Femwashing: Mainosten feminismi ei näy ompelijoiden oikeuksissa
26.10.2022
Vaateyritykset markkinoivat tuotteitaan feminismillä, mutta vaatetehtaissa työskentelevien naisten oikeudet eivät usein toteudu.
Jos pidät päälläsi T-paitaa, jossa on feministinen iskulause, tiedätkö, kuka sen on ommellut? Hän on hyvin todennäköisesti köyhä nainen globaalin etelän vaatetehtaassa.
Maailman vaateteollisuuden työntekijöistä nimittäin noin 80 % on naisia, ja heidän työolonsa ovat usein vaikeat. Seksuaalinen väkivalta, riittämättömät palkat ja ylityöt ovat vaatetehtaiden arkipäivää.
Yritykset korostavat kuitenkin usein naisten oikeuksia pastellinvärisissä mainoksissaan. Kyse on markkinointi-ilmiöstä nimeltä femwashing.
Siinä brändi luo mielikuvia naisten voimaannuttamisesta, mutta ei tee konkreettisia toimia tasa-arvon lisäämiseksi koko tuotantoketjussaan.
Samaan tapaan kuin viherpesu johtaa harhaan ympäristömielikuvilla, femwashing pesee vaatteet feminismillä.
Siitä ei tule puhdasta jälkeä.
Elloksen katteettomat lupaukset naisten voimaantumisesta
Ruotsalaisomisteinen Ellos Group on kuvaava esimerkki femwashing-mainonnasta.
Ellos aloitti keväällä Made By Women -mainoskampanjan, joka haluaa ”suojella naisten vartaloita” ja parantaa heidän oikeuksiaan.
”Käytämme vartalotyypiltään, ihonväriltään ja ulkonäöltään erilaisia malleja ja arvostamme yhteenkuuluvuutta ja tasa-arvoa”, Ellos kirjoittaa sivuillaan. Kuvaston monimuotoisuuden lisääminen on tärkeä feministinen teko, mutta työ feminismin eteen pitää ulottua paljon tätä syvemmälle yrityksen toimintaan.
Elloksen sivuilla lukee lisäksi: “pyrimme tasavertaisuuteen kaikessa toiminnassamme”. Vaatteita valmistavien naisten työoloista ei kuitenkaan kerrota juuri mitään.
Sen vuoksi ruotsalainen kansalaisjärjestö Fair Action jätti kantelun mainonnan eettisyyttä valvovalle asiamiehelle kesäkuussa 2022 ja myöhemmin samana vuonna kuluttajaviranomaiselle.
Järjestön mukaan useat Elloksen mainoskampanjan väitteet ovat harhaanjohtavia, koska niiden avulla kuluttajat saadaan uskomaan, että he voivat edistää tasa-arvoa maailmanlaajuisesti.
Vastuullinen mielikuva ei vaikuta nykytietojen valossa uskottavalta.
Valtaosa maailman vaatetehtaista sijaitsee riskimaissa, joissa on myös merkittävä osa Elloksen tavarantoimittajista. Näissä maissa naisten oikeuksia loukataan jatkuvasti.
Tietoa pitäisi kertoa läpinäkyvästi
Elämiseen riittävä palkka, kohtuulliset työajat, fyysinen koskemattomuus ja turvalliset työtilat. Nämä ovat vähimmäisehtoja, joiden pitäisi toteutua vaatetehtaissa.
Miten ne toteutuvat Elloksen alinhankkijoilla?
Fair Actionin valituksen mukaan brändi ei kerro tietoa kuluttajille.
Ellos on listannut sivuilleen tavarantoimittajansa, joista valtaosa sijaitsee Intiassa, Bangladeshissa, Pakistanissa ja Kiinassa.
Elloksen eettisessä ohjeistuksessa toimittajille linjataan, että vaatetyöntekijöille tulisi maksaa vähintään lain mukainen minimipalkka.
Esimerkiksi Intiassa minimipalkka on kuitenkin alle puolet siitä, mitä työntekijä tarvitsee tullakseen tosiasiallisesti toimeen.
Naisten oikeuksia koskevassa eettisen ohjeen osiossa Ellos linjaa, että alihankkijoiden on otettava käyttöön toimenpiteitä työntekijöiden suojelemiseksi seksuaalisesti häiritsevältä, uhkaavalta tai loukkaavalta käytökseltä.
Ellos ei kuitenkaan itse ole julkisesti sitoutunut konkreettisiin toimenpiteisiin seksuaalisen väkivallan kitkemiseksi, vaan sälyttää vastuun alihankkijoille.
Elloksen mukaan Made by Women -kampanjan tavoite on voimaannuttaa sen pääkohderyhmää, pohjoismaisia naisia.
