Pikamuodin nurja puoli: bangladeshilaiset joutuvat taistelemaan palkkojensa puolesta henkensä uhalla
07.09.2023
Pikamuoti on valtava bisnes, jossa ollaan valmiita jopa tappamaan ammattiliittoaktiiveja, jotka vaativat ihmisoikeuksiaan.
Kuuntele artikkeli Eetti-botin lukemana:
Pikamuodin nurja puoli: bangladeshilaiset joutuvat taistelemaan palkkojensa puolesta henkensä uhalla
Suurella todennäköisyydellä meidän jokaisen vaatekaapista löytyy Bangladeshissa valmistettu vaate. Maa on nimittäin Suomeen tuotujen vaatteiden toiseksi yleisin valmistusmaa heti Kiinan jälkeen.
Todennäköisesti tämän vaatteen ompelija on saanut työstään palkaksi vain aavistuksen lakisääteistä minimipalkkaa korkeamman summan.
Tämä on varmasti riittävä korvaus. Onhan?
Vaikka voisi ajatella lakisääteisen minimipalkan mahdollistavan työntekijälle kohtuullisen elintason, tilanne Bangladeshissa on kaikkea muuta.
Minimipalkka on kohtuuttoman alhainen. Se myös halutaan pitää matalana, jotta pikamuoti pysyy yhtä halpana kuin aiemminkin.
Bangladesh, pikamuodin jättiläinen
Etelä-Aasiassa sijaitseva Bangladesh on yksi suurimmista pikamuodin tuotantomaista.
Maan vaateteollisuuden yli 4 miljoonasta työntekijästä valtaosa elää taloudellisesti haavoittuvassa asemassa ja köyhyyden kierteessä. Heille pikamuodin tuotannon ongelmat ovat karua arkipäivää:i elämiseen riittämättömät palkat, liiallinen ylitöiden tekeminen sekä henkisesti ja fyysisesti turvattomat työolosuhteet.
Nämä vaateteollisuuden työntekijät ovat auttaneet Bangladeshia nousemaan toiseksi suurimmaksi vaatteiden vientimaaksi: vaate- ja tekstiiliteollisuus kattaa yli 80 % maan viennistä. Vientitulojen suhde työntekijää kohden on arviolta yli kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana.
Vaateteollisuus siis kasvaa, mutta tuotot eivät ole tihkuneet vaatteiden tekijöille saakka.
Ammattiliittojen vaatimus: minimipalkat ylös!
Bangladeshin vaateteollisuuden lakisääteinen minimipalkka on 8 000 takaa (noin 67 euroa). Tämä oli edellisen palkkataistelun tulos, ja se tuli voimaan vuonna 2019.
Kyseinen 8 000 takaa ei ollut riittävä kohtuulliseen elämiseen edes voimaan tullessaan. Sen jälkeen työntekijät ovat joutuneet kestämään Covid-19-pandemian aiheuttamia tulojen menetyksiä ja inflaation nousua ilman palkankorotuksia.
Todelliset palkat eivät eroa paljoakaan 8 000 takan minimipalkasta: tutkimuksen mukaan bangladeshilainen vaateteollisuuden työntekijä ansaitsee keskimäärin 9 914 takaa (noin 83 euroa) ilman ylitöitä ja 12 794 takaa ylityöt mukaan lukien.
Nyt käynnissä on uusi palkkataistelu: paikallisten ammattiliittojen vaatimus uudeksi minimipalkaksi on 23 000 takaa (noin 191 euroa). Summa perustuu Bangladeshin työelämätutkimusinstituutin tekemään tutkimukseen maan kustannustasosta.
Bangladeshin hallituksella on lakisääteinen velvollisuus tarkastaa vaateteollisuuden minimipalkkoja viiden vuoden välein. Hallituksen on tarkoitus määritellä uusi minimipalkka vielä tämän vuoden aikana.
Elämiseen riittävä palkka Bangladeshissa
Global Living Wage Coalitionin laskelmien mukaan elämiseen riittävä palkka on Bangladeshin pääkaupungissa, Dhakassa, 23 254 takaa (noin 197 euroa) ja Dhakan ympäröivillä alueilla 19 255 takaa (noin 163 euroa).
Bangladeshin ammattiliittojen vaatimus 23 000 takan minimipalkasta olisi merkittävä ja äärimmäisen tärkeä parannus nykyiseen 8 000 takaan, joka ei missään tapauksessa riitä kattamaan kohtuullisen elintason edellytyksiä.
