16.06.2022

Viiden sähköpotkulautayrityksen kertomat tiedot tuotantoketjusta ovat olemattomat, ihmisoikeuksien toteutuminen hämärän peitossa ja ilmastoväitteet kyseenalaisia.

• Suurin osa matkoista korvaa kävelyn, pyöräilyn tai matkan joukkoliikenteellä, jolloin skuutin valinta ei ole ilmastoteko
• Sähköpotkulautojen tuotanto on pääasiassa korkean riskin maassa Kiinassa, mutta yritysten työ ihmisoikeusriskin tunnistamiseksi ja estämiseksi on vielä alkutekijöissään
• Yksikään yritys ei tiedä tai kerro akkumineraalien alkuperää, vaikka niiden tuotantoon liittyy merkittäviä ihmisoikeusriskejä

Eetti selvitti viiden sähköpotkulautayrityksen ilmasto- ja ihmisoikeusvaikutuksia

Yhteiskäytössä olevia sähköpotkulautoja vuokraavat yritykset viestivät palvelunsa käytön olevan ilmastoteko, joka tekee kaupunkiliikkumisesta vähäpäästöisempää.

Eetti otti selvää, ovatko nämä lupaukset totta: Tarkastelimme, tuovatko skuutit luvatun ilmastohelpotuksen kaupunkiliikkumiseen. Kartoitimme lisäksi sähköpotkulautayritysten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia.

Selvityksessä on mukaan viisi sähköpotkulautoja vuokraavaa yritystä. Ruotsalainen Voi, saksalainen Tier, Alankomaista käsin toimiva Dott ja yhdysvaltalainen Lime tarjoavat skuutteja yhteiskäyttöön minuuttitaksalla. Lisäksi mukana on suomalainen Augment, joka vuokraa sähköpotkulautojaan pitkäaikaiseen käyttöön kuukausimaksulla.

Yleiskuva on selvityksen perusteella huolestuttava.

Mikään yrityksistä ei tarjonnut kattavasti tietoa sähköpotkulautojen valmistuksen vaikutuksista ihmisoikeuksiin.

Lisäksi ilmastoväittämät osoittautuivat kyseenalaisiksi, sillä tällä hetkellä suurin osa yhteiskäytössä olevista skuuttimatkoista korvaa vähäpäästöisen liikkumismuodon.

Sähköpotkulaudat valtasivat kaupunkikuvan

Yhteiskäytössä olevat sähköpotkulaudat saapuivat Suomen markkinoille vuonna 2018. Tällä hetkellä niitä on Suomen eri kaupungeissa jo kymmeniä tuhansia kappaleita.

Globaalisti sähköpotkulautamarkkina kasvaa kohisten. Potkulautoja valmistavia yrityksiä on maailmalla lukemattomia, eikä kotimaassa toimivia yrityksiäkään pysty laskemaan enää yhden käden sormin. 

Sähköpotkulaudat ovat yksi esimerkki liikkumisen sähköistymisestä, jonka toivotaan auttavan kaupunkiliikkumisen ilmastokuormaan. Parhaimmillaan mikroliikkuminen täydentää joukkoliikennettä, vähentää keskustojen ruuhkautumista ja tuo ratkaisun niin sanotun viimeisen kilometrin ongelmaan eli sujuvoittaa siirtymistä vaikkapa juna-asemalta töihin tai kouluun ilman autoa.

Ihmisoikeudet tapetille

Sähköpotkulautojen tuotantoketju on pitkä ja polveileva: niihin tarvitaan lukuisia raaka-aineita sekä paljon työvaiheita, jotka ovat levittäytyneet ympäri maailmaa.

Suurin osa tuotantoketjusta on korkean riskin maissa, joissa ei välttämättä ole esimerkiksi vapaata järjestäytymisoikeutta, työntekijöiden oikeudet eivät toteudu tai ei makseta elämiseen riittävää palkkaa.

Yrityksillä on YK:n ohjaavien periaatteiden mukaan vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia koko niiden arvoketjussa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritysten pitää arvioida toimintansa riskit ihmisoikeuksille ja ryhtyä toimiin niiden estämiseksi ja lieventämiseksi. Periaatteiden mukaan yritysten tulee myös viestiä näistä toimista.

