22.09.2017

Kunnat saattavat tietämättään hankkia tuotteita, joiden tuotantoketjuista löytyy lapsityötä tai muita ihmisoikeusloukkauksia. Eetti ja 13 muuta järjestöä julkaisevat tänään julkisille hankkijoille suunnatun oppaan vastuullisten kehitysmaahankintojen tekemiseen. 

– Ihmisoikeudet jäävät julkisissa hankinnoissa hintakilpailun jalkoihin. Kunnat ostavat tietämättään kehitysmaista jopa pakkotyöllä ja lapsityöllä tuotettua ruokaa, elektroniikkaa, tekstiilejä, huonekaluja ja katukiviä, sanoo Reilu kauppa ry:n vaikuttamistyön päällikkö Tytti Nahi.

Julkisiin hankintoihin käytetään noin 35 mrd. euroa vuosittain, joka on keskimäärin 16 prosenttia BKT:sta. Hankinnoista 2/3 tehdään kuntasektorilla. Näin suuren ostajan ostokriteerit muokkaavat yritysten toimintatapoja hyvässä ja pahassa.

Vuoden 2017 alussa voimaan astuneen hankintalain myötä kunnilla on entistä vahvempi oikeus huomioida tarjouskilpailussa muutakin kuin hinta. Tuotteiden laatua määrittävät myös tuotteen sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset eli hankkijoilla on oikeus valita ihmisten ja ympäristön kannalta vastuullisesti tuotettuja tuotteita.

– Kunnissa on paljon kiinnostusta tehdä vastuullisempia hankintoja ja haluamme antaa nyt kerätä konkreettisia esimerkkejä sekä rohkaista hankkijoita viemään asioita eteenpäin, sanoo Eettisen kaupan puolesta ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme.

Kampanjassa ovat mukana Eettisen kaupan puolesta ry, Finnwatch, FSC Suomi, Ihmisoikeusliitto, Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa, KIOS –Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö, Kuluttajaliitto, Pelastakaa lapset, Plan International Suomi, Maailmankauppojen liitto ry, Marttaliitto, Reilu kauppa ry,
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, Suomen UNICEF ja Suomen World Vision.