01.06.2017

Eetti ja Kehys järjestivät Maailma kylässä -festivaaleilla 28.5. paneelin solidaarisuustalouden mahdollisuuksista Euroopassa. Kansalaisjärjestöjen toimijat sekä europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen olivat keskustelussa yhtä mieltä siitä, että solidaarisuustaloudessa on paljon potentiaalia, mutta se tarvitsee lisää näkyvyyttä.

Kiinnostus vaihtoehtoisia talousmalleja, kuten Latinalaisesta Amerikasta lähtöisin olevaa solidaarisuustaloutta kohtaan on herännyt eri puolilla Euroopassa. Juuri paneelin alla ilmestynyt selvitys arvioi, että solidaarisuustalouden merkitys on kasvussa niin Euroopassa kuin globaalistikin. Paneelikeskustelu havainnollisti solidaarisuustalouteen kohdistuvaa kasvavaa mielenkiintoa sekä solidaarisuustaloushankkeiden moninaisuutta.  Keskustelussa kuultiin esimerkkejä muun muassa kumppanuusmaataloudesta, reilusta kaupasta, eettisestä rahoitustoiminnasta, vastuullisesta turismista sekä kaupunkilaisten perustamista ja ylläpitämistä yhteisöllisistä monitoimitiloista.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kertoi, että solidaarisuustaloudesta puhutaan myös Brysselissä, mutta sen muodot ja mahdollisuudet tulisi nostaa laajemmin EU-päättäjien tietoisuuteen.

”Euroopan parlamentissa toimii jopa pieni solidaarisuustalouteen keskittyvä ryhmä. Kuitenkaan solidaarisuustaloutta ei ole toistaiseksi huomioitu mitenkään lainsäädännössä ja valtavirran talouskeskusteluissa,” Pietikäinen harmitteli.

Pietikäinen peräänkuuluttikin järjestöiltä ja muilta kansalaistoimijoilta aktiivista vaikuttamista EU-päättäjien suuntaan, jotta solidaarisuustalous tulisi näkyvämmäksi ja huomioitaisiin myös päätöksenteon tasolla.

Ihmisten ja ympäristön ehdoilla

Käsitteenä solidaarisuustalous on väljä ja voidaan tulkita eri maissa eri tavoin. Yhteistä solidaarisuustaloustoimijoille kuitenkin on se, että päätarkoituksena ei ole voiton tuottaminen vaan inhimillisten tarpeiden tyydyttäminen ympäristöä sekä solidaarisuuden periaatteita kunnioittaen. Usein solidaarisuustaloushankkeet korostavat yhteisöllisiä arvoja, ja ne ovat itsehallinnollisia tai työntekijöiden omistamia sekä kansalaisia osallistavia.

Diana Tamm kertoi, että historiallisista syistä monet virolaiset suhtautuvat käsitteisiin sosiaalinen ja solidaarisuus varautuneesti. Kuitenkin samaan aikaan esimerkiksi vastuullinen yritystoiminta ja yhteisömaatalous ovat teemoja, jotka puhuttelevat monia ja herättävät kiinnostusta.

Keskustelussa pohdittiin myös solidaarisuustalouden haasteita ja mahdollisuuksia sen aseman vahvistamiseen. Elisa Del Vecchio italialaisesta COSPE-järjestöstä viittasi jo edellä mainittuun selvitykseen, jonka mukaan solidaarisuustalouden haasteet liittyvät viestintään ja verkostoihin.  Hän muistutti myös, että solidaarisuustalous kytkeytyy erottamattomasti laajempaan talouden muutokseen. “Tarvitsemme vaihtoehtoisia tapoja tarkastella taloutta, esimerkiksi BKT:lle vaihtoehtoisia indikaattoreita, jotka ottavat paremmin huomioon talouden eri vaikutukset ja ulottuvuudet.”

Teksti: Elina Mikola & Maija Lumme

Eetin ja Kehyksen järjestämään keskusteluun Maailma kylässä -festivaaleilla osallistuivat koordinaattori Elisa Del Vecchio
italialaisesta kansalaisjärjestö COSPEsta, sosiaalisen yrittäjyyden
asiantuntija Diana Tamm virolaisesta kansalaisjärjestö Mondosta,
Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen sekä rahoitus- ja
talousneuvoja Marika Lohi osuuskunta Ehta Rahasta. Keskustelun vetäjänä
toimi Ruby Van Der Wekken, joka toimii solidaarisuustalouden parissa mm.
Commons.fi-verkostossa.