Vaatteet ja kengät VANHA

Vaatteet ja kengät VANHA

Valtaosa Suomessa myytävistä vaatteista ja kengistä on tehty globaalissa etelässä, erityisesti Aasiassa. Vaate- ja kenkätuotantoon liittyy usein ihmisoikeusriskejä. Ylipitkät työpäivät, vaaralliset työolot ja nälkäpalkat ovat vaate- ja kenkätehtaissa arkipäivää. Lisäksi vaatetuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta sekä aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Epäkohtien korjaamiseksi tarvitaan ponnistuksia eri osapuolilta: yrityksiltä, päättäjiltä ja kansalaisilta.

Vaatteiden kysyntä kasvaa vuosittain hurjaa vauhtia. Vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuisen vaatteiden kulutuksen arvioidaan kasvavan 63 % ja vuoteen 2050 mennessä vaatteiden kulutuksen arvioidaan jopa kolminkertaistuvan. Vaatteiden kysynnän kasvu johtuu muuttuvista kulutustottumuksista, kasvavasta väestöstä ja elintason noususta. 

Suomeen eniten vaatteita tuodaan Kiinasta ja Bangladeshista, jotka ovat riskimaita.

Ihmisoikeuksien toteutuminen riskimaissa edellyttää yrityksiltä erityistä huolellisuutta, koska niiden lainsäädäntö ei usein riitä turvaamaan elämiseen riittäviä palkkoja, kohtuullisia työaikoja tai työntekijöiden vapaata järjestäytymistä.

ELÄMISEEN RIITTÄMÄTTÖMÄT PALKAT ONGELMA MYÖS EUROOPASSA

Monissa tuotantomaissa työntekijöiden palkat eivät riitä elämiseen, vaikka he saisivatkin laissa määritellyn minimipalkan.

Elämiseen riittävällä palkalla tarkoitetaan palkkaa, jolla työntekijä pystyy hankkimaan itselleen ja perheelleen ihmisarvoisen elintason. Tällainen palkka riittää tyydyttämään perheen perustarpeet, kuten riittävän ravinnon, asumisen, terveydenhuollon, vaatetuksen, liikkumisen ja lasten koulutuksen. Lisäksi se mahdollistaa pienimuotoisen säästämisen.

Esimerkiksi Kiinassa minimipalkka on keskimääräisesti noin puolet elämiseen riittävästä palkasta ja Bangladeshissa vain viidennes. Monissa Itä-Euroopan maissakaan palkat eivät riitä elämiseen.

Laskelmien mukaan työntekijät saavat Indonesiassa tuotetusta 120 euron hintaisesta kengästä noin 2,5 euroa eli vähän yli 2 prosenttia kokonaishinnasta. Suurin osa kengän tuotosta menee brändiyritykselle ja jälleenmyyjälle.

Kengän tuoton jakautuminen 2015

YLITYÖT JOHTUVAT USEIN RIITTÄMÄTTÖMISTÄ PALKOISTA

Vaate- ja kenkäteollisuuden työajat ovat tyypillisesti erittäin pitkiä. Ei ole harvinaista, että viikkotunnit venyvät jopa  80 tuntiin. Vaateyritykset perustelevat työaikoja usein sillä, että työntekijät haluavat tehdä pitkiä päiviä. Tämä voi pitää paikkaansa, mutta syy työintoon voi kuitenkin  olla  se, että peruspalkka ei  riitä elämiseen.

Toinen syy pitkiin työaikoihin on, että tehtaat ottavat mielellään vastaan tilauksia, jotka ylittävät niiden kapasiteetin. Syy tähän puolestaan on tehtaiden epävarmuus siitä, milloin seuraava tilaus saadaan. Työntekijöille tämä voi tarkoittaa jopa 20 tunnin työpäiviä, jotta tilaus saadaan toimitettua.

AMMATTILIITOT EDISTÄVÄT TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISTA

Monissa niistä maista, joissa käyttämämme vaatteet tuotetaan, oikeuksia vapaaseen ammatilliseen järjestäytymiseen on rajoitettu tai niitä ei ole ollenkaan. Esimerkiksi Kiinassa ammattiyhdistystoiminta on kielletty. Kiinassa on yksi valtion kontrolloima ammattiliittojen keskusjärjestö (ACFTU), mutta sitä ei voida pitää vapaana keskusjärjestönä. Aidosti vapaiden ammattiyhdistysten perustamisyritykset voivat monessa maassa johtaa irtisanomisiin, häirintään tai jopa pahoinpitelyyn ja kuolemaan.

Ammattiyhdistysoikeuksien puuttuminen on yksi keskeinen ongelma vaate- ja kenkäteollisuudessa. Muiden epäkohtien, kuten elämiseen riittämättömien palkkojen, pitkien työaikojen ja vaarallisten työolojen, voidaan katsoa johtuvan siitä, että työntekijöillä ei ole oikeutta järjestäytyä eikä siten mahdollisuuksia vaatia itselleen parempia työoloja. Ammattiyhdistysoikeuksien toteutuminen olisikin tärkeä ratkaisu vaatetusteollisuuden ongelmiin.