Bangladeshissa äärimmäisen vaikeaa taistella parempien palkkojen puolesta
Bangladeshin ammattiliittojen vaatiman palkkatason aikaansaaminen ei tule olemaan helppo taistelu – päinvastoin.
Hallituksella ei ole tahtotilaa merkittäviin korotuksiin. Maa halutaan pitää houkuttelevana vaihtoehtona ulkomaisille sijoittajille ja paikkana, jossa tuottaa edullisesti vaatteita.
Bangladeshin työntekijöiden järjestäytymisvapautta tukahdutetaan järjestelmällisesti. Työntekijöiden ammattiliittojen perustamista ja oikeuksien vapaata ilmaisua pyritään estämään niin maan päättäjien, viranomaisten, poliisin kuin tehtaiden johdonkin toimesta.
Vahvat ammattiliitot ja työntekijöiden mahdollisuus edistää omien työehtojen paranemista ovat erittäin olennaisessa osassa siinä, että palkkoja saataisiin nostettua ja työntekijöiden haavoittuvaa asemaa parannettua.
Parempien palkkojen vaatiminen on hengenvaarallista
Aiemmat työtaistelut minimipalkkojen nostamisen puolesta on pyritty tukahduttamaan väkivalloin. Vuonna 2018 yksi työntekijä kuoli, kymmeniä loukkaantui ja tuhannet menettivät työpaikkansa.
Viimeaikaiset tapahtumat ovat entisestään vaikeuttaneet tilannetta.
Viime kesäkuun lopulla ammattiyhdistysaktivisti Shahidul Islamin murhattiin sen jälkeen, kun hän oli yrittänyt neuvotella paikallisen neuletehtaan johdon kanssa, jotta tehtaan työntekijöille maksettaisiin heille kuuluvat palkat ja bonukset. Tapaamisen jälkeen Shahidul ja muut liiton edustajat joutuivat hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkääjät pahoinpitelivät Shahidulia potkimalla ja lyömällä, jättäen hänet tajuttomaksi ja vakavasti haavoittuneeksi. Shahidul kuoli saamiinsa vammoihin.
Kyseessä ei ole yksittäistapaus. Viime vuosina aktiivien ja työntekijöiden ääniä on vaimennettu väkivalloin useaan kertaan.
Omaan henkeen ja terveyteen liittyvä uhka lisää työntekijöiden pelkoa liittyä ammattiliittoon ja vaikeuttaa entisestään liittojen taistelua minimipalkan noston puolesta.
Minimipalkkoja pitää nostaa
Lakisääteinen minimipalkka on äärimmäisen olennainen asia, millä vaikuttaa vaateteollisuuden työntekijöiden toimeentulon parantamiseen.
Tällä hetkellä hyvin monen vaateyrityksen eettisissä ohjeistuksissa vaaditaan tuotantoketjun työntekijöiden palkan olevan vähintään paikallisen lakisääteisen minimipalkan tasolla. Kuten Bangladeshin esimerkki osoittaa, usein paikallinen minimipalkka on täysin riittämätön.
Jos lakisääteistä minimipalkkaa saataisiin nostettua, parantaisi se vaatetyöntekijöiden asemaa, sillä ainakaan vielä ei ole nähty, että vaateyritykset isossa kuvassa hivuttaisivat tuotantoketjun palkkojan merkittävästi korkeammiksi vapaaehtoisesti.
Eetti tukee taistelua oikeudenmukaisten palkkojen puolesta
Eetti kampanjoi Bangladeshin ammattiliittojen vaatimuksen puolesta kansainvälisen Clean Clothes Campaign -verkoston jäsenenä. Verkosto tekee tiivistä yhteistyötä bangladeshilaisten aktiivien ja järjestöjen kanssa.
Clean Clothes Campaign on yli 235 organisaation verkosto, joka toimii yli 45 maassa. Verkosto edistää vaateteollisuuden ihmisoikeuksia työntekijälähtöisesti. Se yhdistää eri toimijoita vaateteollisuudesta: mukana on esimerkiksi ammattiliittoja, ihmisoikeusjärjestöjä, kotityöntekijöiden järjestöjä, feministijärjestöjä ja aktivisteja niin tuottaja- kuin kuluttajamaista.
Paikallisten aktiivien työ minimipalkkojen nostamisen puolesta on hengenvaarallista, joten tarvitaan globaalia tukea ja painetta myös Bangladeshin rajojen ulkopuolelta.
___
Vaadi kanssamme muutosta ja tue Eetin tutkimus- ja vaikuttamistyötä liittymällä Eetti ry:n jäseneksi!