Fair Actionin näkökulmasta Ellos harjoittaa femwashingia, koska se ei läpinäkyvästi kerro, miten se konkreettisesti edistää tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan, myös tuotantoketjussaan.
Jos feminismi ei ulotu myös vaatteita valmistaviin työntekijöihin, jää jotain erittäin olennaista puuttumaan, sillä juuri nämä ihmiset ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.
Globaalin etelän vaatetehtaat
Vaatetehtaat sijaitsevat pääosin globaalissa etelässä, mutta vaatemerkkien pääosin valkoiset osakkeenomistajat istuvat globaalissa pohjoisessa, esimerkiksi vauraassa Euroopassa.
Asetelmalla on historialliset juuret, sillä maailmankauppaa painaa kolonialismin perintö.
Siirtomaavallan aikakaudella emämaa vei luonnonrikkauksia Eurooppaan ja teetti ruumiillisen työn siirtomaissaan.
Samantyyppinen työnjako jatkuu edelleen. Vaatteet teetetään globaalin etelän köyhillä ruskeilla ja mustilla naisilla, mutta he eivät pääse osallisiksi voitoista.
Naisten työolot ovat vaikeat
Myös Intiassa, josta myös merkittävä osa Elloksen vaatteista tulee, laillisen minimipalkan ja elämiseen riittävän palkan välillä on ammottava kuilu. Sen lisäksi intialaisissa vaatetehtaissa työskentelevien naisten asema on monella muullakin tapaa haavoittuva.
Valtaosa tehtaiden työntekijöistä on naisia, etenkin nuoria dalit-naisia. Dalitien yhteiskunnallinen asema on erityisen heikko, sillä perinteisessä kastijärjestelmässä juuri heitä syrjitään.
Merkittävä osa työntekijöistä on tullut siirtotyöläisenä muilta paikkakunnilta, jolloin he majoittuvat tehtaan tarjoamassa, usein turvattomassa majoituksessa. Jos he eivät osaa paikallista kieltä, heidän on hankalampaa puolustaa työoikeuksiaan.
Hierarkkinen ja sukupuolittunut johtamiskulttuuri on Intiassa yleinen ongelma. Naiset työskentelevät etenkin suorittavassa työssä vaatetehtaiden kokoonpanolinjoilla, mutta valtaosa työnjohtajista on miehiä.
Työntekijöillä on jatkuva kiire, jotta he saavat tehtyä vaatteet tiukassa aikataulussa. Hierarkkinen työkulttuuri uhkaa naisten henkeä ja terveyttä
Sukupuolitettu väkivalta jää piiloon
Köyhyys tekee naisten asemasta haavoittuvan. Matala sosioekonominen asema lisää sukupuolittuneen väkivallan riskiä.
Se on merkittävä ongelma Bangladeshin ja Intian vaateteollisuudessa: selvityksen mukaan 80 % bangladeshilaisista vaatetehtaiden naistyöntekijöistä on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Tarkkoja tilastoja on vaikea saada, koska asiaa ei selvitetä eikä valvota riittävästi.
Esimiesten väärinkäytökset jäävät monissa tehtaissa sanktioitta.
Väärinkäytöksiä on valtavasti ja naisten mitta tuli täyteen. Tämän vuoksi naiset ovat aloittaneet yhteiskuntaa ravisuttavia protesteja.
Sisältövaroitus: seuraavissa kappaleissa käsitellään väkivaltaa.
Murha aloitti protestiaallon
Intian Tamil Nadussa asunut Jeyasre Kathiravel oli 20-vuotias dalit-nainen ja ammattiyhdistysaktiivi. Hän työskenteli Natchi Apparel -nimisessä tehtaassa, joka toimittaa vaatteita H&M:lle ja monelle muulle länsimaiselle brändille.
Kathiravelin esimies vainosi ja ahdisteli häntä seksuaalisesti kuukausien ajan, kunnes murhasi hänet vuoden 2022 tammikuussa.
Intialaiset naiset aloittivat laajamittaisen protestin, joka toi vaatebisneksen epäkohdat näkyviksi.
Naistyöntekijät aloittivat Justice For Jeyasre -solidaarisuuskampanjan, joka levisi muualle Intiaan ja lopulta ympäri maailmaa. Ammattiliitot ja sukupuolten tasa-arvoa ajavat järjestöt vaativat kansainvälisiltä muotibrändeiltä vastuun kantamista.
Solidaarisuuskampanjassa vaadittiin oikeutta Kathiravelille: seksuaalisen väkivallan pitää loppua, ihmisoikeusloukkauksia ei saa jatkaa.
Vastarinta tuotti historiallisen lopputuloksen.
