.

1. Valta ja kulutus -analyysi
Piirrä fläppi-/valkotaululle seuraava kuvaaja:

Liimatkaa toimijat kuvaajaan sellaiseen kohtaan, mihin se heistä kuuluu. Mitä korkeammalle toimija kuvaajassa asettuu, sitä enemmän valtaa sillä on vaikuttaa. Eli voi sanoa, että sen toimet painaa enemmän kuin muiden. Vastaavasti mitä alemmas toimija asettuu, sitä vähemmän sillä on valtaa. Vaaka-akselilla vasemmalla on toimijat, joiden toiminta tällä hetkellä hillitsee kuluttamista ja oikealla ne, joiden toiminta kasvattaa kulutusta entisestään.

2. Valtajana
Miettikää koko ryhmän kanssa, kenellä näistä toimijoista on eniten valtaa muuttaa sitä, miten kulutetaan. Tilassa on jana: toinen pääty tarkoittaa “vähän valtaa vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen” ja toinen pääty “paljon valtaa vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen”. Jokainen vuorollaan sanoo ääneen yhden tunnistamansa toimijan ja yhdessä keskustellaan, mihin kohden janaa hän asettuu sen mukaan, kuinka paljon toimijalla on valtaa. 

Osallistujat vuorollaan asettuvan janalle. Pohtikaa, miten toimijat tällä hetkellä käyttävät valtaansa: pyrkivätkö ne hillistemään vai lisäämään kulutusta?

Reflektio (5)

Jos jatkat Viherpesu -osioon, voit jättää reflektion seuraavan osion loppuun.

Kirjoita paperille kysymys:

• Mitä olet oppinut siitä, miten talousjärjestelmä kannustaa meitä jatkuvaan ostamiseen?

Anna osallistujille minuutti aikaa miettiä ja kirjoittaa vastauksensa post-itille. Voit tällä välin levittää Tunne-kortit tilaan.

Riippuen käytettävissä olevasta ajasta ja ryhmän koosta:

• Tehkää kierros, jossa jokainen sanoo yhden asian, joka on hänellä juuri nyt eniten pinnalla tai jonka hän haluaa ryhmän kuulevan (hitaampi)
• Pyydä osallistujia kääntymään naapurinsa puoleen ja anna kullekin kaksi minuuttia aikaa kertoa. (nopeampi)

Tarvittavat materiaalit: 

• fläppipaperia/valkotaulu ja A3 papereita
• Muistilista viherpesun tunnistamiseksi
• Papereille tulostetut viherpesumainokset; jokaiselle ryhmälle erilainen mainos
• (Tunne-kortit)
• kyniä

Mitä viherpesu on? (5)

Yrityksillä on paljon valtaa kulutuskäyttäytymisen ohjaamiseen. Ympäristö- ja ilmastovaikutukset voimistuvat ja ihmiset ymmärtävät, että ongelma liittyy vastuuttomaan ylituotantoon ja -kulutukseen. Yritykset reagoivat eri tavoin – joissakin tapauksissa vähentämällä ympäristövaikutuksiaan, mutta useammin jättämällä huomiotta muutosvaatimukset tai harjoittamalla viherpesua. Tarkastelemme nyt juuri viherpesua. Sen tunnistaminen on edellytys jatkotoimille.

Kysy ryhmältä: Mitä ajatuksia teillä herää, kun kuulette sanan viherpesu?

Listaa vastaukset fläppipaperille. Voit käyttää tukena muistilistaa viherpesun tunnistamiseksi ja uudelleensanoita vastauksia vastaamaan listan kohtia. 

Jos kukaan ei tiedä käsitettä, anna yleinen määritelmä: “Viherpesu tarkoittaa, että yritys kertoo markkinoinnissaan vääriä tai harhaanjohtavia väitteitä tuotteen vastuullisuudesta.” Kysy sitten uudestaan, onko osallistujat kohdanneet ilmiötä tai osaavatko antaa esimerkkejä.

