Haluatko muuttaa maailmaaja vaikuttaa asioihin, mutta sinulta puuttuu työkalut toteuttaa ideasi? Olet saapunut oikeaan paikkaan!

Kestävästä elämäntavasta puhutaan usein ihmisten jokapäiväisinä valintoina: mitä syömme, miten liikumme paikasta toiseen ja millaisia ostopäätöksiä teemme. Näillä päivittäisillä valinnoilla on toki merkittävä vaikutus ympäristöön ja ympäröivään maailmaan. Kyse on kuitenkin paljon muustakin. Jokainen meistä voi toimia aktiivisesti kestävän tulevaisuuden luomiseksi. 

Tässä oppaassa kutsumme näitä toimia ”kestävyysteoiksi”. Ne voi tarkoittaa erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotoja, esimerkiksi tiedon lisäämistä jostakin ongelmasta, varainkeruutapahtuman järjestämistä tai vaatimusten esittämistä poliitikoille ja yrityksille.

Mitä useammat ihmiset aktivoituvat ja ryhtyvät toteuttamaan kestävyystekoja, sitä todennäköisemmin saamme aikaan muutosta!

Muista: vaikka maailmassa on paljon haasteita ja ongelmia, voi maailman muuttaminen olla silti hauskaa!

Mitä opas sisältää?

Keskitymme kahteen aiheeseen: ilmasto-oikeudenmukaisuuteen ja kiertotalouteen, joista molemmat ovat merkittäviä globaaleja kestävyyshaasteita. Luvuissa 1 ja 2 saat taustatietoja näistä aiheista ja voit hakea niistä inspiraatiota omaan toimintaasi paremman planeetan puolesta.

Toimintasi voi kuitenkin liittyä myös johonkin aivan muuhun aiheeseen, jonka koet tärkeäksi. Jos haluat saada vinkkejä siihen, miten pääset alkuun suunnittelu- ja toteutusvaiheen kanssa, voit jättää väliin luvut 1 ja 2 ja siirtyä suoraan lukuun 3.

---

---

1. Ilmasto-oikeudenmukaisuus

Globaali haavoittuvuuden kartta 2019 näyttää, kuinka haavoittuvia eri maat ovat ilmastonmuutokselle. Haavoittuvuus tarkoittaa ihmisten tai järjestelmien (esim. infrastruktuurin) taipumusta kärsiä ilmaston ääri-ilmiöistä. Köyhyyden, poliittisen epävakauden ja eriarvoisuuden kaltaiset asiat rajoittavat maan kykyä sopeutua ilmaston äärimmäisyyksiin.

Mitä ilmasto-oikeudenmukaisuus tarkoittaa?

Ilmastonmuutos on kiireellinen ja moniulotteinen kriisi, jonka vaikutukset näkyvät epätasaisesti ympäri maailmaa. Ilmasto-oikeudenmukaisuudella pyritään kohti kestävää, oikeudenmukaista ja inklusiivista tulevaisuutta, jossa eniten vahinkoa aiheuttaneet tahot saatetaan vastuuseen sekä taloudellisesti että eettisesti. 

Ilmastokysymyksiä säännellään kansainvälisellä ja poliittisella tasolla. Yhteisellä työskentelyllä yritetään päästä tilanteeseen, jossa sekä omissa maissamme että kansainvälisesti luodaan ja otetaan käyttöön oikeudenmukaisia sääntöjä ja lakeja. Myös sinä voit kantaa kortesi kekoon pysymällä ajan tasalla asioista, äänestämällä tai ottamalla kantaa ilmastoon liittyvään lainsäädäntöön.

Oma jokapäiväinen elämäsi voi toimia lähtökohtana tarvittavien toimien pohtimiselle. Suomalaiset tuottavat enemmän kasvihuonekaasuja kuin mitä tarvittaisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi: vuonna 2023 keskimäärin 9,6 tonnia henkeä kohden. Jokainen ihminen maailmassa saisi tuottaa vuoteen 2030 mennessä arviolta 2,5 tonnia hiilidioksidia vuodessa hallitsemattoman ilmastonmuutoksen välttämiseksi. Joissain laskelmissa nämä luvut ovat vieläkin pienempiä.

Liikkuminen

Liikkuminen paikasta toiseen on haastavaa monissa globaalin etelän maissa johtuen infrastruktuurin puutteesta. Samaan aikaan superrikkaat matkustavat yksityiskoneilla aiheuttaen yhdellä lennolla useiden tonnien hiilidioksidipäästöt.

