Eettisen kaupan puolesta ry

Vaatteet ja kengät

Valtaosa Suomessa myytävistä vaatteista ja kengistä on tehty globaalissa etelässä, erityisesti Aasiassa. Ylipitkät työpäivät, vaaralliset työolot ja nälkäpalkat ovat vaate- ja kenkätehtaissa arkipäivää. Epäkohtien korjaamiseksi tarvitaan ponnistuksia eri osapuolilta: yrityksiltä, päättäjiltä ja kuluttajilta.

Eetti edistää vaate- ja kenkätuotannon oikeudenmukaisuutta kannustamalla kuluttajia vaatimaan eettisempiä tuotteita ja keskustelemalla yritysten ja päättäjien kanssa siitä, mitä ne voivat tehdä vastuullisemman tuotannon aikaansaamiseksi. Lisäksi julkaisemme selvityksiä, joissa arvioimme suomalaisten kenkä- ja vaatealan yritysten vastuullisuutta.

Eetti kuuluu kansainväliseen Clean clothes -verkostoon, joka edistää oikeudenmukaista vaatetuotantoa maailmanlaajuisesti.

Ihmisoikeudet vaate- ja kenkätuotannossa

Suomalaiset ostivat vuonna 2016 noin 17 miljoonaa paria kenkiä. Suurin osa näistä kenkäpareista on valmistettu jossain muualla kuin Suomessa, pääosin Aasiassa. Vaatteita tuotiin Suomeen eniten Kiinasta ja toiseksi eniten Bangladeshista.

Lähes 90 prosenttia kaikista maailman kengistä tehdään Aasiassa, jossa suurin tuottajamaa on Kiina; se tuottaa lähes kaksi kolmasosaa kaikista maailmassa myydyistä kengistä. Seuraavaksi eniten kenkiä tuotetaan Intiassa, Vietnamissa ja Indonesiassa.

Palkat

Kenkä- ja vaatetuotantoon kehitysmaissa liittyy useita ihmisoikeusriskejä. Yksi suurimmista ongelmista on, että monissa tuotantomaissa työntekijöiden palkat eivät riitä elämiseen, vaikka he saisivatkin laissa määritellyn minimipalkan.

Elämiseen riittävällä palkalla tarkoitetaan palkkaa, jolla työntekijä pystyy hankkimaan itselleen ja perheelleen ihmisarvoisen elintason. Tällainen palkka riittää tyydyttämään perheen perustarpeet, kuten riittävän ravinnon, asumisen, terveydenhuollon, vaatetuksen, liikkumisen ja lasten koulutuksen. Lisäksi se mahdollistaa pienimuotoisen säästämisen.

Esimerkiksi Kiinassa minimipalkka on keskimääräisesti noin puolet elämiseen riittävästä palkasta ja Bangladeshissa vain viidennes. Monissa Itä-Euroopan maissakaan palkat eivät riitä elämiseen.

Laskelmien mukaan työntekijät saavat Indonesiassa tuotetusta 120 euron hintaisesta kengästä noin 2,5 euroa eli vähän yli 2 prosenttia kokonaishinnasta. Suurin osa kengän tuotosta menee brändiyritykselle ja jälleenmyyjälle.

Kengän tuoton jakautuminen 2015

Työajat

Vaatetus- ja kenkäteollisuuden työajat ovat tyypillisesti erittäin pitkiä. 80 viikkotuntia ei ole mikään harvinaisuus. Vaateyritykset perustelevat työaikoja usein sillä, että työntekijät haluavat tehdä pitkiä päiviä, ja tämä voi myös pitää paikkansa. Syy työintoon on kuitenkin se, että peruspalkka ei riitä elämiseen.

Toinen syy pitkiin työaikoihin on, että tehtaat ottavat mielellään vastaan tilauksia, jotka ylittävät niiden kapasiteetin. Syy tähän puolestaan on tehtaiden epävarmuus siitä, milloin seuraava tilaus saadaan. Työntekijöille tämä tarkoittaa jopa 20 tunnin työpäiviä, jotta tilaus saadaan toimitettua.