Ryhmätyöskentely: Viherpesun tunnistaminen mainoksista (15)

Työskennellään pienryhmissä tietyn mainoksen parissa. Yrittäkää ryhmissä tunnistaa mahdollisia kohtia, joissa mainos viherpesee tavoilla, jota olemme juuri tunnistaneet. Nostakaa ne esiin ja kirjoittakaa, miksi ne ovat mielestänne ongelmallisia esimerkkejä viherpesusta. Tähän on 5 minuuttia aikaa. Valitkaa ryhmästä yksi henkilö, joka esittelee mainoksenne muille.

Jaa osallistujat ryhmiin (koko ryhmän koosta riippuen 3-5 henkilöä) ja ota aikaa 5 minuuttia.

Esittelyt (15)

Tämän jälkeen kukin ryhmä esittelee mainoksensa ja siinä esiintyvän viherpesun. Ryhmien lukumäärästä riippuen sovita esittelyyn kuluvaa aikaa. Esityksissä tulisi keskittyä konkreettisiin esimerkkeihin ongelmallisista väittämistä ja siihen, miksi ne ovat ongelmallisia. Voit lisätä huomioita alta.

Mainos 1: Verkkokauppa

• Viittaukset hiilineutraaliuteen, hiilinegatiivisuuteen tai päästöhyvityksiin ovat hyvin yleisiä, mutta usein epämääräisiä.
• Voiko yritys olla hiilineutraali, jos sen verkkokauppaan ilmestyy uusia mallistoja joka kuukausi, ottaen huomioon vaatteiden tuottamisen aiheuttamat päästöt? Tai jos tuotteiden toimitus ja palautus ovat aina ilmaisia?
• Pohdittavaa: Miten yritys laskee ja määrittelee hiilineutraaliuden?

Mainos 2: Lenkkarit

• Kierrätyksestä ja kierrätysmateriaaleista puhuminen on yleistä mainoksissa.
• Sanat ”ilmastoystävällinen” ja ”vastuullisempi”  perustuvat muovipullojen käyttämiseen valmistuksessa.
• Mainoksessa ei kerrota, kuinka suuri osa materiaalista on korvattu kierrätetyillä muovipulloilla. Millainen merkitys kierrätetyillä muovipulloilla on kenkien ilmasto- ympäristö-ja ihmisoikeusvaikutuksiin?

Mainos 3: Tietokone

• Kierrätyksestä ja kierrätysmateriaaleista puhuminen on yleistä mainoksissa.
• Tarkastelu kokonaiskuvassa: Miten iso vaikutus kierrätysmateriaaleista valmistetulla näppäimistöllä on tietokoneen ympäristö-, ilmasto- ja ihmisoikeusvaikutuksiin. Onko vaikutus niin merkittävä, että tietokonetta voi sanoa vastuulliseksi?
• Myös tulevaisuudesta puhuminen on yleistä. Mihin se ohjaa ajatuksia? 

Reflektio (10 min)

Kirjoita kahdelle eri paperille kysymykset:

• Mitä olet oppinut siitä, miten talousjärjestelmä kannustaa meitä jatkuvaan ostamiseen? (jätä tämä kysymys pois, jos olette käsitelleet vain viherpesua)
• Mitä viherpesun näkeminen mainoksissa tekee sinulle? Miltä se tuntuu?

Anna osallistujille minuutti aikaa miettiä ja kirjoittaa vastauksensa post-itille. Voit tällä välin levittää Tunne-kortit tilaan.

Riippuen käytettävissä olevasta ajasta ja ryhmän koosta:

• Tehkää kierros, jossa jokainen sanoo yhden asian, joka on hänellä juuri nyt eniten pinnalla tai jonka hän haluaa ryhmän kuulevan (hitaampi)
• Pyydä osallistujia kääntymään naapurinsa puoleen ja anna kullekin kaksi minuuttia aikaa kertoa. (nopeampi)

Materiaalit:

• Isoja papereita ja tusseja ryhmätyöskentelyä varten
• Vaihtoehtoja ylikulutukselle -kortit

Ryhmätyöskentely: tarpeisiin vastaaminen (30)

Palatkaa työpajan alussa koottuun listaan tarpeista. On tärkeää saada ilmaista itseä, kuulua ryhmään ja kokea hyvää oloa. Mutta planeettamme resurssit ovat rajalliset ja uusien vaatteiden ostaminen ei ole kestävä strategia näiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Se hyödyttää myös yrityksiä, jotka tuhoavat planeettaa entisestään.