Liikenne tuottaa noin 20 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä globaalisti. Suurin osa päästöistä syntyy siirtyessämme paikasta toiseen lentäen, maitse ja meriteitse. Ostamiemme tuotteiden alkuperällä on myös huomattava rooli, sillä tavaroidemme kuljettaminen ympäri maailmaa vapauttaa paljon päästöjä.

Ruoka ja ympäristö

Ruokaturva tarkoittaa mahdollisuutta nauttia terveellisiä määriä ravitsevaa ruokaa. Kun nämä ehdot eivät täyty, puhutaan ruokaturvattomuudesta, joka aiheutuu konflikteista, väestönkasvusta ja ilmastonmuutoksesta. Nousevilla lämpötiloilla on jatkuva vaikutus siihen, mitä ruokia pystymme kasvattamaan ja miten. Jo miljoonat ihmiset ympäri maailmaa kärsivät siitä, etteivät pysty takaamaan riittävää ravintoa itselleen ja perheilleen.

Samaan aikaan maailmassa tuotetaan kuitenkin riittävästi ruokaa kaikkien ihmisten ruokkimiseen, mutta ruoka ei jakaudu tasaisesti. 

Ruoan päästöt vaihtelevat paljon riippuen siitä, miten ja missä ruoka tuotetaan. Useimmissa paikoissa globaalissa pohjoisessa voimme vaikuttaa siihen, mitä valitsemme. Yleissääntö on, että sesonginmukainen ja paikallinen ruoka sekä kasvisruokavalio ovat ilmastoystävällisempiä vaihtoehtoja. 

Vaatetuotanto

Vaateteollisuus, erityisesti pikamuoti, käyttää valtavasti resursseja: vaatetuotannossa tuhlataan vettä ja pilataan ympäristöä haitallisilla kemikaaleilla. Lisäksi ylikulutuksesta syntyvä tekstiilijäte on valtava ympäristöongelma. Vaateteollisuus on vastuussa 10 prosentista kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja yli 20 prosentista vedenkulutuksesta. 

Pikamuotiteollisuudessa tapahtuu myös ihmisoikeusrikkomuksia: vaatetyöntekijöille ei usein makseta elämiseen riittävää palkkaa, ja he kuuluvat haavoittuviin yhteiskunnan ryhmiin (esim. naiset, maahanmuuttajat), jotka ovat alttiimpia hyväksikäytölle.

Ylituotanto ja -kulutus ovat johtaneet vaatteiden kestämättömiin hävitysratkaisuihin, joissa rikkaat maat kuljettavat tekstiilijätteensä köyhiin maihin esimerkiksi Afrikkaan hyväntekeväisyyden lahjoituksiksi naamioituina.

Teknologia ja elektroniikka

Elektroniikalla, viestintäteknologialla ja ilmasto-oikeudenmukaisuudella on monimutkainen suhde. Toisaalta teknologiat ovat keskeisen tärkeitä, sillä niiden avulla yhteisöt ympäri maailmaa saavat tarvitsemansa tiedot liittyen menestyksekkääseen maanviljelyyn, äärimmäisten sääilmiöiden välttämiseen ja ilmastotietojen seuraamiseen.

Toisaalta teknologia vaatii valtavasti sähköä (esimerkkinä palvelinkeskukset), ja laitteisiin tarvittavien luonnonvarojen louhinta on energiaintensiivistä ja tuhoisaa niin paikalliselle ympäristölle kuin ihmisille. Tämä onkin aikaamme kuvaava paradoksi – tieto- ja viestintäteknologiasektori uhkaa ympäristöämme ja samaan aikaan tarjoaa meille työkaluja ja ratkaisuja ilmasto-oikeudenmukaisuuden saavuttamiseen. 

Jos haluat edesauttaa ilmasto-oikeudenmukaisuuden toteutumista, kyseenalaista taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita ja pohdi omia tapojasi vaikuttaa. Seuraavassa Kiertotalous-kappaleessa tarkastelemme, miten voimme vähentää riippuvuuttamme elektroniikan, ruoan ja vaatteiden kestämättömistä raaka-aineista kiertotalouden keinoin, mikä edistää myös ilmasto-oikeuden toteutumista!

---

2. Kiertotalous

Kiertotaloudella tarkoitetaan tuotanto- ja kulutusmallia, jossa pyritään välttämään uusien resurssien käyttämistä uusien tuotteiden valmistamiseen hyödyntämällä jo kierrossa olevia materiaaleja. Se perustuu jakamiseen, lainaamiseen, uudelleenkäyttöön, korjaamiseen, kunnostamiseen sekä olemassa olevien materiaalien ja tuotteiden kierrättämiseen. Käytännössä tämä pidentää tuotteiden elinkaarta ja vähentää jätteen määrää.