VAATETEOLLISUUS KIIHDYTTÄÄ ILMASTONMUUTOSTA

Vaatteiden elinkaaren jokaisessa vaiheessa syntyy ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja. Raaka-aineiden valmistus, materiaalien käsittelyt, vaatteen ompeleminen, logistiikka sekä vaatteen ylläpitäminen ja hävittäminen aiheuttavat kaikki ilmastojalanjäljen.

Jos muotiteollisuus jatkaa kasvuaan, vuoteen 2050 mennessä vaateteollisuus voi kahmaista jopa neljänneksen maailman hiilibudjetista. Hiilibudjetti tarkoittaa sitä määrää päästöjä, joka pitäisi maapallon lämpenemisen enintään kahdessa asteessa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurimpia globaalissa etelässä, jossa ilmaston lämpeneminen aiheuttaa  lisääntyviä kuivuuskausia ja menetettyjä satoja, tulvia  sekä luonnonkatastrofeja.

EU:n kansalaisten arvioidaan hankkivan keskimäärin 25 kiloa tekstiilejä vuodessa.

Tähän asti poltettavaksi Suomessa on päätynyt vuosittain asukasta kohden lähes 13 kiloa tekstiilejä. Poistotekstiilien keräystä kierrätystä varten ollaan aloittamassa Suomessa. Sen myötä yhä suurempi osa tekstiilijätteestä saadaan hyötykäyttöön. 

VAATEKUITUJEN TUOTANTO PILAA YMPÄRISTÖÄ

Kuitujen tuotantoon liittyy erilaisia ympäristöhaasteita. On tärkeää valita aina käyttötarkoitukseen sopivat materiaalit ja miettiä mikä niissä on ekologisin vaihtoehto.  Usein kierrätetyt materiaalit, luomu tai Reilu kauppa ovat vastuullisempia vaihtoehtoja.

Vastuullisin vaate on jo omassa vaatekaapissasi. #lempivaatteeni 

Polyesteri on vaateteollisuuden yleisin kuitu, jonka valmistus aiheuttaa haittaa ympäristölle. Sitä valmistetaan synteettisesti raakaöljystä, mihin kuluu paljon energiaa ja kemikaaleja. 

Puuvilla on maailman toiseksi käytetyin vaatekuitu.  Puuvillan ympäristövaikutukset syntyvät erityisesti sen viljelystä. Puuvilla on herkkä monille tuholaisille, minkä vuoksi sen viljelyyn käytetään enemmän torjunta-aineita ja hyönteismyrkkyjä kuin mihinkään muuhun viljelykasviin. Keskimäärin jokaiseen tuotettuun puuvillakiloon käytetään jopa kolme kiloa kemikaaleja. Luomupuuvillan viljelyssä käytetään vähemmän kemikaaleja.

Puutteellisen jätehuollon ja riittämättömien suojavälineiden seurauksena työntekijät altistuvat vaatetuotannon vaarallisille kemikaaleille. Esimerkiksi nahan parkitsemisessa ja viskoosin valmistuksessa käytetään monia ihmisille ja ympäristölle haitallisia kemikaaleja.  Jopa neljäsosa maailmassa tuotetuista kemikaaleista käytetään tekstiileihin. 

Voit lukea lisää vaateteollisuuden ympäristövaikutuksista täältä. 

LÄPINÄKYVYYS TÄRKEÄÄ PAITSI KULUTTAJILLE MYÖS JÄRJESTÖILLE

Matalat palkat, huonot työolot ja vaarallisten kemikaalien käyttö ovat arkipäivää globaalissa kenkä- ja vaatetuotannossa. Tuotantoketjujen avoimuus on vähäistä. Kuluttajan on lähes mahdotonta saada tietää, missä ja millaisissa työoloissa tietty kenkäpari tai vaate on tuotettu ja mitkä sen vaikutukset ympäristölle ovat olleet.

Avoimuuden puute vaikeuttaa brändien ja tuottajien asettamista vastuuseen, sillä toimijoiden on helppo väittää, että ongelmat eivät koske niitä. Seurauksena tästä on, että huonoihin työoloihin ei puututa ja työntekijät ja ympäristö kärsivät.

Läpinäkyvyydellä on monia etuja. Kuluttajalla on oikeus tietää, mistä tuotteet tulevat. Lisäksi kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot voivat valmistuspaikat tietäessään varmentaa yritysten vastuullisuuslupauksia ja ratkoa ongelmia tehtailla yhdessä brändiyritysten kanssa. Työntekijöille tulisi antaa mahdollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseensa

Eetti edistää vaate- ja kenkätuotannon oikeudenmukaisuutta kannustamalla jokaista  vaatimaan eettisempiä tuotteita ja keskustelemalla yritysten ja päättäjien kanssa siitä, mitä ne voivat tehdä vastuullisemman tuotannon aikaansaamiseksi. Lisäksi julkaisemme selvityksiä, joissa arvioimme suomalaisten kenkä- ja vaatealan yritysten vastuullisuutta.