Haluamme siis etsiä muita tapoja tyydyttää tarpeemme ja luoda minäkuvamme. 

Kirjoita samalle fläppitaululle, johon tarpeet ovat listattu, “Miten voimme vastata tarpeisiin” ja sano se samalla ääneen: Etsikää nyt ryhmissä vastaus kysymykseen: Miten voimme vastata tarpeisiin, jotka mainitsimme työpajan ensimmäisessä osassa, muilla tavoin kuin ostamalla uusia vaatteita? Anna 15 minuuttia aikaa ideoida, kirjoittaa tai piirtää paperille erilaisia tapoja ja ratkaisuja. Merkitkää paperille myös tarpeet, joihin ideat kohdistuvat.

Lisää 5 minuutin päästä kysymys: Miten voimme yhdessä vastata näihin tarpeisiin?

Kiertäkää 10 minuutin kuluttua ryhmät ja jakakaa vaihtoehtokortit (liite 5) – tämä on vain inspiraation, mahdollisuuksien laajentamisen ja mielikuvituksen laajentamisen vuoksi.

Galleria (10)

Ryhmät jättävät paperinsa lattialle. Annetaan 10 minuuttia, jotta osallistujat voi kiertää, katsoa jokaista fläppiä ja esittää tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä ryhmän jäsenelle.

Mitä seuraavaksi? (20 min)

Nyt kaikilla on 5 minuuttia aikaa kiertää edellisen tehtävän paperit ja äänestää ideoista, jotka ovat heidän mielestään parhaita ja helpoiten toteutettavissa heidän kontekstissaan. Jokaisella on 3 ääntä, jotka hän merkitsee suoraan fläppitaululle.

Valitkaa kolme suosituinta ideaa. Osallistujat jakautuvat ryhmiin sen mukaan, mitä ideaa he haluavat nyt työstää. Ryhmissä heillä on sitten 10 minuuttia aikaa keskustella ja määritellä 2 ensimmäistä askelta, jotka he voivat yhdessä toteuttaa idean työpajan jälkeen. 

Jos ryhmä koostuu satunnaisista ihmisistä, jotka eivät tunne toisiaan hyvin tai jotka eivät jaa pitkäaikaista yhteistä tilaa, muotoile kysymys uudelleen: 2 ensimmäistä askelta, jotka he voivat ottaa porukoissaan idean toteuttamiseksi + kenen kanssa he voivat tehdä yhteistyötä idean toteuttamiseksi.

Huom! Tähän osioon voi halutessaan käyttää paljon enemmän aikaa ja työstää ideoita paljon pidemmälle. Jos toiminta on jotain, mitä osallistujat haluava heti lähteä toteuttamaan, tämä on myös mahdollisuus!

Materiaalit

• post-it-laput
• kolme isoa paperia
• kyniä

Itsenäinen pohdinta (5)

Laita kolme paperia ympäri huonetta, joihin on kuhunkin kirjoitettu yksi kysymys:

Mitä otan tästä päivästä mukaani?

Mikä on ensimmäinen asia, jonka teen työpajan jälkeen, liittyen tämän päivän oppeihin? 

Mikä kysymys on mielessäni?

Osallistujat kirjoittavat vastauksen kuhunkin kysymykseen erilliselle post-it-lapulle ja liimaavat sen sitten kysymykselle omistettuun fläppiin.

Kierros (15)

Viimeisellä kierroksella kukin kertoo yhden asian, jonka he aikovat tehdä työpajan jälkeen ja yhden uuden oppimansa asian.