Digin ympäristöjalanjäljet: pikaopas
22.12.2025
Oletko koskaan ajatellut, millaisia ympäristövaikutuksia Netflixin katsomisella, somen selaamisella tai tekoälyn käyttämisellä on?
Ellet ole, ei ihme. Digitaalisten palveluiden vaikutuksista ympäristölle ja ilmastolle puhutaan nimittäin hämmästyttävän vähän.
Sovellukset, nettisivut ja alustat nähdään aineettomina, mutta tosiasiassa niiden pyörittäminen vaatii laitteita, kuluttaa sähköä ja vettä sekä aiheuttaa päästöjä. Tässä pikaoppaassa käsitellään digitaalisten palveluiden ympäristövaikutuksia ja miksi niillä on väliä.
Mitä ovat digitaaliset palvelut?
Meistä jokainen käyttää erilaisia digipalveluita arjessa: viestittelemme pikaviestialustoilla, luemme sähköpostia, kirjaudumme verkkopankkiin, shoppaamme verkossa, selaamme somea, striimaamme musiikkia, sarjoja ja elokuvia. Digitaaliset palvelut ovat siis internetin kautta käytettäviä palveluja, kuten sovelluksia, verkkosivustoja tai sähköisiä asiointipalveluja. Käytät digitaalista palvelua parhaillaan, kun luet tätä opasta verkossa!
Yhteiskunta pyörii digipalveluiden avulla. Siksi on tärkeää, että palvelut ovat planeetan kannalta kestävällä pohjalla nyt ja tulevaisuudessa.
Digitaalisetkin palvelut jättävät jäljen
Digitalisaatiota on usein pidetty ratkaisuna ympäristöongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, ympäristön saastumiseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Digipalveluilla on kuitenkin kasvava ympäristöjalanjälki. Vaikka esimerkiksi pilvipalveluun tallennetut tiedostot tuntuvat aineettomilta verrattuna paperisiin dokumentteihin, niiden toiminta perustuu datakeskuksiin, verkkoihin ja laitteisiin, jotka kuluttavat energiaa ja luonnonvaroja.
Digitalisaatio ei ole pitkäkestoinen ratkaisu, jos sen omia ympäristövaikutuksia ei tunnisteta ja minimoida.
Digitaalisuus vaatii paljon energiaa
Mikä digitaalisissa palveluissa sitten vahingoittaa ympäristöä? Keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät energian- ja vedenkulutukseen sekä päästöihin.
Sovellusten ja nettisivujen pyörittämiseen tarvitaan datakeskuksia. Ne ovat isoja halleja, joissa tietokoneet tallentavat ja käsittelevät dataa ja pyörittävät palvelimia. Datakeskukset ovat varsinaisia sähkösyöppöjä. Niiden on arvioitu kuluttavan sähköä yhtä paljon kuin 124 miljoonan asukkaan Japani kuluttaa vuodessa. Datakeskuksia on lähes kaikissa maailman maissa, merkittävin osa Yhdysvalloissa.
Kun erilaisia digipalveluja käytetään yhä enemmän, myös datakeskukset vaativat yhä enemmän energiaa. Erityisesti tekoälyn kehitys ja bitcoinien louhinta on kasvattanut kulutusta.
Suuri sähkön käyttö tarkoittaa myös suuria ilmastopäästöjä, sillä iso osa sähköstä tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Esimerkiksi Googlen hiilidioksidipäästöt kasvoivat lähes puolella vuosien 2019 ja 2023 välillä, ja kasvu johtui pääosin tekoälystä ja datakeskuksista.
Datakeskukset ja palvelimia ylläpitävät laitteet työskentelevätkin sellaista tahtia, että hiki lentää. Laitteet nimittäin kuumenevat käytössä, ja niitä pitää jäähdyttää vedellä. Mikään pikku tilkka ei riitä, vaan simerkiksi yhden suuren datakeskuksen jäähdytys voi kuluttaa satoja tuhansia litroja vettä päivässä.
Vedenkulutus kuormittaa erityisesti kuivuudesta kärsiviä alueita. Osa käytetystä vedestä on makeaa vettä, jonka saatavuus maapallolla voi muodostua ongelmaksi tulevaisuudessa. On arvioitu, että vuonna 2027 tekoälyn vedenkulutus vastaa puolta Ison-Britannian vedenkulutuksesta.
Esimerkki: sähköpostin päästöt
Sähköpostia lähetetään ja vastaanotetaan päivittäin noin 376 miljardia kappaletta. Suurin osa viesteistä on spämmiä, automaattisia ilmoituksia, uutiskirjeitä ja markkinointia. On arvioitu, että sähköpostit aiheuttavat jopa 150 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa noin 0,3 prosenttia maailman hiilijalanjäljestä.
Yhden lähetetyn meilin ympäristövaikutukset moninkertaistuvat, jos mukana on kuva tai liitetiedosto, tai jos sähköpostin kirjoittamiseen käytetään apuna tekoälyä.
Digitaaliseen kestävyyteen tarvitaan isoja ratkaisuja
Digipalveluiden ympäristökestävyys on laaja ja rakenteellinen ongelma, koska palvelut ja datakeskukset kuluttavat jatkuvasti energiaa ja resursseja, ja niiden päästöjä on vaikea seurata tarkasti. Digitaalisuus on niin tiiviisti osa arkea ja yhteiskuntaa, että sen vaikutuksia ei useinkaan arvioida kriittisesti.
Vaikka yksittäinen käyttäjä tekisi arkisia ekotekoja digitaalisen ympäristöjäljen pienentämiseksi, merkittävät muutokset vaativat poliittisia päätöksiä ja sitä, että teknologiayritykset muuttavat toimintaansa kestävämmäksi.
Siksi arkisten tekojen lisäksi on tärkeää edistää myös laajempia muutoksia.
Näin jokainen voi tehdä digitaalisaatiosta kestävämpää
1. Äänestä kaikissa vaaleissa ehdokkaita, jotka ajavat kestävämpiä digipalveluita
Voit myös kysyä ehdokkaalta esimerkiksi somessa, mitä hän ajattelee aiheesta ja miten edistää sitä.
2. Vaadi yrityksiä toimimaan vastuullisemmin
Laita palautetta yrityksille somessa tai muuta kautta, ja kerro että asiakkaana digikestävyys on sinulle tärkeää.
3. Tee digisiivous
Poista tarpeettomia tiedostoja pilvipalveluista ja sähköpostista ja lopeta turhien uutiskirjeiden tai mainossähköpostien tilaaminen. Siten voit pienentää datan säilytyksen ympäristövaikutuksia.
4. Käytä digipalveluita harkiten
Vältä liiallista striimaamista, harkitse suurten liitetiedostojen lähettämistä ja käytä tekoälyä vain silloin, kun siitä on selkeää hyötyä.
5. Kytkeydy irti liiasta digistä
Pidä taukoja somesta, poista turhat sovellukset ja keskity palveluihin, jotka tuovat sinulle eniten arvoa.
Pikaopas on tuotettu yhdessä apulaisprofessori Minna Vigrenin Kestäviä digitaalisia tulevaisuuksia kuvittelemassa -hankkeen kanssa (Suomen Akatemia 2022–2025).
