11.04.2012

Asoguabo pyrkii tukemaan jäseniään mm.
järjstämällä erilaisia koulutuksia banaanintuottajille. Tavoitteena voi olla
esimerkiksi viljelysten tuottavuuden parantaminen tai torjunta-aineiden
oikeaoppinen käyttö. Yksi tällä hetkellä meneillään olevista projekteista on
bambun kasvattaminen banaanitilojen tarpeisiin. Bambun runkoja käytetään täällä
paljon banaanikasvien tukemiseen sekä yleisesti myös rakennustelineinä. Varsinaisena
rakennusmateriaalina bambu liitetään kuitenkin köyhyyteen ja väliaikaisuuteen,
sillä käsittelemättömänä bambun rungot kestävät vain noin kolme vuotta. Oikein
käsiteltynä bambu on kuitenkin ekologinen rakennusmateriaali joka sateelta
suojattuna voi kestää jopa parikymmentä vuotta.

Bambuprojektista vastaava Michael Calle esittelee bambun versoja. Tästä
pussista voidaan pian erottaa viisi tainta viljelijöille jaettavaksi.

Bambunkasvatusprojektin Asoguabolle tarjoaa
INBAR, kansainvälinen bambun ja rottingin kasvatusta edistävä järjestö, joka
puolestaan on mm. Euroopan Unionin rahoittama. INBARin tavoitteena on köyhyyden
vähentäminen ja kehitysmaiden elinolojen parantaminen luontoa kunnioittaen.
Lisäksi pyrkimyksenä on hillitä ilmastonmuutosta sitomalla hiilidioksidia
bambuviljelmiin. Aluksi INBAR lahjoitti Asoguabolle 500 bambun tainta, ja
koulutti muutaman järjestön työntekijän. Myöhemmin bambujen kasvettua
riittävästi, lahjoitusrahoilla on tarkoitus vielä rakentaa työpaja, jossa
banaanintuottajat voivat opetella bambun käsittelyä. Vastineeksi lahjoitukselle
INBAR haluaa raportointia projektin etenemisestä ja odottaa, että projektin
loppuessa noin kolmen vuoden päästä tietty määrä bambuja on istutettu.

Tällä hetkellä taimia on kasvatettu Asoguabon
omistamalla tilalla viisi kuukautta, ja niitä on jo noin 2400. Tarkoitus on
jakaa taimet viljelijöille noin kolmen kuukauden kuluttua. Ja kun viljelijä on
kerran istuttanut bambuja, runkojen juuresta kasvaa aina uusia bambunversoja,
joten halutessaan viljelijä voi kasvattaa puiden määrää periaatteessa
loputtomiin. Noin kahden vuoden kuluttua istutuksesta viljelijällä on
käytettävissään ohuita runkoja, jotka soveltuvat banaanikasvien tukemiseen. Ja
noin kuuden vuoden päästä rungot ovat riittävän paksuja käytettäväksi
rakennusmateriaalina.   

Kiinnostus projektia kohtaan on ollut suurta
Asoguabon viljelijöiden keskuudessa, mutta bambun viljely ei kuitenkaan sovellu
kaikille tiloille. Tämä johtuu siitä että bambut ovat selvästi banaanikasveja
korkeampia, ja alavilla mailla tämä häiritsee lentokoneita jotka levittävät
torjunta-aineita. Lähinnä vuoristossa ja pientiloilla torjunta-aineet
levitetään kuitenkin manuaalisesti maasta käsin, joten bambuista ei ole
haittaa. Tavoite onkin jakaa bambunversoja kahdeksallekymmenelle viljelijälle
eli noin neljännekselle Asoguabon jäsenistä. Tällä hetkellä tavoite näyttää
toteutuvan sillä viljelijät ottavat mielellään vastaan ilmaiset versot.
Tulevaisuudessa heillä onkin käytössään ilmaisia tukikeppejä banaanikasveille,
sekä lisäksi käsittelyä vaille valmista rakennusmateriaalia. Tällä hetkellä
tilojen rakennukset on tehty lähinnä betonista, joten bambu on sekä halvempi,
ekologisempi että kauniipi vaihtoehto. Lisäksi bambu sopii myös huonekalujen ja
muiden käyttöesineiden valmistukseen.