Ensimmäinen askel tämän ns. huolellisuusvelvoitteen noudattamisessa on julkisen ihmisoikeussitoumuksen tekeminen. Vain Voi ja Tier julkaisevat verkkosivuillaan ihmisoikeussitoumuksen. Dott ja Voi ovat allekirjoittaneet vapaaehtoisen YK:n Global Compactin, jonka kymmeneen periaatteeseen ihmisoikeuksien kunnioittaminen kuuluu.

Seuraava askel on tuotantoketjun vastuullisuuden arviointi. Ja jotta vastuullisuutta voidaan arvioida, pitää yrityksen olla selvillä koko tuotantoketjusta.

Tehdastietojen salattu maailma

Yhdenkään yrityksen verkkosivuilta ei löydy tietoa laitteiden materiaalien alkuperästä, tuotantopaikoista tai ihmisoikeuksien toteutumisesta tuotantoketjussa.

Yksikään yritys ei myöskään ole julkaissut vastuullisuusraporttia. Dott kuitenkin kertoo ensimmäisen raporttinsa tulevan julki heinäkuussa 2022.

Kysyttäessä yritykset kertoivat, että potkulaudat tehdään pääosin Kiinassa.

Kaksi yritystä, Tier ja Augment, antoivat Eetille luvan julkaista käyttämänsä kiinalaisen kokoonpanotehtaan nimen ja osoitteen. Augmentin tehdas sijaitsee Guangdongin maakunnassa, Tierin valmistus taas tapahtuu Zhejiangin maakunnassa.

Tämä on hyvä askel avoimuuden suuntaan. Eetti kuitenkin kehottaa yrityksiä viestimään tehdastiedoista myös julkisesti omilla verkkosivuillaan.

Voi, Lime ja Dott eivät avaa lainkaan tehdastietoja, edes tätä selvitystä varten.

Voi kertoi kysyttäessä sähköpotkulautojensa kokoonpanomaaksi Kiinan ja että valmistaja on kiinalainen Ninebot.

Dott viestii päätuotantomaan olevan niin ikään Kiina. Lime sitä vastoin kertoo ympäripyöreästi tuotannon olevan sekä Euroopassa että Aasiassa.

Tuotantomaan tai -maanosan kertominen on askel kohti läpinäkyvyyttä, muttei yksistään riitä.

Ei liikesalaisuuksia vaan avoimuutta

Elektroniikkateollisuus on tuotantoketjujen läpinäkyvyydessä esimerkiksi vaateteollisuutta jäljessä.

Läpinäkyvyys alihankintaketjuissa on tärkeää, jotta työntekijät, ammattiliitot ja kansainväliset järjestöt pystyvät puuttumaan epäkohtiin. Julkinen tehdaslista viestii avoimuudesta myös kuluttajille ja muille alan toimijoille.

Yritysten pitää tuntea koko arvoketjunsa ja viestiä siitä läpinäkyvästi ja täsmällisesti.

Sidosryhmien paine läpinäkyvyyteen on jo viemässä alaa oikeaan suuntaan: suuret elektroniikkavalmistajat, kuten Samsung ja Apple, avaavat tuotantoketjujaan jopa mineeraalisulattamoille asti.

Tuotanto Kiinassa — hälytyskellot soivat

Kun tuotanto on Kiinassa, tulee sähköpotkulautayritysten olla erityisen valppaana tuotantonsa riskeistä.

Kiina on totalitaristinen valtio, joka katsoo läpi sormien työntekijöiden oikeuksien polkemista. Kiinassa työntekijöillä ei ole oikeutta järjestäytyä vapaasti, joten yksilön vaikuttamismahdollisuudet ovat heikot. Myös pitkät työpäivät, vähäiset vapaat ja liialliset ylityöt ovat yleinen ongelma Kiinassa.

Kiinan valtio on ollut aktiivisesti mukana räikeissä ihmisoikeusrikkomuksissa. Viime vuosina etenkin uiguurien sulkeminen leireille ja laajamittainen pakkotyö Xinjiangin maakunnassa ovat nousseet maailman huomion keskipisteeksi.