Tällä hetkellä talouttamme dominoiva lineaarinen malli perustuu suurille määrille halpoja ja helposti saatavilla olevia materiaaleja ja energiaa. Mallissa keskitytään pääasiassa tuotteen valmistamiseen ja sen laittamiseen markkinoille, eikä siinä murehdita tuotteen elämän seuraavista vaiheista. Kuluttajia kannustetaan aina vain uusien tuotteiden kulutukseen. Yritykset valmistavat esimerkiksi usein tuotteita, jotka automaattisesti lopettavat toimimisen tietyn käyttöajan jälkeen, eikä niihin ole saatavilla esimerkiksi varaosia tai tarvittavia ohjelmistopäivityksiä. Tätä kutsutaan suunnitelluksi vanhenemiseksi. 

Miten kiertotalous liittyy minuun?

Mieti tavallisen arkista päivääsi ja pohdiskele, millä tavalla kiertotalous voisi olla olennainen arjessasi. Mitä luultavimmin sinulla on älypuhelin, jota käytät joka päivä. Tässä on muutamia kysymyksiä, jotka liittyvät älypuhelimen omistamiseen ja ovat tärkeitä kiertotalouden kannalta:

• Miten puhelimen eri osat valmistetaan?
• Mitä älypuhelimelle tapahtuu, kun se ei enää toimi kunnolla? Voimmeko kierrättää tai käyttää uudelleen joitakin sen osia vai pitääkö se hävittää kokonaan?
• Kuinka usein oikeasti tarvitset uuden kännykän ja miten toimit elektroniikkajätteen kanssa? 

Kiertotalous ruoka- ja vaateteollisuudessa

Ruokaan ja pakkauksiin voi myös soveltaa kiertotalouden periaatteita. Suuri määrä ruokaa päätyy jätteeksi ja täten myös paljon energiaa menee hukkaan. Arvioiden mukaan 20 % kaikesta ihmisten käyttöön tuotetusta ruoasta (88 miljoonaa tonnia ruokaa) päätyy jätteeksi Euroopassa.² 

Toinen arkielämää koskettava ongelma on muoti. Vaateteollisuus on toiseksi saastuttavin teollisuudenala maailmassa, ja sen on arvioitu tuottavan yli 1,2 miljardia tonnia hiilidioksidia vuodessa. Viime vuonna yli 235 miljoonaa vaatekappaletta päätyi kaatopaikoille ympäri maailmaa. Jatkuvan uusien vaatteiden ostamisen tilalle on kuitenkin olemassa ratkaisuja, kuten vaatteiden kierrättäminen sekä vaatteiden korjaaminen ja vuokraaminen. 

Markkinoilta löytyy myös useita tuotemerkkejä, jotka tuottavat vastuullisempia vaatteita. Kiertotalous ulottuukin laajemmalle kuin pelkkään jätteiden ehkäisyyn ja huoltoon – arvioiden mukaan jopa 80 % tuotteen ympäristövaikutuksesta juontaa juurensa suunnitteluvaiheeseen. Tehokkaampien ja kestävämpien tuotteiden luominen alusta lähtien vähentäisi resurssien kulutusta, ympäristön tuhoamista ja kasvihuonekaasupäästöjä. 

Luonnossa itsessään ei ole olemassa jätettä – jäte ja tehottomuus ovat ihmisten tuottamia ongelmia. Luonnossa kaikki palaa takaisin kiertoon ja muuttuu raaka-aineeksi jollekin muulle. Kiertotalous pyrkiikin imitoimaan tätä luonnon kiertävää järjestelmää.

Talouden kehittäminen on ihmisten käsissä. Tästä syystä myös sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaisempi talous on siis vaihtoehto. Kysymys kuuluukin: Mitä me haluamme? Haluammeko hyväksyä nykytilanteen vai vaatia parempaa lakisäädäntöä? Haluammeko elinkelpoisen planeetan ja olemmeko valmiita pitämään siitä huolta? 

---

3. Oma kestävyystekosi

Tämän luvun avulla pääset vauhtiin oman kestävyystekosi suunnittelussa ja luomisessa. Valittavanasi on kaksi reittiä:

Reitillä 1 löydät tietoa siitä, miten voit luoda kestävyysteon itse.

Reitillä 2 saat tietoa kestävyysteon luomisesta yhdessä muiden kanssa.

Valitse siis haluamasi reitti ja aloita suunnittelu!

---

Reitti 1: Kestävyysteko itsenäisesti

Vaihe 1: Oma kiinnostuksen kohde ja ongelma

Aloita kestävyystekosi analyysilla: minkä asian puolesta haluat toimia ja minkä ongelman ratkaista. Kestävyystekoja on helpoin tehdä keskittymällä asioihin, jotka ovat sinulle kaikista tärkeimpiä.