Laillisesti sitova sopimus
Justice for Jeyasre -kampanjan päätavoite toteutui huhtikuussa 2022. Tuolloin H&M solmi niin kutsutun Dindigul-sopimuksen, jonka tavoitteena on ehkäistä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa.
Tämän laillisesti sitovan sopimuksen ovat allekirjoittaneet H&M, Tamil Nadun tekstiilityöntekijöiden ammattiliitto TTCU, Global Labour Justice – International Labour Rights Forum, Asia Floor Wage Alliance sekä Eastman Exports, jonka Natchi Apparel –tehtaalla Jeyasre Kathiravel työskenteli.
Sopimus kattaa intialaisen Eastman Exportin omistaman Natchi Apparel –tehtaan ja Eastman Spinning Mills –kehräämön kaikki työntekijät, yhteensä noin 5 000 henkilöä. Heistä suurin osa on dalit-naisia.
Intian vaatetehtaissa työskentelee lähes 13 miljoonaa työntekijää, joten tämä sopimus edistää vain murto-osan asemaa. Silti sopimus on merkittävä suuntaviiva: se tarjoaa käytännön työkaluja ahdisteluun puuttumiseksi.
Konkretiaa työolojen parantamiseen
Pukki toimii kaalimaan vartijana, jos brändi ilmoittaa kannattavansa hyviä työoloja, mutta ei kerro, miten tämä toteutuu ja tuleeko rikkeistä sanktioita.
Laillisesti sitovat sopimukset ovat yritysten omaehtoista sääntelyä tehokkaampia, etenkin jos niiden toteutumista valvotaan.
Intiassa on jo vuodesta 2013 lähtien ollut voimassa laki seksuaalisen ahdistelun estämisestä työpaikoilla, mutta sen toimeenpano on ollut heikkoa.
Nyt H&M:n solmiman Dindigulin sopimuksen odotetaan puuttuvan ahdisteluun tehokkaammin.
Se listaa tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet. Jatkossa tavarantoimittajan työntekijät, esimiehet ja johtajat joutuvat muun muassa suorittamaan koulutuksen liittyen sukupuolitettuun väkivaltaan, jotta he ymmärtävät oikeutensa ja velvollisuutensa.
Toisena esimerkkinä toimenpiteistä tehtaisiin koulutetaan liiton valitsemia valvojia, jotka auttavat toisia työntekijöitä raportoimaan seksuaalisesta väkivallasta.
Toinen onnistunut solidaarisuuskampanja tehtiin eteläisessä Afrikassa sijaitsevassa Lesothossa. Siellä kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot painostivat kansainvälisiä brändejä, joiden tehtaissa esimiehet käyttivät naistyöntekijöitä seksuaalisesti hyväksi.
Painostuksen myötä luotiin laillisesti sitova Lesothon sopimus, jolla kitketään seksuaalista väkivaltaa systemaattisesti.
Oli paikallisten kansalaisaktivistien ja ammattiyhdistysten ansiota, että sitovia sopimuksia saatiin aikaiseksi.
Lakikirja ratkaisee
Lesothon ja H&M:n laillisesti sitovat sopimukset ovat tärkeitä suunnannäyttäjiä ja esimerkkejä parannuksista liittyen seksuaalisen väkivallan kitkemiseen. Silti ne ovat vain yksittäisiä, paikallisia toimenpiteitä, joilla on vain rajallinen vaikutus koko vaateteollisuuteen.
Elämiseen riittämätön palkka on edelleen taustalla vaikuttava valtava ongelma.
Siksi mukaan pitää saada ne, joilla on isoimmat muskelit: Euroopan unionin on aika puuttua epäkohtiin. Merkittävät kansainväliset yritykset toimivat Euroopassa, mistä syystä EU-lainsäädännöllä on paljon valtaa.
EU:n pitää taata ihmisoikeuksien toteutuminen. Ja yksi tärkeä ihmisoikeus on elämiseen riittävä palkka
Allekirjoita kansalaisaloite
Eetti vetoaa: vaikuta Euroopan unioniin!
Eetti on mukana EU:n kansalaisaloitteessa, jossa ajetaan EU-lainsäädäntöä, joka auttaisi saavuttamaan elämiseen riittävät palkat globaalisti vaate- ja tekstiiliteollisuudessa.
Nainen, joka valmisti paitasi, tarvitsee turvalliset työolot, ei tyhjiä markkinointilauseita. Konkreettinen keino, jolla voidaan parantaa vaateteollisuudessa työskentelevien naisten haavoittuvaa asemaa on se, että he saisivat työstään elämiseen riittävää palkkaa.
Vaikuta ja allekirjoita kansalaisaloite.
Artikkelin on kirjoittanut toimittaja Kukka-Maaria Ahokas.
