Nuorten kestävyysteot: opas opettajille ja nuorisotyöntekijöille

Nuorten kestävyysteot: opas opettajille ja nuorisotyöntekijöille

Tästä nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille suunnatusta oppaasta löydät tietoa kestävyyskasvatuksen teemoista ja keinoja niiden käsittelyyn nuorten kanssa!

Ilmastonmuutos on yksi tämän hetken suurimpia globaaleja kriisejä ja sen ratkaisemiseksi tarvitsemme ihan jokaista, nuoret mukaan lukien. Moni nuori kuitenkin kokee, etteivät ratkaisut ole heidän käsissään: aikuisten päätöksenteko tapahtuu kaukana omasta arjesta ja koulussa ei opeteta riittävästi erilaisista vaikutusmahdollisuuksista. On tärkeää saada nuoret ymmärtämään, että jokaisen ääni ja teot ovat arvokkaita työkaluja ilmastokestävyyden edistämisessä.

Luettuasi oppaan…

  • Tunnet eurooppalaisen ja suomalaisen kestävyyskasvatuksen periaatteita ja tavoitteita
  • Tietosi ilmasto-oikeudenmukaisuudesta, kiertotaloudesta ja vastuullisesta kuluttamisesta ovat vahvistuneet
  • Sinulla on työkaluja hyödyntää pelillistämistä ja informaalia oppimista, kun käsittelet kestävyyteen liittyviä asioita nuorten kanssa
  • Osaat entistä paremmin tukea nuoria kestävyystekojen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Kestävän kaupungin rakentajat -lautapeli on nuorille suunnattu peli, jossa käsitellään kiertotaloutta, ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja kansalaistoimintaa. Se syntyi vuonna 2022 neljän eri eurooppalaisen kansalaisjärjestön yhteistyön tuloksena. Tämä opas tehtiin täydentämään peliä ja tarjoamaan taustatietoja sen sisältämistä aiheista: kiertotaloudesta ja ilmasto-oikeudenmukaisuudesta.

Lisäksi opas antaa neuvoja nuorten tukemiseen heidän suunnitellessaan kestävää kehitystä edistäviä tekoja, joita kutsumme ”kestävyysteoiksi”. Nuoret voivat toteuttaa näitä tekoja yksin tai ryhmissä esimerkiksi koulussa tai nuorisoryhmissä, tai he voivat suunnitella isompia projekteja paikallisesti. Tästä oppaasta löytyy taustatietoaa, lisäresursseja ja kirjallisuutta sekä Kestävyysteot-työpajamalli.

Sisältö:

Luku 1: Kestävyyskasvatus Euroopassa ja Suomessa
Lyhyesti eurooppalaisia ja suomalaisia kestävyyskasvatuksen viitekehyksiä.


Luku 2: Ilmasto-oikeudenmukaisuus
Taustatietoja ilmasto-oikeudenmukaisuudesta.


Luku 3: Kiertotalous
Taustatietoja kiertotaloudesta


Luku 4: Kestävyysteot-työpajamalli 
Opas työpajakokonaisuuteen nuorten kestävyystekojen toteuttamiseksi.

Luku 1: Kestävyyskasvatus Euroopassa ja Suomessa

Kestävyyskasvatusta edistetään globaalilla tasolla YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden avulla. Keskiössä on erityisesti alatavoite 4.7, jonka tavoitteena on varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot. EU:n vuonna 2021 julkaiseman raportin mukaan kestävyyskasvatus on sisällytetty suurimpaan osaan Euroopan koulutusjärjestelmistä.

Suomen ympäristölinjauksissa sovelletaan EU:n esittämiä linjauksia ja kansainvälisiä sitoumuksia. Suomi on sitoutunut täyttämään YK:n Agenda 2030 -tavoitteet niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Ilmaston sekä kestävän tuotannon ja kuluttamisen saralla toimenpiteitä määrittävät paikalliset strategiat, joista tärkeimpiä ovat Suomen kansallinen ilmastolaki, kiertotalouden strateginen ohjelma ja kestävän kehityksen toimikunnan strategia 2022–2030. 

Ilmasto ja kestävä kehitys opetussuunnitelmissa

Avaa sisältö

Kansalliset opetussuunnitelmat eri koulutustasoille mukauttavat kestävän kehityksen osaksi muodollista koulutusta. Valtakunnallisissa perusteissa on kuvattu kestävän kehityksen polku, jossa otetaan huomioon oppijan ikä ja edellytykset.

Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien arvoperustat rakentuvat kestävän elämäntavan välttämättömyydelle.

Opetussuunnitelmien tavoitteena on:

  • antaa oppijoille mahdollisuuksia toimia kestävän tulevaisuuden rakentajina tukemalla heidän osallistumistaan ja toimijuuttaan
  • ohjata heitä huomioimaan omien tekojensa vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön
  • käsitellä kestävyyttä oppiaineiden rajat rikkoen.

Kaikkiin oppiaineisiin liittyvät laaja-alaiset osaamisalueet sitovat yhteen kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen kaltaisia ilmiöitä. Perusopetuksessa näihin ilmiöihin liittyvät laaja-alaiset osaamisalueet ovat osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Lukion opetussuunnitelmissa nämä alueet ovat eettisyys ja ympäristöosaaminen.

Ammatillinen koulutus perustuu työelämän osaamisvaatimuksiin sekä tiiviiseen yhteistyöhön työelämän kanssa. Kestävän kehityksen taitojen tärkeys ja sisältö vaihtelevat eri ammateissa. Laaja-alainen ymmärrys kiertotaloudesta, tuotteiden elinkaaresta ja resurssitehokkuudesta on kuitenkin olennaista kaikilla aloilla.

Kouluilla on vapaus soveltaa opetussuunnitelmaa päivittäiseen opetukseen parhaaksi katsomallaan tavalla edellyttäen, että opetussuunnitelman tavoitteet saavutetaan. Tämä vapaus ei ole ongelmatonta: opettajat kokevat kestävän kehityksen aiheen hallinnan ja sen sisällyttämisen opetukseen käytännön tasolla haastavaksi vuodesta toiseen. Kolmannen sektorin organisaatiot ovat olleet tärkeässä roolissa tuen tarjoamisessa opettajille kestävän kehityksen opettamiseen materiaalien, koulutusten ja kouluretkien muodossa. Kestävään kehitykseen liittyville oppiainekohtaisille materiaaleille ja ammatilliseen koulutukseen räätälöidyille materiaaleille on erityinen tarve.

Ilmasto ja kestävä kehitys nuorisotyössä

Avaa sisältö

Suomalainen nuorisotyö noudattaa valtakunnallista nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaa, joka perustuu kansalliseen nuorisolakiin. Maaliskuussa 2024 määritetty uusi ohjelma vuosille 2024–2027 sisältää suositukset:

  • nuorisotyön roolin vahvistaminen nuorten tukemisessa ilmastoon ja ympäristöön liittyvissä asioissa
  • nuorten osallistumisen ja mahdollisuuksien vahvistaminen ilmastonmuutokseen ja luontokatoon vaikuttamisen saralla; ilmaston ja kestävän kehityksen teemoja tuetaan myös Euroopan että kansainvälisellä tasolla
  • nuorten tukeminen ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen aiheuttaman ahdistuksen käsittelyssä.

Lähteet ja lisälukemista:

Linkkejä

Luku 2: Ilmastonmuutos ja ilmasto-oikeudenmukaisuus

Ilmastonmuutos tarkoittaa pitkän aikavälin muutoksia lämpötiloissa ja sääolosuhteissa. Tällaiset muutokset voivat olla luonnollisia, eli ne voivat johtua auringon aktiivisuudesta tai suurista tulivuoren purkauksista. 1800-luvulta lähtien ihmisten toiminta on kuitenkin ollut pääasiallinen ilmastonmuutoksen aiheuttaja, ja suurimpana syynä on ollut hiilen, öljyn ja maakaasun kaltaisten fossiilisten polttoaineiden polttaminen.

Ilmastonmuutoksen merkittävin aiheuttaja on ihmisten toiminnasta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen (esimerkiksi metaani ja hiilidioksidi) lisääntyminen. Maapallon väestö tuottaa yhteensä noin 50 miljardia tonnia kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain, ja tämä määrä kasvaa edelleen. Suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin energiasektorilta kattaen kuljetuksen, tuotannon sekä kotien ja toimistojen lämmityksen. Kaikki nämä ovat vieläkin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista uusiutuvien luonnonvarojen sektorilla saavutetuista edistysaskeleista huolimatta.