Arviolta 10% maailman alumiinista tulee uiguurien pakkotyötä hyödyntäviltä tuotantolaitoksilta. Pakkotyöyhteyksiä on löytynyt myös aurinkopaneelien ja elektroniikan valmistuksesta.

Kun tuotantoa on Kiinassa, eikä tuotantoketjua tunneta hyvin täsmällisesti, ei voida poissulkea sitä mahdollisuutta, ettei johonkin tuotannon osaan kytkeydy pakkotyötä.

Tuotanto Kiinassa vaatiikin yrityksiltä erityistä huolellisuutta, toimintaympäristön riskien tunnistamista ja työtä riskien minimoimiseksi. Tämä työ on tutkimuksen yrityksillä vielä alkutekijöissään.

Auditoinnit eivät vakuuta

Kolmannen osapuolen suorittamat tehdastarkastukset eli auditoinnit ovat yrityksille yksi keino noudattaa huolellisuusvelvoitettaan.

Auditoinnit eivät takaa ihmisoikeuksien toteutumista, mutta niiden avulla yritykset voivat saada tietoa tuotannosta. Näin yrityksellä on mahdollisuus vaikuttaa epäkohtien korjaamiseen yhdessä tehtaan kanssa.

Mikään viidestä yrityksestä ei julkaise verkkosivuillaan tietoa kolmannen osapuolen sosiaalisen vastuun auditoinneista, mutta osa antoi kysyttäessä lisätietoja.

Dott ja Voi kertovat, että tehtailla ei ole käytössä kolmannen osapuolen tekemiä sosiaalisen vastuun auditointeja.

Lime kertoi Eetille käyttävänsä kolmannen osapuolen tekemiä auditointeja, mutta ei kerro lisätietoja.

Tier kertoo kiinalaisen kokoonpanotehtaan olevan SA8000-sertifioitu. SA8000 on sosiaalisen vastuun tuotantolaitossertifikaatti, jonka edellytyksenä on läpäisty tehdasarviointi. Tier ei kertonut lisätietoa auditointituloksista.

Augment kertoi Eetille käyttämänsä kiinalaisen kokoonpanotehtaan olevan amfori BSCI -auditoitu arvosanalla D. Arvosana on alhaisin hyväksytty arvosana.

Yritysvetoinen amfori BSCI on vastuullisuusjärjestelmä, johon kuuluu auditoinnit. Tehdas saa kolmannen osapuolen tekemän auditoinnin eri osa-alueista arvosanat, joista A on paras ja E on huonoin, mutta koko auditointi hyväksytään yleisarvosanalla A–D.

Augmentin käyttämän kokoonpanotehtaan heikko tulos viestii siitä, että tuotantopaikalla on parannettavaa työelämäoikeuksien toteutumisessa. Yleisesti kiinalaisilla tehtailla ongelmana ovat esimerkiksi liialliset ylityöt.

Augment on tutkituista yrityksistä ainoa, joka jakaa tietoa tuotantopaikkansa auditoinnista. Tästä Augment saa Eetiltä kiitosta.

Yrityksen kehno auditointiarvosana ei ole yksittäistapaus, vaan piirtää kuvaa elektroniikkateollisuudelle yleisistä vastuullisuusongelmista. Seuraava askel yritykselle on kertoa avoimesti epäkohdista ja viestiä, miten niitä lähdetään korjaamaan.

Kun auditointeja ei tehdä ollenkaan tai niiden tuloksista ei viestitä, herättää se huolen työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta.

Vihreän energian varjopuoli

Sähköpotkulaudan materiaalien lista on pitkä.

Niiden runko valmistetaan yleensä alumiiniseoksesta, hiilikuidusta tai niiden yhdistelmästä. Napamoottorien kestomagneettiin käytetään harvinaisia maametalleja kuten lantaania, dysprosiumia ja terbiumia.

Skuuttien akut ovat yleensä litiumioniakkuja, joita käytetään myös esimerkiksi sähköautoissa ja puhelimissa. Niihin sisältyy esimerkiksi nikkeliä, kobolttia ja titaania.

Lisäksi skuuttien raaka-aineina on mm. terästä, muovia, kumia ja silikonia.

Jokainen sähköpotkulauta muodostuu siis kymmenistä eri raaka-aineista, joiden kaikkien valmistusketju on pitkä ja kivinen.

