08.03.2011

Finnwatch 8.3.2011

Osa julkisista hankkijoista on tiukentanut työvaatteiden
tuotanto-oloja koskevia vaatimuksiaan, mutta suurin osa ei
huomioi asiaa vielä lainkaan. Tuotannon eettisyyteen on alettu
kiinnittää huomiota myös työvaatteita myyvissä yrityksissä.
Vaatteita valmistetaan silti edelleen myös kehnoissa työoloissa,
ja valvonta on riskimaissa usein puutteellista.

Finnwatchin tuoreeseen tutkimukseen haastatellut vaateyritykset
kertovat havainneensa puutteita aasialaisilla tehtailla, joissa
valmistetaan Suomeen tuotavia työvaatteita. Työvaatteiden
tekijöille maksetaan lainmukaisen minimipalkan alittavia palkkoja,
ja myös ylitöiden määrässä, ylityökorvauksissa ja
työturvallisuudessa on parannettavaa.

“Yritysten raportoimat ongelmat ovat Aasian vaatetehtailla
erittäin yleisiä. Niistä kertomista voi pitää osoituksena
avoimuudesta ja alihankkijoiden työolojen tuntemuksesta”, arvioi
Finnwatchin toiminnanjohtaja Janne Sivonen.
Vaikka osa vaateyrityksistä kertoi kohtaamistaan haasteista
avoimesti, kolme (Dimex, Standa ja Würth) ei vastannut lainkaan
myymiensä työvaatteiden eettisyyttä koskeviin kysymyksiin.

Sivosen mukaan tärkeintä on se, mitä hyvin tiedossa oleville
riskeille tehdään. Finnwatchin selvityksen perusteella jokaisella
riskimaista tuovalla yrityksellä on vaatehankintoja koskeva
eettinen ohjeistus ja ainakin jonkinlainen valvontajärjestelmä.
Ohjeiden laajuudessa oli kuitenkin eroja, ja vain osa yrityksistä
käytti auditoinneissa riippumatonta, kolmatta osapuolta. Kwintetin
ohjeistus osoittautui Finnwatchin tutkimuksessa kattavimmaksi.

Vaikka valtaosa Suomessa myytävistä muotivaatteista tehdään
Aasiassa, työvaatteiden suurin tuojamaa on Viro. Työvaatteita
tuodaan silti paljon myös riskimaista. Kiinan osuus tuonnista on
noin 30 prosenttia, ja Bangladeshista, Intiasta ja Turkista tulee
4–6 prosenttia kustakin.

Eettiset vaatimukset yleistyneet julkisissa hankinnoissa

Finnwatchin tutkimus osoittaa, että verorahoilla työvaatteita
ostavat julkiset hankkijat ovat terävöittäneet vaatteiden
tuotanto-oloja koskevia vaatimuksiaan. Kolmasosa Finnwatchin
haastattelemista julkisista hankkijoista asettaa työvaatteiden
tuotanto-oloille jonkinlaisia vaatimuksia, kun neljä vuotta sitten
eettisten kriteerien asettajia ei löytynyt lainkaan.

Uudessa tutkimuksessa haastateltiin 16 julkista hankkijaa ja
kolme työvaateostoja tekevää valtionyhtiötä. Kaksi kaupunkia
(Espoo ja Oulu) ja yksi valtionyhtiö (VR Yhtymä) eivät vastanneet
hankintojensa eettisyyttä koskeviin kysymyksiin.

Finnwatch rohkaisee sekä julkisia hankkijoita että
vaateyrityksiä tekemään eettisitä linjauksistaan nykyistä
kattavampia. “On yleisesti tiedossa, että minimipalkka tarkoittaa
monessa työvaatteita tuottavassa maassa nälkäpalkkaa. Silti
elämiseen riittävä palkka mainitaan vain kahden työvaateyrityksen
vaatimuslistalla. Myös tuotantoketjun valvontaa tulisi parantaa
niissä yrityksissä, jotka eivät käytä riippumattomia
auditointeja”, sanoo Janne Sivonen.

Sivonen pitää julkisten hankkijoiden tiukentuneita vaatimuksia
myönteisenä asekeleena, mutta muistuttaa samalla, että monessa
muussa maassa on edetty Suomea nopeammin. “Veronmaksajat ovat
tutkitusti sitä mieltä, että heidän rahansa on käytettävä
vastuullisesti. Siksi on valitettavaa, ettei valtaosa
suomalaisista kunnista ja kaupungeista aseta edelleenkään
ostoilleen lainkaan eettisiä vaatimuksia”, sanoo Sivonen.

Esimerkiksi Ruotsissa kunnat tekevät eettisissä hankinnoissa
laajaa yhteistyötä ja käyvät itsekin auditoimassa kehitysmaiden
tehtaita. Belgiassa kestävien hankintojen osuus on nousemassa tänä
vuonna jo puoleen kaikista julkisista hankinnoista.

“Suomessa valitellaan eettisten vaatimusten asettamisen
teknistä vaikeutta, mutta jos se on mahdollista muualla, miksei
samaan pystyttäisi myös täällä?” kysyy Sivonen.

Lue
raportti Finnwatchin sivuilta>>

Faktalaatikko

Toimituksille tiedoksi:

Lisätietoja:

Finnwatch tutkii ja tarkkailee suomalaisten ja Suomeen
sidoksissa olevien yritysten toiminnan vaikutuksia
kehitysmaissa. Järjestön taustalla on joukko suomalaisia
kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.