Kysy itseltäsi:

• Mitkä ovat tärkeimpiä asioita elämässäsi?
• Mitkä arvot ovat sinulle kaikista tärkeimpiä?
• Onko olemassa jokin aihe, josta olet todella kiinnostunut (esim. muoti, teknologia, ympäristö)?
• Mitä tähän aiheeseen liittyviä ongelmia näet? Minkä muutoksen haluaisit nähdä tapahtuvan tähän aiheeseen liittyen?

Kirjoita vastaukset ylös (paperille, muistiinpanosovellukseen jne.), jotta voit pitää ne mielessä siirtyessäsi eteenpäin.

Vaihe 2: Aseta realistinen tavoite

Vaiheen 1 jälkeen sinulla pitäisi olla idea tai aihe, johon liittyvän ongelman haluat ratkaista.

• Miksi tämän asian edistäminen on tärkeää?
• Millainen vaikutus omalla teollasi pitäisi olla?
• Kehen tai mihin haluat teollasi vaikuttaa: ympäristöön, omaan lähialueeseesi, omaan kouluusi vai johonkin muuhun?

Kun sinulla on käsitys, mihin tai kehen kestävyystekosi vaikuttaa, aseta tavoitteet teollesi. Muista kuitenkin, että tavoitteiden kannattaa olla realistisia eli sellaisia, että ne on ainakin teoriassa mahdollista saavuttaa.

• Minkä tavoitteen tai mitkä tavoitteet haluat saavuttaa?
• Ovatko tavoitteet realistisia?
• Vaikuttaako tekosi oikeaan asiaan?
• Millaisia vaikutuksia teollasi voi parhaimmillaan olla?
• Miten saat tietää, että jokin on muuttunut haluttuun suuntaan?

Kirjoita vastaukset ylös ja jatka seuraavaan kohtaan!

Vaihe 3: Tuumasta toimeen!

Olet nyt asettanut tavoitteet kestävyysteollesi, joten on aika aloittaa konkreettisten toimenpiteiden pohtiminen.

• Mitä toimenpiteitä kestävyystekosi toteuttamiseksi tarvitaan?
• Suunnittelu ja pilkkominen pienempiin osiin helpottaa toteuttamista.
• Luo aikataulu. Kuinka paljon aikaa tarvitset kuhunkin vaiheeseen ja toimeen?
• Jos tykkäät työskennellä visuaalisemmalla tavalla, voit esimerkiksi laatia taulukon, johon jäsentelet suunnitelmaasi.

Pienempien ”merkkipaalujen” määrittäminen auttaa sinua pysymään ajan tasalla ja motivoituneena suunnitellessasi tekoasi.

Esimerkkisuunnitelma: Vaatteidenvaihtotapahtuma

Aikataulu	Viikot 1-2	Viikko 3	Viikot 4-5	Viikko 6	Viikko 7
Tavoitteet tai päämäärä	Etsi paikka tapahtuman järjestämiselle	Valmistele tila ja huolehdi logistiikasta	Rekrytoi osallistujia	Toteuta mahtava tapahtuma!	Jaa tulokset
Toimenpiteet	Etsi sopiva tapahtuma-paikka. Varaa tila.	Tapaaminen tapahtuma-tilassa. Selvitä, tarvitaanko lisävarusteita (esim. peilejä). Määritä säännöt (esim. vain puhtaita vaatteita, ei rikkinäisiä vaatteita)	Luo kutsu osallistujille. Levitä kutsua / jaa somessa. Suunnittele aikataulu vaatteiden järjestelylle ja vaihtamiselle.	Järjestele tapahtumatila. Järjestä kahvitauko. Valmistele osallistujien vastaanotto. Hanki materiaalit pöytiä varten. Etsi joku ottamaan videoita ja kuvia.	Pohdi tekoa, siitä opittua ja sen tuloksia. Jaa tekosi kaikkien kanssa! Editoi video. Luo julkaisu.
Ketä on mukana tai kohderyhmäni	Minä	Minä ja tilavastaavat	Suuri yleisö yleisesti, mutta erityisfokus alueella asuviin	Minä. Osallistujat. Aktivistit jakamaan kokemuksia? Kutsu kiertotalouden sidosryhmiä?	Minä. Influensserit, jotka voisivat jakaa? Kaikki!

Vaihe 4: Reflektoi tekoasi ja sen vaikutusta

Kun kaikki toimenpiteet on tehty, on aika arvioida projektia. Tarkastele asioita, jotka kirjoitit ylös vaiheissa 1 ja 2. Esitä itsellesi nämä kysymykset:

• Mitä olen oppinut?
• Saavutinko tavoitteeni? Jos en, miksi?
• Oliko minulla hauskaa?
• Miksi tekoni oli tärkeä?
• Mikä oli kestävyysteon paras osa?
• Mitä olisin voinut tehdä eri tavalla?

