Yttrium, prometium – WTF? Harvinaiset maametallit pyörittävät maailmaa
13.03.2019
Sinulla on juuri nyt todennäköisesti käsissäsi laite, joka sisältää harvinaisia maametalleja. Näiden metallien kaivuu on ympäristölle niin haitallista, että yhtä Kiinan suurimmista kaivuualueista on kutsuttu "helvetiksi maan päällä". Kysymys kuuluu, voiko harvinaisia maametalleja kierrättää?
Niiden nimiä on äärettömän vaikea muistaa ja ne kuulostavat hassuilta. Yttrium, lutetium, skandium, prometium ja niin edelleen. Nämä vieraan kuuloiset metallit ovat korvaamattoman tärkeitä elektroniikassa: niitä tarvitaan esimerkiksi läppäreissä, puhelimissa, tuulivoimaloissa ja sähköautoissa.
Harvinaisten maametallien ryhmään kuuluvat metallit eivät ole nimestään huolimatta edes kovin harvinaisia. Metalleja esiintyy maaperässämme yleisesti, mutta erittäin pieninä pitoisuuksina, ja niiden erottaminen muusta maa-aineksesta on hyvin kemikaali- ja energiaintensiivistä puuhaa.
Noin 85 prosenttia kaikista maailman harvinaisista maametalleista tuottaa Kiina.
Kiinassa kaivuu on aiheuttanut massiivisia ympäristötuhoja. BBC nimesi Baotoun alueen, jossa maametalleja on kaivettu vuosia, “helvetiksi maan päällä”. Näkymä alueella on lohduton. Guanxissa saastumista vastaan protestoineita on hakattu ja pidätetty.
Harvinaisia maametalleja tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa vielä hurjasti enemmän. Yhteen 3,5 megawatin tuulivoimalaan menee 600 kiloa harvinaisia maametalleja ja yhteen Toyota Priukseen 1 kilo neodyymiä. Juuri tuulivoiman ja sähköautojen yleistymisellä tulee olemaan suuri rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Kysyntää metalleille tullee siis olemaan jatkossakin.
Metallit talteen?
Tällä hetkellä lähes kaikki näistä metalleista menee laitteiden eliniän päätyttyä hukkaan. Maailmanlaajuisesti niistä kierrätetään vain alle prosentti.
Alhaiseen kierrätysprosenttiin vaikuttavat muun muassa metallien maailmanmarkkinahinta, kierrättämisen teknologiset haasteet ja liian pienet jätevirrat. Harvinaisten maametallien kierrättäminen ei ole tällä hetkellä taloudellisesti kannattavaa, mutta mahdollista se on.
Tärkeässä osassa ovat jätevirrat. Jos elektroniikkaromua on tarpeeksi, taloudellinen kannattavuus nousee ja kierrätys tulee mahdollisemmaksi.
Vain puolet Suomessa käytetystä elektroniikasta päätyy viralliseen kierrätysjärjestelmään. Vie siis laatikoissasi lojuva elektroniikkajäte kierrätykseen!
Jotta metalleja saa irti laitteista, on ne myös suunnitteltava tämä mielessä pitäen. Nyt monissa laitteissa metallien määrät ovat hyvin pieniä ja tämä aiheuttaa kierrättämiselle teknologisia haasteita.
Eettisen läppärin jäljillä -dokumenttisarjan kolmannessa osassa selvitämme, voisimmeko päästä eroon perinteisestä kaivostoiminnasta kierrätystä tehostamalla.
Kuvassa purkki harvinaisten maametallien seosta, joka on otettu romusta talteen Aalto-yliopistolla.