21.11.2024

Kuuntele artikkeli:

Tiivistelmä artikkelista

• Vapet sisältävät monia ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta ongelmallisia raaka-aineita, kuten kobolttia ja litiumia.
• Yli 90 % vapeista valmistetaan Kiinassa, jossa työntekijöiden ihmisoikeuksien toteutuminen on huonolla tasolla.
• Suomessa myytävät vapebrändit toimivat läpinäkymättömästi eivätkä kerro tuotantoketjuistaan juuri mitään.
• EU-lainsäädäntö ohjaa myös vapebrändejä toimimaan vastuullisemmin, mutta se etenee hitaasti.

Vapejen terveyshaitoista puhutaan paljon, mutta vähemmälle on jäänyt keskustelu laitteiden vastuullisuudesta. Vapejen tuotantoon kätkeytyy monenlaisia ympäristö- ja ihmisoikeusriskejä. Eetin selvityksessä kävi ilmi, että Suomessa myytävät vapemerkit eivät noteeraa ongelmia mitenkään. 

Vapettaminen maistuu yhä useammalle. Vapeja löytyy hyvinkin tyylikkäinä malleina, ja makujakin on laidasta laitaan. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: sähkösavuke, sähkötupakka, e-savuke tai vape. 

Vape-sanalle on erilaisia määritelmiä. Toisinaan sillä tarkoitetaan vain kertakäyttöisiä ja nikotiinittomia laitteita, toisinaan taas nikotiinipitoista sähkösavuketta.Tässä artikkelissa vapeksi kutsutaan kaikkia sellaisia tuotteita, joilla voi hengittää sisään nikotiinipitoista tai nikotiinitonta höyryä suukappaleen kautta. 

Etenkin nuorison keskuudessa vapettaminen on nousussa. Vuonna 2023 noin kuusi prosenttia 14–20-vuotiaista vapetti päivittäin. Vaikka sähkösavukkeiden myyminen alaikäiselle on laitonta, nuorison vapettaminen on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa.
Keskustelussa vapeista hallitsee usein terveysnäkökulma ja nuorison paheksuminen. Sen sijaan keskustelu vapejen tuotantoketjujen eettisyydestä on jäänyt vähemmälle.

Siksi Eetti teki katsauksen siihen, mistä on pienet vapet tehty, ja kuinka vastuullisia Suomessa myytävät vapebrändit ovat.

Vapen raaka-aineiden louhinnassa pakkotyön ja lapsityön riskejä

Aloitetaan perusteista, eli siitä, mitä raaka-aineita vapeen uppoaa. 

Itse laite valmistetaan pääasiassa muovista ja metallista. Sen sisällä on akku tai paristo, lasinen tai muovinen nestesäiliö sekä höyrystin, joka lämmittää nesteen hengitettäväksi höyryksi. Vapeja on erilaisia, mutta niiden perusosat ovat samanlaisia.

Moni vape toimii litiumioniakulla. Samankaltaisia akkuja käytetään myös esimerkiksi kännyköissä. 

Yksi litiumakkujen tärkeä raaka-aine on koboltti, josta globaalisti yli 70 prosenttia tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta. Siellä kobolttia kaivetaan vaarallisissa oloissa ja lapsityövoiman hyväksikäyttö on yleistä. Koboltin louhinta Kongossa on myös yhdistetty korruptioon, aseellisiin ryhmiin sekä verovälttelyyn. 

Eetin muutaman vuoden takaisessa Eettisen läppärin jäljillä -seikkailussa tutkijalle selvisi, että koboltin alkuperän vastuullisuuden varmistaminen on lähes mahdotonta.

Jos siis tuotteessa käytetään kobolttia, on olemassa suuri riski, että valmistuksen jossain vaiheessa on poljettu ihmisoikeuksia. Pahimmillaan kyse voi olla pakko- tai lapsityöstä. 

Koboltin lisäksi vapesta löytyy muitakin ongelmallisia ainesosia. 

Likaista litiumia, harvinaisia maametalleja ja konfliktimineraaleja

Kuten nimestä voi päätellä, litiumioniakuissa käytetään myös litiumia. Maailman litiumtuotannosta noin kolmannes tulee Etelä-Amerikasta, pääasiassa Chilestä ja Argentiinasta. 