Riskialtis koboltti

Koboltti on yksi keskeisistä akkumineraaleista, josta yli 70 prosenttia tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta. Kaivosteollisuus on tuonut maahan paljon työpaikkoja, mutta työ on usein matalasti palkattua ja vaarallista.

Kobolttia louhitaan teollisissa suurkaivoksissa, mutta myös kivenmurikka kerrallaan käsin kaivaen. Suojavarusteita ei usein ole, vaikka myrkylliseen kobolttiin koskeminen on vaarallista.

Tuotantoon liittyy raaka-aineen myrkyllisyyden lisäksi monia muita merkittäviä ihmisoikeusriskejä: vaarallisia työolosuhteita, lapsityövoiman hyväksikäyttöä ja elämiseen riitämättömiä palkkoja.

Kongon demokraattinen tasavalta ei ole ainoa kaivosteollisuudesta elävä maa, jossa tuotannossa on paljon riskejä, mutta se on hyvä esimerkki alan tilanteesta.

Kongon demokraattisen tasavallan ja muiden globaalin etelän valtioiden luonnonrikkauksia ovat aikanaan ryövänneet niin siirtomaaisännät kuin myös maiden itsevaltiaat hallitsijat – ja tätä nykyä globaalit yritykset.

Mineraalien tarve kasvaa kasvamistaan

Jo nykyisellään erityisesti akkujen tuotantoon liittyy monia ihmisoikeusriskejä ja vakavia ympäristöongelmia.

Sähköisten kulkuvälineiden lisääntyessä akkuihin tarvittavien metallien yhteenlasketun kysynnän arvioidaan kasvavan jopa noin kolmekymmentäkertaiseksi vuoteen 2040 mennessä, mikäli nykyisistä ilmastotavoitteista pidetään kiinni.

Kasvavaan kysyntään pitää vastata sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Mineraaleja ei riitä loputtomiin ja yksi ratkaisu kysynnän kasvuun on kierrättäminen. Tutkittavista yrityksistä vain Tier kertoi kysyttäessä tiedon, kuinka suuri prosenttiosuus sähköpotkulautojen materiaaleita on kierrätettyä: 21 %.Kierrättäminenkään ei silti yksin ratkaise asiaa: energia-alan yhteistyö- ja asiantuntijajärjestö IEA:n mukaan kierrätyksellä voitaisiin vähentää alkutuotannon tarvetta vain noin 10 prosentilla vuonna 2040.

Akkumineraalit teiltä tietämättömiltä

Skuuttien kokoonpanotehdas tai -maa kertoo vasta murto-osan koko tuotantoketjusta.

Tarkasteltavista yrityksistä vain Tier kertoi Eetille kiinalaisen akkutehtaan nimen. Voi kertoi käyttävänsä Samsungin akkuja. Augment taas kertoi hyödyntävänsä LG:n ja EVE:n akkukennoja. Lime ja Dott eivät kertoneet tarkempia tietoja akkujen alkuperästä, mutta Dott viittasi pääasiallisen tuotantomaan olevan Kiina.

Akkuja lukuunottamatta yksikään yritys ei kertonut muista toisen portaan toimittajista.

Yksikään sähköpotkulautayrityksistä ei viesti akkumineraalien alkuperästä, ja kysyttäessä ne enimmillään viittaavat akkuvalmistajien vastuullisuuskäytäntöihin.

Akkuvalmistajista esimerkiksi Samsung sai Corporate Human Rights Benchmark -tahon tekemässä ihmisoikeustyön arvioinnissa vain 14/26 pistettä. Arviosta käy ilmi, että sillä on vielä paljon parannettavaa ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteen toteutumisessa.

Sähköpotkulautayritysten on tällä hetkellä hyvin vaikea selvittää koko arvoketjua, sillä tuotantoketjua ei ole rakennettu avoimeksi. Ketjun selvittäminen vaatiikin paljon resursseja ja yhteistyötä koko arvoketjun toimijoiden kanssa.

Euroopan parlamentti on vaatinut, että uuteen EU:n akkudirektiiviin sisällytettäisiin myös pienet akut, ja sen myötä akkuvalmistajille tulisi velvollisuus varmistaa sekä tuotantoketjun läpinäkyvyys että ihmisoikeuksien toteutuminen.