On todella tärkeää muistaa, että vaikka et saavuttaisikaan kaikkia tavoitteitasi, se ei tarkoita epäonnistumista. Onnistuit luomaan jotain mahtavaa ja samalla opit matkan varrella paljon!

Vaihe 5: Jaa tekosi!

Viimeinen vaihe on jakaa ideasi muille! Kestävyystekosi jakaminen on tärkeää, jotta muut ihmiset voivat inspiroitua kokemuksestasi. Voit kertoa ideastasi somessa ja kavereiden keskusteluryhmissä. Voit myös miettiä ihan uusia tapoja jakamiseen!

---

Reitti 2: Kestävyysteot yhdessä muiden kanssa

Vaihe 1: Ongelman rajaaminen

Tekosi tai aloitteesi tulisi keskittyä vastaamaan johonkin tarpeeseen tai ratkaisemaan jokin lähiympäristösi kohtaama haaste. Aloita ongelman analysoinnilla:

• Mitä ongelmia tunnistat?
• Keneen nämä ongelmat vaikuttavat (suoraan ja epäsuorasti)?
• Mistä ongelma johtuu?
• Kuka voisi osallistua ongelman ratkaisemiseen?

Vaihe 2: Aseta tavoitteet

Kun olet valinnut käsiteltävän ongelman ja aiheen jonka ympärille kestävyystekosi rakentuu, voit asettaa konkreettisia tavoitteita.

Yritä pitää tavoitteiden määrä maltillisena. Olethan myös varma olennaisimmista tavoitteista – tämä auttaa sinua priorisoimaan toimenpiteitä, joita teko vaatii.

Voit käyttää SMART-kaaviota apuna hahmottamaan tavoitteesi selkeästi.

Esimerkki:

Luo Instagramissa liikenteen vähentämiseen liittyvä meemikilpailu, johon osallistuu 100 nuorta samanaikaisesti kansainvälisen pyöräilypäivän kanssa. Voittaja voi voittaa palkinnon, esim. pyöräliikkeen sponsoroiman pyörän.

S	M	A	R	T
Specific (täsmällinen)	Measurable (mitattava)	Attainable (saavutettava)	Realistic (realistinen)	Time-bound (aikaan sidottu)
Määritä täsmälliset numerot, määrät ja tavoitteet, joihin tähtäät.	Varmista, että pystyt mittaamaan tavoitteesi ja että ne ovat selkeitä ja seurattavissa.	Ota kohteeksi haaste, jolla voi olla olennainen vaikutus, mutta jonka ratkaiseminen on mahdollista.	Suhteuta tavoitteesi omiin (tiimisi) kykyihisi ja resursseihisi.	Aseta täsmälliset ajat, aikarajat ja ajanjaksot teollesi sekä sen vaiheille ja toimenpiteille.

Vaihe 3: Kokoa tiimi

Kokoa seuraavaksi tiimi kestävyystekosi toteuttamiseksi. Mieti, miten iso tiimistä tulee, millaiset taustat sen jäsenillä on, millaisia tietoja ja taitoja heillä pitäisi olla.

• Kuka voisi olla kiinnostunut teostani tai siihen liittyvästä aiheesta?
• Kehen valitsemani ongelma vaikuttaa ja kuka voisi auttaa sen ratkaisemisessa?
• Mistä voin löytää nämä ihmiset? (esim. nuorisokeskukset, koulut, nuorisokerhot, verkkosivustot, sosiaaliset verkostot)
• Miten selitän heille, mitä aion tehdä?
• Miten motivoin heitä liittymään tiimiini?

Pidä mielessä, että tiimit koostuvat toisiaan täydentävistä jäsenistä. Keskity siis siihen, mitä tietoja tai taitoja sinulta puuttuu ja mitä toiset voisivat tuoda mukanaan. Muista myös, että sinun täytyy varata aikaa tiimin koordinointiin.

Kun sinulla on käsitys siitä, millaisia ihmisiä tarvitset tiimiisi, aloita sopivien tyyppien etsiminen ja esittele heille suunnitelmasi. Toiset ihmiset auttavat sinua tunnistamaan uusia tarpeita tai tavoitteita ja voivat auttaa tarvittavien toimien määrittelyssä ja suunnittelussa. Varmistakaa, että tehtävät jaetaan tiimin jäsenille heidän tietojensa, osaamisensa ja kykyjensä perusteella.