Litiumin tuotanto ei ole mitään ympäristöystävällistä puuhaa. Se kuluttaa valtavia määriä vettä jo ennestään kuivilla alueilla. 

Tuotantoon liittyy myös ihmisoikeusriskejä. Litiumia louhitaan Etelä-Amerikan lisäksi muun muassa Zimbabwessa, Namibiassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kyseisissä maissa on raportoitu vaarallisia työoloja, lapsityövoimaa ja ihmisten pakkosiirtoja kaivosalueilta. 

Koboltin ja litiumin lisäksi pienen vapen akkuun on voinut upota nikkeliä, kuparia, alumiinia, harvinaisia maametalleja ja volframia. 

Näistä volframi kuuluu niin sanottuihin konfliktimineraaleihin, joiden kaupalla rahoitetaan aseellisia konflikteja muun muassa Keski-Afrikan tasavallassa, Kolumbiassa ja Kongossa. Harvinaisista maametalleista taas suurin osa tuotetaan Kiinassa, jossa kaivosteollisuus aiheuttaa massiivisia ympäristötuhoja. 

Akkuja käyttävien yritysten kiinnitettävä erityistä huomiota vastuullisuuteen 

Akkuihin kätkeytyy siis useita raaka-aineita, joiden tuotantoon liittyy paljon riskejä. Litiumioniakkuja käytetään monissa laitteissa, ja vastuullisuusongelmat koskettavat koko teollisuudenalaa. 

Alalla toimivien yritysten pitäisi siksi olla erityisen huolellisia, jotta tuotantoketjuissa ei tapahdu ihmisoikeusloukkauksia tai ympäristötuhoja.

Jos yritys valmistaa tuotteita, joissa on käytetty esimerkiksi kobolttia ja litiumia, sen pitäisi pystyä kertomaan, mistä raaka-aineet tulevat, ja miten yritys huolehtii ihmisoikeuksien toteutumisesta tuotannossa. 

Eetin selvityksessä kävi ilmi, että Suomessa myytävät vapebrändit eivät tätä tee.

Suomessa myytävien vapejen vastuullisuus heikolla tolalla

Eetti teki katsauksen siihen, mitä joukko Suomessa myytäviä vapebrändejä kertoo vastuullisuudestaan ja tuotantoketjuistaan.

Sähkösavukkeiden alkuperästä tai niitä valmistavista yrityksistä on tarjolla hyvin vähän tietoa. Nettikaupoissa ei välttämättä kerrota edes missä maassa tuote on valmistettu, saatika mistä niissä käytetyt raaka-aineet ovat peräisin.

Suomessa markkinoitavia vapemerkkejä on esimerkiksi Hart Vape, Elf Bar, Lost Mary, RandM, Vont to Go ja Smokman.

Tarkastelimme, kuinka läpinäkyviä nämä brändit ovat: mitä ne kertovat laitteiden valmistusmaasta ja tuotteiden ympäristö- tai ihmisoikeusvastuullisuudesta,

Läpinäkyvyys on yritysvastuun ensimmäinen askel. Yritysten olisi kerrottava avoimesti tuotantoketjuista, jotta riippumattomat toimijat, kuten Eetin kaltaiset kansalaisjärjestöt, voivat arvioida niiden vastuullisuutta.

Omituisia sertifikaatteja, piiloon jääviä tuotantoketjuja

Vapebrändit tuottavat läpinäkyvyydessä pettymyksen. Ne voi nimittäin jakaa karkeasti kahteen ryhmään: merkit, jotka eivät kerro mitään alkuperästä tai vastuullisuudesta ja merkit, jotka kertovat mitättömän vähän. 

Hart Vapen, Lost Maryn ja Elf Barin kohdalla brändien nettisivuilta ei löydy edes valmistusmaata. 

Esimerkiksi Hart Vape painottaa olevansa eurooppalainen yritys ja noudattavansa visusti eurooppalaista lainsäädäntöä, mutta koska valmistusmaata ei kerrota, on varsin todennäköistä, että vapet valmistetaan Kiinassa.

Osa yrityksistä kertoo jotain. Vont to Go -brändillä myytävät vapet ovat ruotsalaisen Vontin tuotteita ja ne on valmistettu Kiinassa. RandM ja Smokman -brändien tuotanto sijoittuu niin ikään Kiinan Shenzheniin, johon on keskittynyt paljon vapeteollisuutta. 