Ilmastonmuutos on oikeudenmukaisuuskysymys

Avaa sisältö

Oxfam Internationalin 2023 laatiman raportin mukaan maailman väestön rikkain prosentti tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin köyhin 66 prosenttia. Ilmasto-oikeudenmukaisuus nostaa esiin nykyisen epäkohdan: ihmiset, jotka ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta, tuntevat sen vaikutukset voimakkaimmin. Ilmasto-oikeudenmukaisuus tähtää kestävään, reiluun ja inklusiiviseen tulevaisuuteen, jossa eniten vahinkoa aiheuttaneet tahot vastaavat teoistaan poliittisella, sosiaalisella ja taloudellisella tasolla.

Miten ilmasto-oikeudenmukaisuus siis liittyy sinuun ja nuoriin? Ilmasto-oikeudenmukaisuus ja kaikki siihen liittyvät tekijät muodostavat laajan kokonaisuuden, jota käsitellään suurilta osin globaalilla tasolla YK:n kaltaisten monikansallisten organisaatioiden kautta. On tärkeää työskennellä yhdessä, jotta luodaan oikeudenmukaisia sääntöjä ja lakeja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Me kasvatusalan ammattilaisina voimme myös kantaa kortemme kekoon ottamalla asioista selvää, äänestämällä, ja jakamalla tietoa nuorille, joiden kanssa työskentelemme.

Hiilijalanjälki

Avaa sisältö

Sinun ja nuorten jokapäiväinen elämä voi toimia lähtökohtana tarvittavien toimien pohtimiselle. Jokainen ihminen saisi tuottaa vain 2,6 tonnia hiilidioksidia vuodessa hallitsemattoman ilmastonmuutoksen välttämiseksi. Vuonna 2023 globaali keskiarvo oli noin 4 tonnia henkilöä kohden vuodessa. Joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, tämä määrä oli huomattavasti suurempi: valtavat 16 tonnia henkilöä kohden vuodessa. (National Center for Atmospheric Research, 2023) Samana vuonna suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 9,6 tonnia hiilidioksidia henkilöä kohden vuodessa. (Sitra 2023)

Teemme jatkuvasti päätöksiä, jotka vaikuttavat hiilijalanjälkeemme. Liikkuminen paikasta toiseen on tästä loistava esimerkki. YK:n arvioiden mukaan noin 95 prosenttia käyttämästämme polttoaineesta on edelleen fossiilisista. (YK, 2024) Liikkuminen on rajoitettua monissa paikoissa ympäri maailmaa infrastruktuurin puutteen vuoksi, mutta samaan aikaan superrikkaat voivat matkustaa yksityiskoneilla. Mitä todennäköisimmin rajoitettujen liikkumismahdollisuuksien kanssa elävät päätyvät maksamaan yksityiskoneilla matkustamisen ilmastoon kohdistuvan hinnan. Tämä esimerkki tuo esiin äärimmäiset kontrastit, mutta samalla se myös osoittaa, miten eri tavalla koemme maailman riippuen siitä, missä elämme. 

Ruokaturva

Avaa sisältö

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa mitä ruokaa pystymme kasvattamaan ja miten. Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa eivät pysty takaamaan riittävää ravintoa itselleen ja perheilleen. Ruokaturva tarkoittaa mahdollisuutta syödä terveellisiä määriä ravitsevaa ruokaa. Kun nämä ehdot eivät täyty, puhutaan ruokaturvattomuudesta, joka aiheutuu konflikteista, väestönkasvusta ja ilmastonmuutoksesta. (Concern Worldwide, 2024) Samaan aikaan maailmassa tuotetaan kuitenkin riittävästi ruokaa kaikkien ihmisten ruokkimiseen, mutta ruoka ei jakaudu tasaisesti.  

Ruoan päästöt vaihtelevat paljon riippuen siitä, miten ja missä ruoka tuotetaan. Useimmissa paikoissa globaalissa pohjoisessa voimme vaikuttaa siihen, mitä valitsemme. Yleissääntö on, että sesonginmukainen ja paikallinen ruoka sekä kasvisruokavalio ovat ilmastoystävällisempiä vaihtoehtoja. Myös ruokahävikin minimointi pienentää ruoan ympäristöön kohdistuvaa jalanjälkeä. 

