02.03.2012

Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan lähetettävien banaanien laadusta ollaan täällä
todella tarkkoja, ostajien vaatimuksesta. Itse yllätyin suuresti
ensimmäisillä banaanitilavierailulla siitä, kuinka suuri osa
banaaneista ei kelpaa vientiin. Laadun varmistamiseksi banaanit
tarkistetaan useassa eri vaiheessa. Ensimmäisen kerran banaaniniput
tarkastetaan yleissilmäyksellä samalla kun ne tuodaan pellolta,
onko banaanien paksuus sopiva ja pituus riittävä, ulkonäkö siisti
ja sisältö oikean värinen. Yleensä ainakin osa nipusta on
vientikelpoista hedelmää, joten nipusta leikataan irti nk.
banaaninkädet ja heitetään ne vesialtaaseen. Käsistä leikataan
edelleen 3-7 banaanin terttuja, jotka siirretään seuraavaan
altaaseen.

Tertuista karsitaan kovalla kädellä pois kaikki, joissa on kolhuja, hiertymiä,
tuholaisten jälkiä tai muita esteettisiä virheitä. Lisäksi
kaikki tertuista ylijäävät yksittäiset banaanit sekä liian
pienet tertut heitetään hylkykasaan. Terttujen minimikoko riippuu
siitä mille markkinoille kyseisenä päivänä pakataan. Tämän
jälkeen valitaan ja punnitaan laatikkoon sopiva määrä
banaaniterttuja, terttujen kannat käsitellään suoja-aineella,
banaaneihin liimataan reilu kauppa -tarrat ja tertut pakataan
laatikoihin. Pakkauspäivän aikana banaanien laadusta vastaava
henkilö tekee vielä pistotarkastuksia purkamalla laatikoita. Näin
saattaa löytyä aiemmin huomaamattomia esteettisiä virheitä mutta
lisäksi pakkaustavan tarkistaminen on tärkeää. Huonolla
pakkaustekniikalla banaanit nimittäin hiertävät toisiaan eivätkä
enää kelpaa ostajalle päätesatamassa. Myyjän puolesta
banaanilaatikot pistotarkastetaan viimeisen kerran vielä varastolla
ennen satamaan viemistä.

Samalla kun pakkauspaikan pihalla odottava kuorma-auto täyttyy
banaanilaatikoista, hylätyistä banaaneista kasvaa päivän aikana
suuri kasa. Vain vähäisiä esteettisiä virheitä sisältävät
banaanit on jo aiemmin lajiteltu Chileen meneviin laatikoihin.
Hylkykasan banaaneillekin riittää silti kysyntää, ovathan ne
täysin syömäkelpoisia ulkoisista virheistään huolimatta. Joskus
ne päätyvät banaanipyretehtaalle, joskus Ecuadorin vuoristoon
myytäväksi. Halpoja ylijäämäbanaaneja on tarjolla niin paljon
että niitä kannattaa kuljettaa vuoriston karjankasvatusalueille
jopa eläimille. Jos ecuadorilaisilla lehmillä ei aina ole ruohoa
laidunnettavana niin banaaneja niillekin riittää!