Sen tarkempaa tietoa valmistuksesta tai vastuullisuudesta ei kuitenkaan kerrota. 

Smokmanin kohdalla vihdoin tärppää, vai tärppääkö? Verkkosivuilta löytyy osio sertifioinneista. Sivun kansikuvassa komeilee päällimmäisenä tekstiileistä tuttu Oeko-Tex -sertifikaatti, eli haitallisten aineiden osalta testattujen tekstiilien merkki.

Vapebrändi esittelee siis sivuillaan sertifikaattia, joka on tarkoitettu tekstiileille.

Vapeissa voidaan kyllä käyttää hyvin pieniä määriä puuvillaa kuljettamaan nestettä höyrystettäväksi. Oeko-Tex-sertifikaatin voi kuitenkin saada vain tekstiili- tai nahkatuote, eikä se ole puuvillan tai varsinkaan elektroniikan sertifikaatti.

On vaikea sanoa, onko sertifikaatti Smokmanin nettisivuilla erehdyksen vuoksi, vai yrittääkö merkki viherpestä tuotteitaan sen avulla. Kuvavalinta on joka tapauksessa omiaan herättämään hämmennystä eikä ainakaan lisää luottamusta yrityksen vastuullisuudesta.

Muut Smokmanin sivulla luettelemat sertifikaatit keskittyvät lähinnä tuoteturvallisuuteen, eivät siis tuotantoketjujen vastuullisuuteen. Yli kymmenen erilaista sertifikaattia voi antaa kuvan, että homma olisi hanskassa, mutta todellisuudessa sertifikaatit eivät kerro vielä mitään tuotannon eettisyydestä.

Suurin osa vapeista valmistetaan Kiinassa

Vapebrändit tarjoavat siis tuotantoketjuistaan mitättömän vähän tietoa. Suurin osa jäljistä johtaa ensimmäisen portaan, eli kokoonpanotehtaan, osalta Kiinaan.

Se ei ole yllätys, sillä globaalisti yli 90 % vapeista valmistetaan Kiinassa. 

Kiina on korkean riskin maa eli siellä esimerkiksi tyttöjen ja naisten, sukupuolivähemmistöjen tai vammaisten oikeudet toteutuvat huonosti. Myös työntekijöiden oikeudet ovat huonolla tasolla.

Jos yritys valmistaa tuotteita Kiinassa, sen tulee jälleen kerran olla erityisen huolellinen tuotantoketjun ihmisoikeusriskien taklaamisessa. Eetin tutkimat vapebrändit eivät antaneet mitään syytä olettaa, että ne noudattaisivat erityistä huolellisuutta. Kun yritys valitsee olla kertomatta mitään, se ei yleensä lupaa vastuullisuuden kannalta hyvää. 

Laitteissa käytettyjen raaka-aineiden alkuperää ja vastuullisuutta voidaan vain arvailla. 

Kertakäyttövapet tuhlaavat vihreän siirtymän raaka-aineita

Valmistuksen ja raaka-aineiden lisäksi vastuullisuuden kannalta merkityksellistä on tietysti myös se, kuinka pitkään vape kestää käytössä, ja minne se päätyy käytön jälkeen. 

Suuri osa vapeista on kertakäyttöisiä ja ne tulisi kierrättää sähkölaitekeräykseen. 

Brittijärjestön vuonna 2022 tekemän selvityksen mukaan yksin Iso-Britanniassa heitettiin viikoittain roskikseen 1,3 miljoonaa vapea. Väärin hävitetyt vapet aiheuttavat haittaa ympäristölle, mutta kertakäyttövapet ovat myös vihreän siirtymän raaka-aineiden tuhlausta. 

Kun toteutetaan siirtymää pois fossiilisista polttoaineista, tarvitaan paljon mineraaleja, kuten kobolttia ja litiumia. Mineraaleja käytetään esimerkiksi sähköautoissa, tuulivoimaloissa ja aurinkopaneeleissa. Näiden vihreän siirtymän raaka-aineiden riittävyydestä on herännyt huolta, sillä kysyntä kasvaa jatkuvasti. 

Siksi on kestämätöntä ja turhaa, että arvokkaat raaka-aineet päätyvät jätteeksi. Elektroniikkajäte on maailman nopeimmin kasvava jätelaji ja sitä syntyy viisi kertaa nopeammin kuin sitä ehditään kierrättää. 