Vaihe 4: Etsi kumppaneita

Jotta onnistutte tavoitteessanne, saatatte tarvita erilaisten verkostojen tai sidosryhmien apua. Sidosryhmät ovat sellaisia muita toimijoita, joihin projektisi vaikuttaa tai joilla on mahdollisuus vaikuttaa projektin toimintoihin. Sidosryhmiä voivat olla esim. koulut, paikalliset viranomaiset ja yhdistykset.

• Mitkä muut tahot voisivat hyötyä teosta? Miten ja miksi?
• Mihin organisaatioihin tai ihmisiin teko voisi vaikuttaa negatiivisesti?
• Onko alueella tahoja, jotka voisivat tarjota tukeaan viestinnän, tilojen, rahoituksen, osallistujien rekrytoinnin jne. osalta?

Vaihe 5: Toimintasuunnitelma

Nyt on aika suunnitella, mitä tarkalleen tulette tekemään.

Suunnitelkaa toimenpiteet ja asettakaa itsellenne aikataulu.

• Miettikää sellaisia ideoita ja toimenpiteitä, jotka voitte toteuttaa helposti.
• Pilkkokaa päätavoitteenne pienempiin osiin: pienempiä tavoitteita on helpompi saavuttaa
• Sopikaa rooleista yhdessä tiimin kanssa, jotta kaikki tietävät, mitä heidän kuuluu tehdä.
• Käykää suunnitelma läpi uudelleen. Täytyykö teidän vielä löytää sidosryhmiä tai verkostoja, jotta suunnitelmanne toteutuu ja toimintanne on mahdollisimman vaikuttavaa?

Esimerkki aikataulusta: Katumielenilmaus autoilun vähentämiseksi kaupungissasi

Vaihe 6: Resurssit ja logistiikka

Suunnitelmanne saattaa vaatia monia erilaisia resursseja. Jotkut niistä saattavat olla saatavilla tiimissänne (esim. tiedot) ja jotkin teidän täytyy etsiä (esim. rahoitus). Verkostonne voi myös tukea ideaanne (esim. nuorisokeskus, joka tarjoaa teille työhuoneen ilmaiseksi).

Kartoittakaa, mitä tarvitsette:

• sopivan kokoinen ja esteetön tila
• tilat, joihin kohderyhmänne pääsee helposti
• materiaalit ja tarvikkeet
• kuljetus
• ateriat tai majoitus
• rahoitus

Seuratkaa ostettavien tuotteiden kustannuksia ja käytettyjä varoja. Varmistakaa resurssien riittävyys ja tarvittaessa etsikää lisärahoitusta tai -resursseja.

Vaihe 7: Viestintä ja näkyvyys

Jakakaa teko hyödyntämällä esimerkiksi mediaa, verkostoja, tapahtumia tai nuorisotapaamisia. Näin voitte löytää uusia osallistujia ja lahjoittajia sekä lisätä tietoisuutta teon tärkeydestä ja tuloksista. Tehkää tätä koko projektin ajan, mutta erityisesti projektin lopussa: jakakaa saavutetut tulokset tai tuotteet (etenkin, jos muut voivat käyttää niitä).

Pyrkikää käyttämään vetoavia materiaaleja ja viestejä tavoittaaksenne haluamanne ihmiset.

Älkää unohtako mainita tai tägätä somessa niitä tahoja, sidosryhmiä tai verkostoja, jotka ovat tukeneet teitä. Näin voitte antaa julkista tunnustusta heidän panokselleen ja varmistaa, että he jakavat tuloksenne ja siten moninkertaistavat projektinne vaikutuksen.

Vaihe 8: Arviointi

Arvioikaa säännöllisesti, seuraako tekonne suunnitelmaa ja pääsettekö lopputavoitteeseen. Tunnistakaa mahdolliset ongelmat ja ryhtykää toimeen niiden estämiseksi.

Kun kestävyysteko on saatettu päätökseen, arvioikaa, miten kaikki sujui. Näin voitte tunnistaa heikkoja kohtia ja nähdä, missä voitte parantaa tulevaisuudessa. Näette myös, mitä olette projektin aikana oppineet.

Hyödyntäkää arvioinnissa seuraavia kysymyksiä:

• Mitä tietoja meillä on teomme vaikuttavuudesta?
• Tarvitsemmeko enemmän palautetta projektin arvioimiseksi? Mistä voimme saada sitä?
• Mitä olemme saavuttaneet?
• Mikä meni vikaan teon aikana? Miten voimme estää tämän tulevaisuudessa?
• Mikä meni hyvin? Miksi ja miten voimme hyödyntää sitä?
• Mitä olemme oppineet? Saimmeko uusia tietoja tai taitoja?
• Mitä tekomme kohderyhmä oppi tai mitä hyötyä he saivat teostamme?