Pikamuoti

Avaa sisältö

Vaateteollisuus, erityisesti pikamuoti, käyttää liikaa resursseja, tuhlaa vettä ja saastuttaa niin tuotanto- kuin loppusijoitusvaiheessa. Tämä teollisuudenala on vastuussa 10 prosentista kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja yli 20 prosentista tuhlatusta vedestä. Pikamuotiteollisuudessa tapahtuu myös jatkuvia ihmisoikeusrikkomuksia: vaateteollisuuden työntekijöille ei usein makseta elämiseen riittävää palkkaa, ja he kuuluvat monesti haavoittuviin yhteiskunnallisiin ryhmiin (naiset, maahanmuuttajat), jotka ovat alttiimpia hyväksikäytölle. Ylituotanto ja -kulutus ovat johtaneet kestämättömiin hävitysratkaisuihin, joissa globaalin pohjoisen maat kuljettavat tekstiilijätteensä globaaliin etelään hyväntekeväisyyden lahjoituksiksi naamioituina.

Elektroniikka sekä tieto- ja viestintäteknologia

Avaa sisältö

Ilmasto-oikeudenmukaisuudella ja elektroniikalla sekä tieto- ja viestintäteknologioilla on monimutkainen suhde. Toisaalta nämä teknologiat ovat erittäin tärkeitä, sillä niiden avulla yhteisöt ympäri maailmaa saavat tietoa menestyksekkääseen maanviljelyyn, äärimmäisten sääilmiöiden välttämiseen ja ilmaston seuraamiseen. Toisaalta teknologia vaatii valtavasti sähköä (esimerkkinä palvelinkeskukset), ja laitteisiin tarvittavien luonnonvarojen louhinta on energiaintensiivistä ja tuhoisaa niin paikalliselle ympäristölle kuin ihmisille. Tämä onkin aikaamme kuvaava paradoksi – tieto- ja viestintäteknologiasektori uhkaa ympäristömme terveyttä ja samaan aikaan se tarjoaa meille työkaluja ja ratkaisuja ilmasto-oikeudenmukaisuuden saavuttamiseen.

On hyvä pohtia omia tapoja tehdä asioita sekä kyseenalaistaa taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita suhteessa ilmasto-oikeudenmukaisuuteen. Sekä yksilöiden että yhteisöjen tekemä työ ilmaston hyväksi auttaa oikeudenmukaisemman tulevaisuuden rakentamisessa.

Lähteet ja lisälukemista:

Linkkejä

Luku 3: Kiertotalous

Kiertotalous on malli, jossa pyritään välttämään uusien resurssien käyttämistä uusien tuotteiden valmistamiseen hyödyntämällä jo kierrossa olevia materiaaleja. Se perustuu jakamiseen, lainaamiseen, uudelleenkäyttöön, korjaamiseen, kunnostamiseen sekä olemassa olevien materiaalien ja tuotteiden kierrättämiseen. Käytännössä tämä pidentää tuotteiden elinkaarta ja vähentää jätteen määrää. Tämä vähentää riippuvuutta saastuttaviin ja epäoikeudenmukaisiin tuotantomalleihin, joita kuvattiin edellisessä kappaleessa.

Luonnossa itsessään ei ole olemassa jätettä – jäte ja tehottomuus ovat ihmisten tuottamia ongelmia.

Luonnossa kaikki palaa takaisin kiertoon ja muuttuu raaka-aineeksi jollekin muulle. Kiertotalous pyrkiikin imitoimaan tätä luonnon kiertävää järjestelmää. 

Tällä hetkellä vallitseva lineaarinen malli perustuu suurille määrille halpoja ja helposti saatavilla olevia materiaaleja ja energiaa. Se keskittyy pääasiassa tuotteen valmistamiseen ja tarjoamiseksi markkinoille, eikä siinä murehdita tuotteen elämän seuraavista vaiheista. Kuluttajia kannustetaan aina vain uusien tuotteiden kulutukseen. Yritykset valmistavat esimerkiksi usein tuotteita, jotka automaattisesti lopettavat toimimisen tietyn käyttöajan jälkeen, eikä niihin ole saatavilla esimerkiksi varaosia tai tarvittavia ohjelmistopäivityksiä. Tätä kutsutaan suunnitelluksi vanhenemiseksi.

Talouden kehityksen suunta riippuu meistä.

Ihmisillä on mahdollisuus ja voima kehittää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta oikeudenmukaisempaa taloutta!