Vapen ja sen osien kierrättäminen auttaa vain vähän. 

Edes sadan prosentin kierrätysaste ei tule tulevaisuudessa kattamaan tarvittavien metallien määrää. Kierrättämällä voidaan kattaa vain 5-20 prosenttia globaalista metallien tarpeesta vuoteen 2040 mennessä.

Tärkeää olisi siis säästää raaka-aineita oikeasti tarpeellisiin asioihin.

Sääntelyn suunta on oikea, mutta vielä on matkaa 

Koska vapebrändien vastuullisuustyö on niin huonolla tolalla, lainsäädännön merkitys sen lisäämisessä korostuu. Varsinkin EU:lla on asiassa suuri valta.

EU:ssa onkin jo voimassa akkujen mineraalien kaivuuseen liittyvä konfliktimineraaliasetus. Se velvoittaa maahantuojia huolehtimaan ihmisoikeuksien toteutumisesta tuotannossa. 

Asetukseen liittyy kuitenkin puutteita: se koskee vain EU:n alueelle tuotavia raaka-aineita, ei siis konfliktimineraaleja sisältäviä laitteita, jotka on valmistettu EU:n ulkopuolella. Ja koska 90 % vapeista tehdään Kiinassa, asetus ei vaikuta niihin mitenkään. Asetuksen toimeenpano on muutenkin jäänyt heikoksi. 

EU:sta tulee muutakin yritysten vastuullisuuteen liittyvää sääntelyä, kuten akkuasetus, raportointidirektiivi ja yritysvastuudirektiivi. Näiden tarkoitus on lisätä yritysten läpinäkyvyyttä ja velvollisuutta huolehtia ihmisoikeuksista ja ympäristöstä niiden tuotantoketjuissa.

Kaikkii vapebränditeivät ainakaan heti kuulu direktiivien soveltamisalueeseen. Esimerkiksi yritysvastuudirektiivi koskee vain EU-alueelle sijoittuneita suurimpia yrityksiä.

Lainsäädäntö on kuitenkin menossa hyvään suuntaan, ja se tulee vaikuttamaan vapeyrityksiinkin jossain määrin vähintään välillisesti.

Edelleen on kuitenkin paljon tehtävää siinä, että sääntelyä saadaan kunnianhimoisemmaksi, ja se saadaan koskettamaan suoraan laajempaa joukkoa yrityksiä. Näin myös pienemmät vapeyritykset joutuisivat parantamaan toimiaan.

Maailma ei ole siis edelleenkään valmis, ja painetta kansalaisten suunnalta tarvitaan sekä yrityksiä että lainsäätäjiä kohtaan. 

Mitä sinä voit tehdä?

• Vaadi poliitikkoja kehittämään lainsäädäntöä. EU:n yritysvastuudirektiivin vieminen osaksi Suomen lainsäädäntöä on käynnissä. Laita hallituspuolueiden
  kansanedustajille viestiä ja vaadi, että EU:n yritysvastuudirektiivin kansallinen toimeenpano pitää toteuttaa mahdollisimman kunnianhimoisesti.
• Vaadi vapebrändeiltä vastuullisempaa toimintaa ja läpinäkyvää vastuullisuusraportointia. Voit kysyä yrityksiltä sähköpostilla tai somessa esimerkiksi “Missä teidän myymänne vapet valmistetaan ja mistä niiden raaka-aineet ovat peräisin? Oletteko tietoisia tuotantoketjunne ihmisoikeus- ja ympäristöriskeistä ja miten torjutte niitä?”
• Jos käytät vapea, vältä kertakäyttöisiä vapeja ja kierrätä laitteet asianmukaisesti. Esimerkiksi kaupat ottavat vastaan kierrätettävää pienelektroniikkaa.

Artikkeli on tuotettu Koneen säätiön tuella.

Janoatko lisää tietoa elektroniikan vastuullisuudesta? Tsekkaa nämä:

Eetin Elektroniikan kierrätys, kestävyys ja korjattavuus -selvitys (2021) sisältää faktoja ja infograafeja sekä suositukset kansalaisille, päättäjille ja yrityksille

Yttrium, prometium – WTF? Harvinaiset maametallit pyörittävät maailmaa. 

Tutustu myös Eettisen läppärin jäljillä dokumenttiin, joka vei Eetin tutkijan kaivoksille Sotkamoon ja Kongoon.