Käytön päästöt vähenemään päin

Positiivista on, että kaikki selvityksessä mukana olevista yrityksistä ovat jo ryhtyneet toimiin potkulautojen käytön aikaisten päästöjen pienentämiseksi ja käyttöiän pidentämiseksi.

Vaihdettavien akkujen latauksessa käytetään pääosin uusiutuvaa energiaa: Lime, Dott ja Tier lataa skuuttien akut täysin uusiutuvalla energialla ja Voin latauksista 72 % on uusiutuvista lähteistä.

Augmentin tapauksessa käyttäjä lataa skuuttinsa itse, joten yrityksellä ei ole tietoa latauksen energiamuodosta.

Lisäksi huoltoajoja hoidetaan enenevissä määrin sähköautoilla ja uusiutuvalla energialla.

Mitä pidempi, sen parempi

Ensimmäiset yhteiskäyttöön tarkoitetut sähköpotkulaudat olivat hyvin lyhytikäisiä, käyttöikä oli vain muutamia kuukausia. Sittemmin lautojen kestävyyteen on panostettu.

Tällä hetkellä käytössä olevat laudat ovat ensimmäisiä malleja modulaarisempia, osia korjataan ja käytetään uudelleen. Lisäksi kaikkien firmojen akut ovat vaihdettavia.

Nyt kaikki yhteiskäyttölautoja vuokraavat yritykset – Lime, Dott, Voi ja Tier – kertovat, että lautojen tavoiteikä on viisi vuotta.

Omaan käyttöön skuutteja vuokraava Augment kertoo tavoiteiäksi noin 4 vuotta.

Vaikka skuuttien runko kestäisikin pitkään, akkuja pitää vaihtaa noin 500 latauskerran välein.

Selvityksestä käy ilmi, että Suomen markkinoilla on vain suhteellisen uusia skuuttimalleja, jotka ovat käyttöikänsä alussa. Vielä ei siis voida tietää, toteutuuko odotettu käyttöikä.

Osa yrityksistä kertoo korvanneensa Suomessa aiemmin olleita skuutteja uudemmilla malleilla ja vieneensä aiempia Suomessa palvelleita lautoja muille markkina-alueille: Dott kertoo siirtäneensä skuutteja Puolaan, Tier taas Puolan lisäksi Turkkiin.

Kokonaispäästöt pimennossa

Kuten kaikella elektroniikalla, myös sähköskuuttien kohdalla suurimmat ilmastopäästöt aiheutuvat niiden raaka-aineista ja valmistuksesta (ns. Scope 3 -päästöt).

Pelkästään käytön aikaisten päästöjen sijaan olennaista onkin tarkastella sähköpotkulautayritysten kokonaispäästöjä: vaikka päästöt per kilometri pienenevät, yritysten kokonaispäästöt voivat kasvaa liiketoiminnan kasvun myötä.

Yksikään yritys ei vielä julkista tarkkoja päästölaskelmiaan ja päästöjen vuosittaista muutosta. Näin ollen vielä ei voida arvioida sitä, kuinka suuret kokonaispäästöt ovat, eikä sitä, mihin yritysten hiilineutraaliusväitteet perustuvat.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa: Dott kertoo julkistavansa laskelmat heinäkuussa 2022 ja Tier vuonna 2023.

Tuotantoketjun päästöt pääosin uusiutumattomista lähteistä

Yksikään yrityksistä ei tarjoa selvityksessä täsmällistä tietoa siitä, mitä energiaa potkulautoja valmistavat tehtaat käyvät.

Voi kertoo selvityksessä, että tuotantopaikkojen energiamuoto vastaa Kiinan ja Italian energiajakaumaa. Dott taas kertoo laskeneensa päästöt sillä oletuksella, että potkulautojen tuotannossa ei ole käytetty yhtään uusiutuvaa energiaa.

Tästä voi päätellä, että päästövähennyksissä koko arvoketjun osalta ollaan vasta alussa.

Skuutilla ajo ekoteko vain, jos se korvaa autoilun 

Arvoketjun päästöjen lisäksi merkittävä tekijä on se, minkä kulkuneuvon skuuttimatka korvaa.

