24.04.2020

Lidlin lenkkarit vietiin torstaina käsistä. Mutta voivatko 15 € lenkkarit olla eettiset? Eetti selvitti.

Sadat ihmiset kysyivät kanssamme torstaina somessa Vaatevallankumouksen hengessä, kuka on tehnyt Lidlin halpislenkkarit. Kiitos julkisen paineen, Lidl vastasi meille.

Lidlin mukaan hittilenkkarit on tehty kiinalaisella Quanzhou Kingdom Footwear Co. ltd -tehtaalla. Tehtaan amfori BSCI-auditointitulos on C eli tyydyttävä. Tulos ei ole erityisen hyvä, mutta ei erityisen huonokaan.

Näkemättä tehtaan auditointiraporttia voimme vain arvailla, mutta suurella todennäköisyydellä puutteita löytyy palkoista ja ylitöistä. Amfori BSCI-auditointijärjestelmä on paljon käytetty, mutta sitä kritisoidaan muun muassa siitä, että että se ei takaa elämiseen riittäviä palkkoja.

Tänään tulee kuluneeksi seitsemän vuotta Rana Plazan -tehdasonnettomuudesta, jossa 1134 menetti henkensä pikamuodin takia. Myös Rana Plaza oli BSCI-auditoitu tehdas.

Edistystä on tapahtunut sekä Kiinassa, että Bangladeshissa. Minimipalkat ovat nousseet ja työturvallisuus parantunut. Mutta vieläkään emme voi kaupoissa ja marketeissa luottaa siihen, että hyllyillä olisi näistä maista vain vastuullisia tuotteita.

Minimipalkan ja elämiseen riittävän palkan ero

Elämiseen riittävä palkka takaa työntekijälle ja hänen perheelleen riittävän ravinnon, asumisen, vaatetuksen, terveydenhuollon, lasten koulutuksen ja muut perustarpeet. Palkan pitäisi myös mahdollistaa pienimuotoinen säästäminen.

Lidl ei ole yksiselitteisesti sitoutunut elämiseen riittäviin palkkoihin.

Sen sijaan se puhuu huolellisuusperiaatteessaan toimeentulon takaavista tuloista. Amfori BSCI käyttää Anker-metodologiaa elämiseen riittävän palkan aluekohtaiseen määrittämiseen. Auditoinnin voi läpäistä kuitenkin ilman, että palkkataso olisi laskelman mukainen. Riittää, että palkka on vähintään lainmukainen tai kollektiivisesti neuvoteltu.

Lidl on myös mukana ACT-aloitteessa, jonka tavoitteena on elämiseen riittävät palkat. ACT ei sido yrityksiä juridisesti, vaan se on pikemminkin strategia edistää kansallisia työehtoneuvotteluja.

Kannustamme Lidliä julkaisemaan laskelman elämiseen riittävästä palkasta ja suunnitelman elämiseen riittävien palkkojen saavuttamiseksi.

Lidliltä pyydetty avoimuutta jo 2015

Eetti ja Finnwatch pyysivät viisi vuotta sitten kampanjassaan Lidliä lisäämään avoimuuttaan, ja siinä Lidl onkin petrannut huomattavasti. Se muun muassa julkaisee nyt tehdaslistan tekstiilien ja kenkien osalta.

Huolellisuusperiaatteessaan Lidl tunnistaa riskejä tuotannossaan: tekstiilien ja kenkien valmistuksessa niitä ovat vaikutukset ilmastoon ja ihmisoikeuksiin. Ihmisoikeusriskeistä keskeisimmät liittyvät syrjintään ja työntekijöiden oikeuksiin, kuten riittävään palkkaan. Toimitusketjuihin liittyy myös lapsityön ja pakkotyön riskejä.

Lidl sanoo toteuttavansa riskianalyysejä toimitusketjuistansa ja julkaisevansa niiden tulokset vuodesta 2020. Odotamme mielenkiinnolla.

Kiina on riskimaa, jossa kohtuuttomat työajat ja elämiseen riittämättömät palkat ovat arkipäivää hyvästä työlainsäädännöstä ja tehdasauditoinneista huolimatta.

Kiinan tuotanto pyörii merkittäviltä osin fossiilisilla polttoaineilla. Vaikka Lidl Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen nollapäästöistä vuoteen 2025 mennessä, se ei pidä sisällään tuotantoketjun päästöjä.

Entä muut halpistuotteet?

Lidlin yksittäinen lenkkarierä on tietysti vain jäävuoren huippu. Maailmassa tehdään vuosittain arviolta 22 miljardia kenkäparia ja epäilyttävän halpoja kenkiä löytyy muistakin marketeista ja kaupoista. Niiden kohdalla tulee esittää samat kysymykset.

Hinnan perusteella on vaikea sanoa onko tuote vastuullinen vai ei. Parilla kolmella eurolla tuotetusta kenkäparista on hankala lohkaista työntekijälle muutamaa kymmentä senttiä enempää. Ja jos esitetään lisäksi toiveet kestävyydestä ja korjattavuudesta sekä vastuullisten raaka-aineiden käytöstä, puhutaan jo melkoisesta taikatempusta.

Vapaaehtoinen yritysvastuu ei riitä turvaamaan työntekijöiden oikeuksia ja huolehtimaan kestävästä tuotannosta.

Eetti suosittelee vastuullisuusjärjestelmien kehittämistä työntekijälähtöisimmiksi sekä läpinäkyvämmiksi, minkä lisäksi tarvitaan koko Euroopan unionia sitovaa yritysvastuulakia ja kunnianhimoisempia ympäristötoimia.