15.11.2019

Erään kännykkäliittymiä tarjoavan yrityksen mainoskyltit huutavat metron seinällä värikkäinä: HIMO. HIMO.HIMO.HIMO.HIMO. Himon kasvaessa myös elektroniikan ympäristöjalanjälki kasvaa. 

Kännyköiden käyttöikä on keskimäärin vain kolme vuotta. Euroopassa kännyköiden käyttöiän yhden vuoden pidentäminen säästäisi 2 miljoonaa tonnia päästöjä eli miljoonan auton verran vuodessa.

Suomen asukaslukuun suhteutettuna tämä tarkoittaisi 15 000 tonnin säästöjä, jos suomalaiset pidentäisivät kännyköidensä elinikää vuodella. 

Isot päästösäästöt johtuvat siitä, että noin 70 %, kännyköiden aiheuttamista päästöistä tulee niiden tuotannosta. Tuotanto on energia-intensiivistä puuhaa ja vaatii lukuisia kaivoksia, tehtaita, laivoja, rekkoja, pakkauksia, muovia, metalleja yms.

Osaltaan kyse on siitä, että laitteita ei ole suunniteltu kestäviksi. 

Teknologia kehittyy ja laitteiden ohjelmistot vanhenevat, laitteita ei tehdä korjattaviksi ja korjaus on kallista. Laitteiden lyhyt käyttöikä johtunee  myös siitä, että on järkevää bisnestä yrityksille myydä uusia laitteita. 

Kuluttajille on järkevää ostaa uutta, koska se on halpaa ja korjaaminen kallista.

Ilmaston näkökulmasta se ei ole ollenkaan järkevää. 

Teknologia on niin integroitunut jokapäiväiseen elämäämme ja identiteetteihimme, ja sen ostamisen tai ostamatta jättämisen taustalla vaikuttavat Ruotsin Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun tutkimuksen mukaan monet sosio-kulttuuriset tekijät. 

Ensinnäkin tässä yhteiskunnassa voisi olla vaikeaa selvitä ilman teknologisia laitteita. Tarvitsen kännykkääni päivittäin työni hoitamiseen, laskujen maksamiseen ja metrolla ajamiseen. Teknologia avaa meille myös monia mahdollisuuksia ja on kivaa olla etulinjassa tutkimassa näitä mahdollisuuksia.

Lisäksi erinäköisillä laitteilla ja brändeillä voimme myös näyttää itselle ja muille “paikkaamme” tässä yhteiskunnassa. Voimme luoda laitteiden avulla identiteettiämme ja vahvistaa tiettyyn kulttuuriseen ryhmään kuulumista.

Uutuudenviehätys on myös stimuloivaa. Itse saan ainakin kiksejä siitä, kun saan pidellä jotain uutta ja hienoa käsissäni.

Teknologian nopea kierto, ylikulutus ja elektroniikkajätteen kasvava määrä on taloudellisten mallien, teknologisen nopean kehityksen sekä sosio-kulttuuristen tekijöiden sekoitus. 

Tarvitsisimme kulttuurin muutosta

Tämä tarkoittaa uusia bisnesmalleja ja insentiivejä kehittää kestävämpää, korjattavampaa ja kierrätettävämpää elektroniikkaa. 

Voisiko kulttuurimme muuttua siihen suuntaan, että vanhakin voisi olla cool? Vaatteissa kierrätetty on jo kuumaa kamaa, mutta elektroniikassa vanha ei oikein innosta. Monissa laadukkaissa laitteissa olisi potentiaalia pysyä toimintakykyisenä vaativiinkin tarpeisiin vielä vuosia tuon keskimääräisen kolmen vuoden käyttöiän jälkeen. 

Modulaarisella suunnittelulla varmistettaisiin, että vanhemmankin kännykän voi päivittää tarpeita vastaavaksi ja uusia mahdollisuuksia avaavaksi osien vaihdolla. 

Ole mukana vaatimassa kulttuurin muutosta ja sitä tukevaa lainsäädäntöä ja bisnesmalleja. Vaadi yrityksiä tekemään korjattavia ja päivitettäviä laitteita, vaadi lainsäätäjiä vaatimaan tätä yrityksiltä ja ole itse trendsetter vanhan upean kännysi kanssa!

Haluatko auttaa kulttuurin muutoksen tekemisessä? Tue Eettiä.