12.12.2019

Lyhytikäinen elektroniikka aiheuttaa merkittäviä ilmastopäästöjä, kuluttaa luonnonvaroja ja elektroniikan tuotantoketjuissa tapahtuu ihmisoikeusrikkomuksia.

Suomen Luonnon Vuoden turhake -valinta on osunut jälleen kertakäyttökulttuurin ytimeen: tänä vuonna huutia saa korjauskelvoton elektroniikka.

Kodinkoneiden ja kuluttajaelektroniikan käyttöiät ovat viime vuosina lyhentyneet. Suomessa syntyy noin 22 kiloa elektroniikkajätettä henkilöä kohden vuodessa, ja vain puolet tästä kierrätetään. 

Elektroniikkateollisuuden ongelmat ovat laajoja 

Arvioiden mukaan elektroniikkateollisuuden vuosittaiset ilmastopäästöt tulevat seuraavan 20 vuoden aikana kymmenkertaistumaan. Suurin osa päästöistä syntyy tuotannossa, sillä elektroniikan tuottaminen on hyvin energiaintensiivistä.

Elektroniikan kertakäyttökulttuuri on myös valtava resurssihukka. Arvokkaita metalleja hukataan runsain määrin, sillä kierrätykseen vietävän elektroniikan määrä on liian pieni. Tämä tekee metallien kierrättämisestä kannattamatonta. 

Jos esimerkiksi kannettavat tietokoneet saataisiin tehokkaasti kierrätettyä, voitaisiin resursseja ja raaka-aineita säästää jopa 87% uuden tekemiseen verrattuna.

Elektroniikan tuotantoketjut ovat todella monimutkaisia, ja varsinkin ketjun alkupäässä on paljon ihmisoikeusongelmia. 

Esimerkiksi Kongo on maailman suurin tietokoneissa ja kännyköissä käytettävän koboltin tuottaja. Siellä työntekijöiden palkat saattavat pitää koboltin kaivajia jopa äärimmäisessä köyhyydessä, ja kaivosten valumavedet saastuttavat ympäröivien alueiden juomavesiä.

Ongelma on elektroniikan bisnesmallissa

Elektroniikkateollisuus muistuttaa nykyisin paljon pikamuotiteollisuutta. Tuotteiden elinkaari on lyhentynyt, sillä kuluttajalle tulee usein halvemmaksi ostaa uusi laite vanhan korjaamisen sijaan. 

Korjattavuus tai ei-korjattavuus on pääasiallisesti tietoisen suunnittelun tulosta. Yritysten intresseissä ei ole tehdä korjattavia malleja, sillä voitot tulevat laitteiden myynnistä, ei pitkäisyyden takaamisesta.

Uusia laitteita myös hankitaan, vaikka vanha vielä toimisi. Globaalisti älypuhelinten kulutus on tuplaantunut viiden vuoden aikana ja yhden kännykän keskimääräinen käyttöaika on vain 21 kuukautta. 

Tällä hetkellä kuluttajalle olennaisin ympäristöteko on elektroniikan arvostaminen, huoltaminen ja kierrättäminen.

EU:ssa on herätty ongelmaan 

Syksyllä EU:ssa astui voimaan ekosuunnitteludirektiivi, jonka mukaan televisiot, pesu- ja tiskikoneet ja valaisintuotteet on tehtävä helpommin korjattaviksi ja niiden varaosia on oltava saatavilla. Säännös pitäisi laajentaa koskemaan myös tietokoneita ja kännyköitä.

Eilen julkaistu Euroopan vihreän kehityksen ohjelma pitää sisällään kiertotaloussuunnitelman, jossa kannustimien lisäksi elektroniikkateollisuudelle tullaan asettamaan myös velvoitteita: esimerkiksi vähimmäisvaatimukset EU-markkinoille tuotavien tuotteiden ympäristöystävällisyydelle ja vahvempi elektroniikan tuottajavastuu.

Nostamme Eetillä hattua ohjelmalle ja tulemme seuraamaan, että ohjelman kunnianhimosta pidetään kiinni.

Sekä viime vuoden turhakkeen, pikamuodin, että kertakäyttöelektroniikan ongelmien ratkominen ovat Eetin agendalla myös ensi vuonna. Tämä on mahdollista kuukausilahjoittajiemme tuella. Lue Eetin viisi vinkkiä vastuullisempaan elektroniikkaan ja arvosta omaa elektroniikkaasi!