Miten kiertotalous liittyy sinuun ja nuoriisi? Voitte lähteä liikkeelle kartoittamalla, millä tavalla kiertotalous voisi olla olennainen osa arjessa. Voit käyttää vaikkapa älypuhelintasi esimerkkinä ja pohtia näitä kysymyksiä, jotka ovat tärkeitä kiertotalouden kannalta:

  • Miten puhelimen eri osat valmistetaan ja miten ne päätyvät yhteen muodostaen puhelimen?
  • Mitä älypuhelimelle tapahtuu, kun se ei enää toimi kunnolla? Voimmeko kierrättää tai käyttää uudelleen joitakin sen osia vai pitääkö se hävittää kokonaan?
  • Älypuhelimet sisältävät noin 60 erilaista raaka-ainetta. Kolmekymmentä näistä on metalleja , joista jotkut ovat erittäin harvinaisia. Mietipä tätä: jotta saataisiin tarvittavat metallit yhteen ainoaan kännykkään, täytyy louhia yli tonni malmia! Tämä johtaa kysymykseen: kuinka usein oikeasti tarvitsen uuden kännykän ja miten toimin elektroniikkajätteen kanssa?

Eräs toinen arkielämää koskettava ongelma on muoti – me kaikki käytämme vaatteita. On olemassa monia tapoja välttää uusien vaatteiden ostamista, kuten second hand -liikkeet sekä vaatteiden korjaaminen ja vuokraaminen. Markkinoilta löytyy myös useita tuotemerkkejä, jotka tuottavat vaatteita vastuullisemmalla tavalla.

Kestävyyden 6R-malli: käytännöllinen opas jätteen vähentämiseen

Avaa sisältö

Kestävyyden 6R-malli (the 6Rs of sustainability) muodostaa kätevän viitekehyksen, jonka tarkoituksena on auttaa meitä pienentämään ympäristöön kohdistuvaa vaikutustamme. 

  • Rethink (mieti uudelleen): Mieti ennen uuden tuotteen ostamista, tarvitsetko sitä todella. Kuluttaessamme enemmän tuotteita päädymme myös luomaan ja heittämään pois enemmän.
  • Refuse (kieltäydy): Älä ajaudu pakonomaiseen kuluttamiseen. Yritä käyttää tuotteita uudelleen mahdollisuuksien mukaan ja rajoita kertakäyttöisten tuotteiden käyttöä. Ympäristöystävällisimpiä resursseja ovat ne, joita emme käytä ollenkaan.
  • Reuse (käytä uudelleen): Tuotteen poisheittämisen sijaan mieti, miten voisit käyttää sitä uudelleen. Upcycling eli luova uudelleenkäyttö on loistava luovuusharjoitus!
  • Reduce (vähennä): Osta vain sitä, mikä on ehdottoman oleellista. Mitä vähemmän tuotteita ostamme, sitä vähemmän kuluu raaka-aineita, energiaa ja vettä.
  • Repair (korjaa): Ennen kuin päätät vaihtaa jonkin tuotteen uuteen, yritä korjata se. Jos et osaa itse korjata, palkkaa joku muu tekemään se puolestasi.
  • Recycle (kierrätä): Kun tuotetta ei ole enää mahdollista käyttää uudelleen tai korjata, kierrätä se. Tämän tulisi olla vaihtoehto vain silloin, kun et oikeasti pysty käyttämään jotakin uudelleen. Siksi se on 6R-mallin viimeinen kohta.

Voit soveltaa 6R-mallia arkielämääsi. Muista kuitenkin keskittyä nuorten kanssa toimimaan yhteiskunnallisten muutoksen puolesta: ottakaa selvää, noudattavatko paikalliset yritykset ja päätöksentekijät 6R-mallia.

Lähteet ja lisälukemista:

Linkkejä

Luku 4: Kestävyysteot-työpajamalli

Tässä työpajassa nuoret oppivat kiertotaloudesta, ilmasto-oikeudenmukaisuudesta ja aktiivisesta kansalaisuudesta pelillistämisen keinoin. Sen kohderyhmänä ovat 15–18-vuotiaat nuoret, jotka kehittävät ja suunnittelevat omia kestävyystekojaan. Tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta näistä aiheista ja myös kannustaa heitä toteuttamaan omia kestävyystekoja.

Työpajaa on testattu kouluissa Suomessa ja Italiassa, ja se on suunniteltu mukautumaan sekä muodollisiin että epämuodollisiin oppimistilanteisiin, koulutunnille tai nuorisotyöhön. Sitä voi lisäksi muokata käytettävissä olevan ajan mukaan. Voit myös valita yksittäisiä aktiviteetteja ja soveltaa niitä työssäsi.