21-vuotias indonesialainen työntekijä kertoo: ”Ompelimme aamuseitsemästä aamuneljään, koska Reebokilta oli tullut suuri tilaus. Tämän jälkeen saimme mennä kotiin noin seitsemäksi tunniksi, mutta meidän oli palattava tehtaalle kello yksitoista aamupäivällä. Seuraava työpäivä päättyi kymmeneltä illalla.”

Ammattiyhdistysoikeudet

Monissa niistä maista, joissa käyttämämme vaatteet tuotetaan, oikeuksia vapaaseen ammatilliseen järjestäytymiseen on rajoitettu tai niitä ei ole ollenkaan. Esimerkiksi Kiinassa ammattiyhdistystoiminta on kielletty. Kiinassa on yksi valtion kontrolloima ammattiliittojen keskusjärjestö (ACFTU), mutta sitä ei voida pitää vapaana keskusjärjestönä. Aidosti vapaiden ammattiyhdistysten perustamisyritykset voivat monessa maassa johtaa irtisanomisiin, häirintään tai jopa pahoinpitelyyn ja kuolemaan.

Ammattiyhdistysoikeuksien puuttuminen on vaate- ja kenkäteollisuuden suurin ongelma. Muiden ongelmien, kuten elämiseen riittämättömien palkkojen, pitkien työaikojen ja vaarallisten työolojen, voidaan katsoa johtuvan siitä, että työntekijöillä ei ole oikeutta järjestäytyä eikä siten mahdollisuuksia vaatia itselleen parempia työoloja. Ammattiyhdistysoikeuksien toteutuminen olisikin tärkein ratkaisu vaatetusteollisuuden ongelmiin.

Läpinäkyvyys

Matalat palkat, huonot työolot ja vaarallisten kemikaalien käyttö ovat arkipäivää globaalissa kenkä- ja vaatetuotannossa. Tuotantoketjujen avoimuus on vähäistä. Kuluttajan on lähes mahdotonta saada tietää, missä ja millaisissa työoloissa tietty kenkäpari tai vaate on tuotettu ja mitkä sen vaikutukset ympäristölle ovat olleet.

Tällainen avoimuuden puute vaikeuttaa brändien ja tuottajien asettamista vastuuseen, sillä toimijoiden on helppo väittää, että ongelmat eivät koske niitä. Seurauksena tästä on, että huonoihin työoloihin ei puututa ja työntekijät ja ympäristö kärsivät.

Läpinäkyvyydessä on monia etuja. Kuluttajalla on oikeus tietää, mistä tuotteet tulevat. Lisäksi kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot voivat valmistuspaikat tietäessään varmentaa yritysten vastuullisuuslupauksia ja ratkoa ongelmia tehtailla yhdessä brändiyritysten kanssa. Työntekijöille tulisi antaa mahdollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseensa.

Eetti on ollut yhteydessä suomalaisyrityksiin, kun kumppanimme ovat havainneet ongelmia niiden käyttämillä tehtailla.

Nahkatehtaat eli parkitsimot

Myös nahantuontoon liittyy suuria riskejä ihmisoikeusnäkökulmasta, etenkin parkitsemisvaiheessa. Parkitseminen tarkoittaa sitä, että nahkavuodasta tehdään kestävää nahkaa, jota voidaan käyttää kulutustuotteissa, kuten kengissä. Ongelmia on erityisesti kehitysmaissa.

Parkitsemisvaiheessa käytetään monia kemikaaleja, ja yksi ongelmallisimmista aineista on kromi. Kaikesta nahasta 80−90 prosenttia parkitaan kromilla, sillä se on nopeampaa ja halvempaa kuin muut parkitsemisvaihtoehdot. Käytetty kromi(III)-yhdiste voi muuntua parkitsemisprosessissa ihmisille ja ympäristölle vaaralliseksi kromi(VI)-yhdisteeksi, jos tuotanto-olosuhteita ei ole kunnolla kontrolloitu.

Monet nahkatehtaiden työntekijät varsinkin kehitysmaissa joutuvat työskentelemään ilman riittäviä suojavälineitä tai -toimenpiteitä kemikaaleja käsitellessään. Tämän seurauksena työntekijät kärsivät useista eri sairauksista ja vammoista. Kaikki kromi(VI)-yhdisteet ovat karsinogeenisia ja voivat aiheuttaa syövän lisäksi iho- ja hengitystie-elinten sairauksia. Myös muut parkitsemisessa käytetyt kemikaalit, kuten värjäys- ja liuotinaineet, saattavat olla ihmiselle vaarallisia.

