05.10.2018

Vastuullisuus on nouseva trendi, johon liittyy myös haasteita. Yhä useampi yritys haluaa rakentaa brändistään vastuullisen, mutta joskus sanoja on enemmän kuin tekoja.

Valio äänestettiin viime vuonna Suomen vastuullisimmaksi yritykseksi Skandinavian suurimmassa Sustainable Brand Index -yritysvastuututkmuksessa neljännen kerran peräkkäin.

Ihmisoikeuksien näkökulmasta Valiolla ei kuitenkaan ole syytä paukutella henkseleitään. Valio ei ole tehnyt ihmisoikeusvaikutusten arviota tai kerro tuotantoonsa liittyvistä ihmisoikeusriskeistä, vaikka osa sen hankinnoista tulee riskimaista (esimerkiksi ananastiiviste Thaimaasta).

Hyväkään raportti ei kerro koko totuutta

Kattavasta raportoinnistaan tunnettu H&M teki viime vuotisessa raportoinnissaan sen ison virheen, ettei se myöntänyt avoimesti epäonnistuneensa tavoitteessaan maksaa elämiseen riittäviä palkkoja vuoteen 2018 mennessä.

Tavoite oli erittäin kunnianhimoinen ja yrityksen olisi pitänyt asettaa uusi tavoiteaikataulu sen saavuttamiselle. H&M kuitenkin valitsi viestinnässään tien, joka näyttää tavoitteesta luopumiselta ja asian peittelemiseltä. Kömmähdys käynnisti kansainvälisen Turn Around H&M -kampanjan, jossa myös Eetti on mukana.

Myös Stockmannin omistamaa Lindexiä ja ruotsalaista KappAhlia kritisoidaan tuoreessa raportissa siitä, että niiden vaatteita Bangladeshissa valmistavat ompelijat eivät saa työstään elämiseen riittävää palkkaa.

Lainsäädäntö kohtelee yrityksiä epätasa-arvoisesti

Reilu kauppa ry julkaisi eilen vertailun, jossa tarkasteltiin kirjanpitolain mukaista uutta velvoitetta yritysten “muun kuin taloudellisen tiedon” raportoinnista, johon kuuluu raportointi oman toiminnan ihmisoikeusvaikutuksista. Vertailussa olivat mukana suurimmat Suomessa toimivat elintarvike ja vaateyritykset.

Yritysten raportointivelvollisuus on tärkeä työkalu läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Raportointivelvollisia ovat päivitetyn lainsäädännön mukaan kuitenkin vain pörssiin listautuneet yritykset, joiden henkilöstö on yli 500 työntekijää ja liikevaihto 40 miljoonaa euroa. Esimerkiksi siis S-ryhmä, Lidl, Fazer, Valio ja Marimekko eivät lain mukaan ole velvollisia raportoimaan ihmisoikeusvaikutuksistaan.

Eetti ja muut kansalaisjärjestöt ovat vaatineet Lidliltä jo vuosia lisää läpinäkyvyyttä, mutta perheomisteinen yritys pitää sitkeän niukkaa linjaa vastuullisuusviestinnässään.

Edelläkävijöitä ja perässähiihtäjiä

Yritysten läpinäkyvyys on kasvanut, mutta monella suomalaisyrityksellä taival on vasta alussa. Osan yrityksistä raportointivelvollisuus näyttää yllättäneen housut nilkoissa. Esimerkiksi HKScanin, Atrian, Olvin, Hartwallin ja Apetitin kohdalla vaikuttaa siltä, että tuotantoon ei liity minkäänlaisia ihmisoikeusvaikutuksia. Toki yritysten raaka-ainehankinnat ovat suurelta osin kotimaisia, mutta kaikki tekevät myös riskimaahankintoja.

Finlayson on puolestaan hyvä esimerkki siitä, miten yritys voi saada positiivista huomiota siitä, että se viestii avoimesti vastuullisuushaasteista ja keskeneräisyydestä.

Reilun kaupan tekemän vertailun edelläkävijöistä esimerkiksi Kesko, S-ryhmä ja Finlayson ovat mukana #ykkösketjuun-kampanjassa, joka avaa tietä sitovalle yritysvastuulainsäädännölle.

Vaadi kanssamme lisää avoimuutta suomalaisilta yrityksiltä: Allekirjoita tunne ketjusi -vetoomus!

Haluatko oppia tulkitsemaan yritysten vastuullisuuslupauksia? Katso Maijan yritysvastuukoulun ensimmäinen oppitunti.