Osa Eetin selvityksessä mukana olleista yrityksistä kertoi omia arvioitaan siitä, kuinka suuri osuus skuuttimatkoista korvaa yksityisauton tai taksin: Voin matkoista 15 % ja Tierin matkoista talviaikaan 12 % ja kesäaikaan 17 %. Limellä tai Dottilla ei ollut tietoja Suomesta, mutta Lime arvioi globaalisti osuuden olevan noin 25 %.

Esimerkiksi Tier on viestinyt positiivisessa valossa, että niiden laudoilla korvattiin Suomessa vuonna 2021 lähes 700 000 automatkaa. Määrä on suuri, mutta kuten Tierin Eetille antamista tiedoista käy ilmi, sen skuuteilla tehdyistä matkoista vain 12–17 % korvaa autoilun.

Koska suurin osa matkoista korvaa vähähiilisen tavan liikkua, kuten joukkoliikenteen, pyöräilyn tai kävelyn, ei skuuttimatka ole automaattisesti ekoteko.

Samaa kertoo mediaani 19 tutkimuksen tuloksista: sen mukaan vain 13 % yhteiskäytössä olevista sähköpotkulautamatkoista korvaa yksityisautoilun.

Myös Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkimuksen mukaan sähköpotkulaudalla korvataan erityisesti kävely-, pyörä- ja joukkoliikennematkoja.

Jaettujen sähköpotkulautojen päästöt ovat eri arvioiden mukaan hieman julkisen liikenteen päästöjä suuremmat, mutta merkittävästi autoilua pienemmät.

Huomionarvoista on, että nämä päätelmät koskevat nimenomaan yhteiskäytössä olevia sähköpotkulautoja, joista maksetaan minuuttitaksan mukaan. Yksityisessä käytössä olevat sähköpotkulaudat taas korvaavat paljon useammin autolla ajettuja matkoja, ja siten voivat vähentää liikenteen päästöjä.

Tähän viittaa myös Augmentin antama tieto siitä, että 70 % sen asiakkaista on vähentänyt auton käyttöä. Luku ei ole vertailukelpoinen muiden yritysten antamiin lukuihin matkojen korvaavuudesta, mutta antaa osviittaa automatkojen vähenemisestä.

Käyttäjäkyselyt matkojen korvaavuudesta eivät välttämättä anna täysin tarkkaa kuvaa liikkumiskäyttäytymisestä. Kyselyissä ei esimerkiksi käy ilmi, jos käyttäjä olisi jo luopunut auton omistamisesta.

Laajemmassa mittakaavassa auto auton omistamisesta luopumista sähköpotkulautojen käyttämahdollisuuden myötä vaatisi kuitenkin nykyistä suuremman kaupunkiliikkumisen murroksen.

Huomioitavaa on myös se, että sähköpotkulaudat voivat täydentää joukkoliikenteen matkaketjua, esimerkiksi siirtymässä kotoa juna-asemalle. Lisäksi kaupungeissa, joissa ei ole kattavaa julkista liikennettä, skuutit voivat täydentää liikkumista.

Parhaimmillaan sähköpotkulaudat vähentäisivät autojen määrää kaduilla. Nykyisellä käytöllä automatkat eivät kuitenkaan ole merkittävästi vähentyneet, joten ainakaan vielä skuuttiyritykset eivät voi perustella lisääntyvää skuuttien määrää ympäristöhyödyillä.

Niin kauan kun yhteiskäyttösähköpotkulaudoilla korvataan pääasiassa vähähiilisiä liikkumisen muotoja, ne tuottavat enemmän kasvihuonepäästöjä kuin ne liikenteen muodot, jotka skuuttimatkat korvaavat.

Ilmastolupaukset ja ihmisoikeuksien toteutuminen hämärän peitossa

Sähköpotkulautayritysten markkinointi on hyvin vihreää, mutta nykyinen skuuttien käyttötapa ei ole ilmastoteko. Suurin osa sähköpotkulautamatkoista korvaa tällä hetkellä vähähiilisen tavan liikkua eli kävelyn, pyöräilyn tai matkan joukkoliikenteellä.