Nahkatehtaissa voi esiintyä myös lapsityövoimaa, ja lapset ovat näin ollen mukana vaarallisessa työssä. Lapsityövoima on yleisintä epävirallisissa nahkatehtaissa, joissa myös työturvallisuus on useimmiten huonointa, sillä tarkastukset eivät ole niissä yhtä yleisiä kuin virallisella sektorilla.

Kehitysmaissa puutteellinen jätehuolto saattaa lisäksi aiheuttaa vaarallisten kemikaalien leviämistä ympäristöön, jossa ne saastuttavat ilmaa, maaperää ja vesistöjä. Tästä syystä myös monet nahkatehtaiden lähistöllä asuvat ihmiset saattavat sairastua.

Puhtaat vaatteet -kampanja

Eetti edistää vastuullista vaate- ja kenkätuotantoa osana kansainvälistä Clean Clothes Campaign (CCC) -kampanjaverkostoa. Koulutamme ja mobilisoimme kuluttajia, vaikutamme yrityksiin ja hallituksiin sekä tarjoamme suoraa solidaarisuustukea työntekijöille näiden kamppailussa oikeuksiensa ja parempien työolojen puolesta.

Clean Clothes -kampanjaverkostoon kuuluu satoja järjestöjä kaikkialla maailmassa, myös tuotantomaissa. CCC on toiminut Euroopassa vuodesta 1989. Verkosto pyrkii parantamaan vaatetusteollisuudessa työskentelevien työntekijöiden oloja globaalisti.

Suomen Puhtaat vaatteet -verkostoon kuuluvat Eetin lisäksi ammattiliitto Pro, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ja Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK.

Ihmisoikeuspuolustajien tukeminen

Kansainvälisen Clean Clothes -verkoston kautta Eetti tukee häirinnän kohteeksi joutuneita ihmisoikeuspuolustajia välittämällä tietoa heidän tilanteestaan Suomen ulkohallinnolle ja suomalaisille yrityksille.

Olemme esimerkiksi koordinoineet Euroopan laajuista tukikampanjaa kambodžalaisen ihmisoikeusaktivistin Tola Mouean puolesta. Mouea on kutsuttu oikeuden eteen vastaamaan syytöksiin hautajaisvarojen kavalluksesta. Syytökset vaikuttavat tekaistuilta, ja niiden takana saattaa olla poliittisia motiiveja. Monet eurooppalaiset suurlähetystöt ovat vastanneet pyyntöömme seurata Mouean tilannetta ja mahdollista oikeudenkäyntiä.

Ammattiyhdistysaktiivien ja muiden ihmisoikeuspuolustajien tilanne on vaikeutunut myös monissa muissa vaatteita tuottavissa maissa. Alkuvuodesta 2017 vetosimme Suomen hallitukseen, jotta se puuttuisi Bangladeshin tilanteeseen, ja toimme suomalaisyritykselle tietoa sen käyttämän bangladeshilaisen tehtaan ihmisoikeusloukkauksista.

Change Your Shoes

Change Your Shoes oli vuosina 2015-2018 käynnissä ollut euroopanlaajuinen hanke, joka edisti eettistä, kestävää ja läpinäkyvää kenkien- ja nahan tuotantoa. Hankkeessa oli 15 eurooppalaista ja 3 aasialaista partnerijärjestöä. Lisäksi teimme yhteistyötä lukuisten muiden ammattiliittojen ja järjestöjen kanssa.

Hankeessa aktivoimme kuluttajia ja kansalaisia vaatimaan parempia työoloja kenkiemme tekijöille. Teimme tutkimusta työoloista sekä ympäristöhaasteista nahka- ja kenkätuotannossa. Tutkimukseen perustuen kävimme dialogia EU kansalaisten, päättäjien ja kenkäbrändien kanssa kenkien kestävää tuotantoa edistääkseemme. Hanke toteutettiin EU:n tuella.

Tämä verkkosivu on tuotettu Euroopan unionin tuella. Sen sisällöstä vastaa yksin Eettisen kaupan puolesta ry, eikä sen voida katsoa edustavan Euroopan unionin mielipiteitä.

Haku