Pariisissa puhuttiin kaivosalan vastuullisuudesta
16.07.2018
Rikkaiden maiden järjestö OECD järjesti huhtikuussa kahdennentoista kerran konferenssin, jossa mineraalien louhinnasta ja kaupasta pyritään tekemään vastuullista. Kun valtiot, yritykset ja kansalaisjärjestöt kohtaavat, ei draamalta yleensä vältytä.
Vuosittaisen konferenssin juuret ovat YK:n suosituksissa, joissa jäsenmaita kehotetaan varmistamaan yritystensä toimintatapojen vastuullisuus kaivosalalla. Tarve yhteiselle keskustelualustalle kasvoi vähitellen, kun erityisesti köyhemmissä maissa tapahtuvassa kaivostoiminnassa uutisointiin säännölliseen tahtiin laiminlyönneistä ja ongelmista.
Tarkat menetelmät ongelmien ratkaisemiseksi puuttuvat.
Konferenssissa jaetaan hyviä käytäntöjä, päivitetään tietoja eri alojen tilasta ja väitellään seuraavista askeleista. Keskiössä on pitkään ollut Keski-Afrikan kaivosala. Esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa louhittavilla tinakivellä, volframilla, tantaalilla ja kullalla on yhteys alueella rehottavaan väkivaltaan.
Konferenssin aihepiiri on kirjava. Viime vuosina keskustelua on käyty Kolumbian kaivosalasta, sähköautojen akuissa käytetystä koboltista sekä kosmetiikkatuotteiden micasta. Erityisesti huolta herättävät lapsityövoiman käyttö, konfliktit sekä ympäristövaikutukset.
Konferenssin kiinnostavinta antia ovat suorat keskustelut kaivosyhtiöiden, kansalaisyhteiskunnan ja julkisorganisaatioiden välillä. Kiivaalta sananvaihdolta ei myöskään vältytä. Keskustelujen sisältöä ei saa kuvailla tarkkaan julkisuudessa, mutta konferenssissa toistuu usein klassinen kuvio, jossa yritykset ja valtiot vakuuttavat vastuutyönsä edistyvän, kun taas kansalaisjärjestöt vaativat toimenpiteitä enemmän ja nopeammin.
Maailmantalouden vastuullisuuteen keskittyviä keskustelukerhoja on monia, mutta OECD:n hulppeassa konferenssikeskuksessa käyty monipäiväinen tapahtuma on vakiintuneimmasta päästä. Sen aihepiiri vain laajenee tulevaisuudessa, kun kansalaisjärjestöt tuovat esille uusia mineraaleja ja tuotantovaiheita, joiden kohdalla kaupan paikalliset ja globaalit vaikutukset eivät ole yleisessä tiedossa.
OECD on hiljattain julkaissut uudet ohjeet monikansallisten yritysten huolellisuusperiaatetta, eli due diligence -toimenpiteitä varten. Järjestön linjanvedot ovat vaikutusvaltaisia, joten kansalaisyhteiskunnan vaikuttaminen niiden muotoutumiseen on tärkeää myös jatkossa.
Eetti alkaa syksyllä selvittämään, onko läppäriä mahdollista tehdä käyttäen vain eettisesti louhittuja mineraaleja.
Kirjoittaja Ilari Aula on Eettisen kaupan puolesta ry:n hallituksen jäsen. Viime vuodet kirjoittaja on seurannut konferenssia paikan päällä.
Kuva: Enough project