---

4. Esimerkkejä Euroopasta

Kestävien siementen kasvattaminen

Espanja

• Espanjalaisen SCOD-kansalaisjärjestön nuorisojäsenet halusivat tarjota nuorille ulkoilma-aktiviteetteja, joilla kunnioitetaan heidän asuinalueensa maanviljelyperinteitä ja vaikutetaan globaaleihin haasteisiin toimimalla paikallisesti. 
• Nuoret perustivat ekologisen kasvimaan, jossa he kasvattavat kokeneiden paikallisten tukemana erilaisia yrttejä ja kasviksia käyttäen perinteisiä viljelymenetelmiä.
• Lisäksi nuoret järjestivät ”roskajahteja” kylää ympäröivissä metsissä. Kerättyjä WC-pönttöjä, pesualtaita ja muuta rakennusjätettä hyödynnetään kasvisten kasvatuksessa istutusastioina ja -rakenteina. 
• Projektin aikana nuoret oppivat, miten tärkeää on taistella ilmastonmuutosta vastaan ja käyttää tavaroita uudelleen. Lisäksi he hoitivat paikallisia viheralueita, oppivat kasvattamaan kasviksia kestävällä tavalla sekä viettivät aikaa paikallisyhteisön parissa.

---

Hävikkiruoan jakaminen

Puola

• Kate perusti hävikkiruoan jakopisteen huonomaineiseen naapurustoonsa. Hän teki yhteistyötä paikallisen yhteisökeskuksen ja ruokaosuuskunnan kanssa, jotta jakopisteelle saatiin tarvittavat tilat, hyllyköt, jääkaappi ja sähköt.
• Naapurusto lahjoitti ruokaa ja tarvikkeita. Kate ilmoittautui vapaaehtoiseksi hoitamaan pistettä: laittamaan esille riittävästi tietoa, pitämään silmällä tuotteiden tuoreutta ja siivoamaan.
• Hävikkiruokaa jakaa myös Grochowska Foodsharing Spot (”Jadłodzielnia na Grochowie”). He ovat lisänneet yhden lisäelementin: kompostin. Tuotteet, jotka ovat jääkaapissa tai hyllykössä liian pitkään, heitetään kompostiin. Kompostoinnista syntynyt multa ruokkii maaperää yhteisön puutarhassa ja naapuruston kasvatusruukuissa. 

---

Benjamin Pitkänen ja Viral Vegans – suomalainen eläinoikeuksia ajava järjestö

Suomi

• Kun Suomen ensimmäinen Kentucky Fried Chicken -ravintola (KFC) avattiin, KFC oli luvannut, että avajaisissa jonon ensimmäinen saisi vuoden ajan ilmaiset ruoat ravintolasta.
• Viral Vegans -aktivisti Benjamin Pitkänen leiriytyi KFC:n eteen kolmeksi päiväksi, jotta olisi varmasti jonon ensimmäinen. Benjamin kieltäytyi ilmaisista ruoista ja halusi kiinnittää huomion eläinten epäoikeudenmukaiseen kohteluun.
• Hän ja muut aktivistit aloittivat puheen eläinten oikeuksien puolesta ravintolan ovella, mutta järjestyksenvalvojat poistivat heidät paikalta. Pitkänen jatkoi puhettaan samalla, kun kolmikko siirrettiin pois.
• Aktivistit vietiin kiinniottotiloihin, joista poliisit veivät heidät putkaan. Heidät vapautettiin seuraavana päivänä.

---

Tonavan roskatempaus

Itävalta

• Opiskelija Martin Parzer asuu Wienissä ja rakastaa kaupungin läpi virtaavaa Tonavaa. Hän oli usein kauhistunut nähdessään, miten paljon roskia Tonavan rannoille kerääntyi.
• Hän päätti rakentaa lautan, ja yhdessä opiskelukaverinsa kanssa Martin meloi pitkin Tonavaa keräten roskia.
• Martin sai rahoitusta kansalaisjärjestö Südwindilta lautan rakentamista varten. Lisäksi hän anoi viranomaisilta lauttamatkalle virallisen luvan varmistaakseen, että projekti on laillinen.
• Martin käytti sosiaalisen median kanaviaan sekä lehdistökontakteja levittääkseen tietoisuutta roskaamiseen liittyvistä ongelmista. Hän on erittäin tyytyväinen tuloksiin, sillä hän on saanut paljon palautetta yksityishenkilöiltä ja useita julkaisuja lehtiin.