Työpaja koostuu viidestä vaiheesta: johdannosta, kiertotalouteen ja ilmasto-oikeudenmukaisuuteen liittyvästä tietovisasta, kestävyystekojen ideointikilpailusta, oman kestävyysteon kehittämisestä ja yhteenvedosta.

Vinkki! Saat kokemuksesta nuorille vielä vaikuttavan pelaamalla Kestävän kaupungin rakentajat -lautapeliä ennen työpajan toteuttamista.

Tutustu työpajamateriaaleihin

75-90 minuutin Kestävyysteot-työpaja

Vaihe 1: Johdanto

Kesto: 8 minuuttia

AktiviteetitMateriaalitTavoite
Työpajan avaus ja päivän ohjelman läpikäynti (2 min)

Lämmittelykeskustelu 2–3 nuoren ryhmissä (4 min)

Yksilön yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien selittäminen (2 min)		Diaesitys (pdf) / MentimeterTyöpajan kulun selittäminen ja päivän aiheen esittely osallistujille

Vaihe 2: Kestävyystietovisa ja käsitteiden määrittely

Kesto: 20 minuuttia

AktiviteetitMateriaalitTavoite
Kiertotalouteen ja ilmasto-oikeudenmukaisuuteen liittyvä tietovisa pareittain (15 min)

Parikeskustelu tietovisan aiheista (5 min)		Keskusteluohjeet (ohjaajalle)

Diaesitys (pdf) / Mentimeter

Puhelin tai läppäri, yksi per pari		Tietovisan pelaaminen yhdessä luokan/ryhmän kanssa

Osallistujien tutustuttaminen kiertotalouteen ja ilmasto-oikeudenmukaisuuteen

Vaihe 3: Ideakilpailu

Kesto: 10 minuuttia

AktiviteetitMateriaalitTavoite
Ideakilpailun selittäminen ja kestävyyshaasteiden jakaminen (2 min)

Ideakilpailu 4–5 nuoren ryhmissä (8 min)*		Diaesitys (pdf) / Mentimeter

Tulostetut ideakilpailuhaasteet

Post-it-laput/paperi

Kyniä		Parhaasta ideasta kilpaileminen määritellyn haasteen ratkaisemiseksi

Osallistujien rohkaiseminen luovien ratkaisujen keksimiseen
*Jos pelaatte Kestävän kaupungin rakentajat -lautapeliä ennen työpajaa, palaa pelistä kerättyihin ideakilpailun voittajaideoihin. Voitte jakaantua samoihin ryhmiin, jossa peli pelattiin, tai muodostaa uudet ryhmät, jotka valitsevat itselleen yhden voittaja-aiheista (5 min).

Vaihe 4: Oman kestävyysteon suunnittelu

Kesto: 30-45 minuuttia

AktiviteetitMateriaalitTavoite
Kestävyysteon vaiheiden läpikäynti (10 min)

Nuoret jatkavat samoissa ryhmissä ja suunnittelevat kestävyystekonsa ideakilpailun voittajaidean perusteella (15-20 min)

Kestävyystekojen esittely koko luokalle/ryhmälle (5-10 min)		Diaesitys (pdf) / Mentimeter

Tulostettu Kestävyysteot-suunnittelumoniste (A3-koko)

Kyniä		Kestävyysteon rakentaminen ideasta toteutettavaksi suunnitelmaksi 4–5 osallistujan ryhmissä

Osallistujat saavat työkaluja omien kestävyystekojensa kehittelyyn

Vaihe 5: Yhteenveto

Kesto: 7 minuuttia

AktiviteetitMateriaalitTavoite
Opitusta keskusteleminen 2–3 nuoren ryhmissä (7 min)Diaesitys (pdf) / MentimeterKeskustelu ja kokemusten jakaminen

Palautteen kerääminen

Jos sinulla on enemmän aikaa käytettävissä…

  • Omien kestävyystekojen suunnitteluun voi käyttää helposti 45-60 minuuttia. Voit myös esitellä esimerkkejä olemassa olevista kestävyysteoista ja inspiroida niillä nuoria toimintaan.
  • Käytä alun lämmittelykeskusteluun ja lopun yhteenvetokeskusteluun enemmän aikaa.