Sähköpotkulautojen tuotantoketju ulottuu korkean riskin maihin ja elektroniikkateollisuuden vastuullisuusongelmat ovat yleisiä, joten ihmisoikeusloukkausten riski on suuri.

Sähköpotkulautayritykset eivät kerro julkisesti mitään tuotantoketjustaan. Edes kysyttäessä yritykset eivät kertoneet sellaista tietoa, joka olisi uskottavasti viestinyt siitä, että ihmisoikeudet toteutuisivat.

Siihen nähden, miten paljon sähköpotkulautoja on kadulla, on hälyttävää, miten vähän niiden tuotannosta ja ihmisoikeuksista tiedetään.

Vain läpinäkyvät tuotantoketjut mahdollistavat epäkohtien esiintuomisen ja korjaamisen.

Sähköpotkulautayritykset ovat tähän mennessä keskittyneet vastuullisuustyössään pääasiassa päästöjen vähentämiseen. Vihreän siirtymän kiireellisyydellä ei voi kuitenkaan perustella viherpesua, sosiaalisen vastuun ohittamista tai läpinäkyvyyden puutetta.

Eetin suositukset

Yritysten tulee

• sitoutua julkisesti ihmisoikeuksien kunnioittamiseen
• tehdä kattavaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia koko arvoketjustaan YK:n liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti, sekä raportoida havaituista riskeistä ja toimista niiden minimoimiseksi
• julkaista tehdaslistansa
• asettaa julkiset, aikataulutetut tavoitteet koko arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseen ja määrälliseen vähentämiseen, sekä raportoida päästölaskelmista avoimesti
• tehdä yhteistyötä eri julkisen liikenteen toimijoiden ja kuntien kanssa, jotta mikroliikkuminen voidaan integroida osaksi vähäpäästöistä kaupunkiliikennettä

Päättäjien tulee

• edistää yrityksiä sitovaa ihmisoikeuksia koskevaa yritysvastuulakia Suomessa
• varmistaa, että Suomi jatkaa kunnianhimoisen yritysvastuulainsäädännön edistämistä EU:ssa ja globaalisti
• luoda kannustimia laitteiden pitkäikäisyydelle
• varmistaa, että kuluttajamarkkinoinnissa käytetään vain ilmastoväittämiä, jotka voidaan perustella

Kuluttajana ja kansalaisena voit

• käyttää skuutteja ennen kaikkea automatkojen korvaamiseen tai osana julkisilla tehtyä matkaa
• vaatia yrityksiä lisäämään läpinäkyvyyttä ja kertomaan tuotanto-oloista
• ilmaista tukesi yritysvastuulainsäädännölle
• tukea yritysten vastuullisuutta puolueettomasti arvioivia kansalaisjärjestöjä, kuten Eettiä

Nämä sähköpotkulautayrityksille esitetyt kysymykset ja yritysten vastaukset löytyvät myös pdf-tiedostona täältä.

Näin selvitys tehtiin

Mukaan valittiin mukaan viisi selvityksen tekohetkellä Suomen markkinoilla toiminutta sähköpotkulautayritystä: Dott, Tier, Lime, Voi ja Augment. Selvitystyön aloittamisen jälkeen keväällä 2022 toiminnan aloittivat lisäksi myös Bird ja Ryde.

Yritysten verkkosivut käytiin läpi, ja niistä koostettiin alustavat vastaukset kysymyksiin yritysten ilmasto-, ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista.

Kysymyslista lähetettiin viidelle yritykselle sähköpostitse. Kaikki yritykset vastasivat kysymyksiin ja keskustelua jatkettiin sähköpostitse ja videotapaamisten välityksellä.

Yritysten edustajien vastauksista koottiin taulukko, joka lähetettiin tarkistettavaksi jokaiselle yritykselle. Kaikki yritykset Limeä lukuunottamatta vastasivat kommentein.

Sähköpotkulautayritysten kohdalla vastuullisuustyö on alussa ja läpinäkyvyys vähäistä, joten huomioon otettiin myös tietoja, joita ei ole julkaistu, mutta jotka yritys kertoi kysyttäessä.

Selvitys on rahoitettu joukkorahoituksella. Eetti kiittää lämpimästi kaikkia tukijoita.