---

Mugellon kierrätyskeskus

Italia

• Nuoret kehittivät idean kierrätyskeskuksesta edistääkseen kiertotaloutta ja ohjatakseen käyttökelpoiset tavarat niitä tarvitsevien käsiin. Keskus ottaa vastaan huonekaluja, valaisimia, työkaluja ja työvälineitä.
• Ihmiset voivat tuoda keskukseen tavaroita, jotka ovat edelleen hyvässä kunnossa ja/tai korjattavissa mutta heitettäisiin muutoin pois. Näin nämä tavarat voidaan antaa ihmisille, jotka tarvitsevat niitä tai ovat niistä kiinnostuneita vapaaehtoista lahjoitusta vastaan.

---

Nuorten ilmastoneuvosto

Irlanti

• Nuorten ilmastoneuvosto kehitettiin, jotta 15–30-vuotiaat nuoret saisivat äänensä kuuluviin niin yhteisössä kuin aluehallinnossa. 
• Neuvosto työskentelee itsenäisesti, mutta Waterford Sustainable Living Initiative (SLí) -koulutusorganisaatio tukee sitä. 
• Nuoret järjestävät tietoisuutta herättäviä projekteja. Yksi näistä projekteista oli kaikille avoin Voices of Tomorrow -tapahtuma, jonka teemana oli ilmastonmuutos.
• Esiintyjien joukossa oli runoilijoita, spoken word -esiintyjiä, koomikoita ja muusikoita. Tapahtuman avasi kaupungin pormestari, ja paikalla oli myös poliitikkoja pitämässä inspiroivia puheita. 
• Tapahtuma oli menestys, sillä tapahtumaan osallistui yli 100 pääasiassa nuorta ihmistä sekä edustajia paikallisista medioista, kuten lehdistöstä ja radiosta.

---

Agostinon metsä

Italia

• Yksityishenkilöt aikoivat myydä noin 12 hehtaarin kokoisen metsän yritykselle, joka suunnitteli metsän hakkaamista puumateriaaliksi.
• Anna Zonar julkaisi henkilökohtaisella Facebook-sivullaan, mitä metsälle tulisi tapahtumaan. Julkaisu levisi laajalle Annan kontaktien sekä lukuisten tuntemattomien ihmisten tykkäysten ja jakojen ansiosta.
• Paikallisyhteisö innostui projektista, ja metsän ostamiseen vaadittu summa saatiin kokoon nopeasti. Suojeltava alue laajeni yhteensä 24 hehtaarin kokoiseksi eli kaksinkertaistui alkuperäisestä.
• Yhteisön lahjoitukset ohjattiin Biodiversity and Forest Fund -yhdistykselle (Fondo Biodiversità e Foreste), joka ostaa metsiä säilyttääkseen ja suojellakseen niitä. Yhdistyksen vastuulla on säilyttää metsän luonnollinen elinympäristö myös tulevaisuudessa.

---

Comhairle na nÓg (”nuorisovaltuusto” iirin kielellä) 

Irlanti

• Comhairle na nÓg on ryhmä sitoutuneita 12–18-vuotiaita nuoria, jotka halusivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen istuttamalla puita. Projektin puitteissa nuoret ja paikallisyhteisön jäsenet istuttivat yli 3 000 puuta, joista he pitävät edelleen huolta.
• Lisäksi nuoret kehittivät sovelluksen, joka antaa käyttäjille kymmenen haastetta ympäristöystävällisempään elämään liittyen. Kukin haaste kasvattaa käyttäjän omaa virtuaalipuuta. Kun virtuaalipuu on täysikasvuinen, nuorisovaltuuston jäsenet istuttavat oikean puun käyttäjän nimissä.

---

ACT-projekti

Materiaalit on tuotettu osana Eetin koordinoimaa eurooppalaista ACT-hanketta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, kestävästä kulutuksesta, kiertotaloudesta ja ilmasto-oikeudenmukaisuudesta ja auttaa heitä toimimaan paremman planeetan puolesta.

Hankkeessa vahvistetaan myös nuorten kanssa toimivien ammattilaisten, kuten opettajien ja nuorisotyöntekijöiden valmiuksia käsitellä näitä teemoja yhdessä nuorten kanssa.

Hankkeessa on mukana Eetin lisäksi viisi eurooppalaista organisaatiota:

Puola: Fundacja Kupuj Odpowiedzialnie, www.ekonsument.pl

Irlanti: Waterford SLi, www.sliwaterford.ie

Espanja: Neo Sapiens S.L.U., www.neo-sapiens.com

Itävalta: Südwind, www.suedwind.at

Italia: Associazione Internazionale Volontari Laici, www.lvia.it

---

Euroopan unioni tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) ei vastaa julkaisun sisällöstä.