05.05.2020

Tunnemyrskyt herättävät shoppailuhimomme, ja koronan aiheuttama poikkeustila on räjäyttänyt verkkokauppojen tilausmäärät. Vastaavatko alennustopit todellisiin tarpeisiimme?

Arvioin tänä keväänä vaatekaappiani uusin, eettisemmin silmin: Mistä vaatteeni on tehty? “Lähinnä kuuttien sieluista”, totesin tutkittuani asiaa. Tapahtumaketju lähti liikkeelle tultuani valituksi Eetin globaalikasvatuksen koordinaattoriksi. 

Oli toimittava äkkiä. Liityin hätäpäissäni valtakunnan kuuluisimpien vihervasemmistopoliitikkojen suosimaan vaatelainaamoon. Paremmaksi ihmiseksi kuoriutumisen tunne kutkutteli lämpimästi mahanpohjassa hipelöidessäni suomalaisten laatumerkkien luomuksia. 

Valitsin mukaani kaksi kivointa vaatetta: pikkumustan mekon sekä punaisen villapaidan, jonka rintamukseen kirjailtu irvokas suu kieli hurjasta, nuorekkaasta luonnostani. Käytin molempia kerran. 

Tällä hetkellä ne lojuvat ”näitä voi ehkä vielä käyttää ennen pesua”-korin pohjalla rypistyneinä ja unohtuneina.

Astuin lainaamoseikkailussani kuluttamisen klassisimpaan harhaan: kuvittelin, että ostamalla jonkin tuotteen tai palvelun pystyisin hetkessä uudistamaan koko olevaisuuteni. Tilanteesta ainakin hetkeksi oppineena ja kaksisataa euroa köyhempänä annan pienen vinkin: jos sinä tai maailmasi ei mullistunut viimeksi ostamasi vaatteen myötä, niin ei todennäköisesti käy tulevienkaan ostosten kohdalla. 

”Mitä sulla oli päällä, kun poikkeustila loppui?”

Kansainvälinen yritys padota ikävät tunteet luottokortin voimalla on kuitenkin poikkeuksellisen kovaa. Tälläkin hetkellä sadattuhannet ihmiset pohtivat pää täristen, millaisena maagisena olentona he haluavat astua ulkomaailmaan sitten kun portit lopulta avataan.

Nettikauppa käy niin kuumana, että Amazon on palkkaamassa 175 000 uutta työntekijää  vastaamaan kysyntään. Toisaalla verkkokauppojen varastotyöntekijät ovat anoneet, että ihmiset sekoilisivat jossain muualla kuin tavarataivaassa: kolminkertaistuneen kysynnän keskellä pakkaajien aika ja voimat eivät enää riitä. 

Koronan aiheuttama kulutuskupla saattaa olla hieman samanlainen kuin lomamatkalla ulkomailla. Pienessä hiprakassa ja normaaliarjesta irrallaan sitä tulee valinneeksi jos jonkinlaista reteää neonväristä toppia ja hapsuhametta, jotka tajuaa virheeksi ottaessaan ensimmäiset nöyryyttävät askeleet kotimaan terminaalissa.

Tilastotieto selittää koronashoppailua: ihmiset ovat poikkeuksellisen alttiita ostamaan silloin, kun he tuntevat itsensä stressaantuneiksi, surullisiksi tai epävarmoiksi. Kun ensi kerralla klikkailet virtuaalikoriin parempia versioita itsestäsi, pysähdy hetkeksi. Onko joku edellä mainituista tunteista päällä?

MITÄ VOIN TEHDÄ, KUN TUNTUU, ETTÄ VAATTEENI ON TEHTY LÄHINNÄ KUUTTIEN SIELUISTA?

Kun heikko hetki ja ajatus kuuttien sieluista yllättää, kokeile jotain keinoa Eetin vastuullisemman kuluttamisen työkalupakista:

⦁ Haasta kaverisi mukaan shoppailun suitsimiseen. Lähetelkää toisillenne ylpeilykuvia ihanista asioista, jotka jäivät sittenkin ostamatta. Tehkää säästyneillä varoillanne (etä)yhdessä jotain mukavaa!

⦁ Hengittele vähän, ja kysy itseltäsi, mistä tavaranhimo tällä kertaa pohjimmillaan johtuu. Mitä voisit tehdä, että tilanne oikeasti helpottaisi? Jos tuntuu, ettei hengittely enää onnistu, netti on onneksi pullollaan hengitys- ja meditaatioharjoituksia!

⦁ Anna armoa itsellesi: jos ihan oikeasti tarvitset jonkin asian tai se tekee sinut poikkeuksellisen iloiseksi näinä vaikeina aikoina, go for it! Emme tuomitse (tai ainakin tuomitsemme vain hyvin vähän). 

⦁ Vaatelainaamot saattavat oikeasti olla ostamista parempi vaihtoehto, jos uutuudenviehätys vie mukanaan. Kokeile vaikka Vaaterekkiä tai Vaatepuuta.

---

Katri Perho on Eetin uusi globaalikasvatuksen koordinaattori, joka on taustaltaan yhteiskunnallisten oppiaineiden ja psykologian opettaja. Eetti järjestää etätyöpajoja mainonnan psykologiasta ja vastamainoksista 9.-luokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille.