Reiluja banaaneja vai mätiä omenia? Suomen kaupungit edistävät reilua kauppaa vaihtelevasti
12.03.2022
Monella Suomen kunnalla on ollut Reilun kaupan kaupungin arvonimi jo vuosia. Mutta toimivatko kunnat tittelin edellyttämällä tavalla? Eetin vapaaehtoiset Reiluttajat ottivat selvää.
Kunnat tekevät suuria määriä erilaisia hankintoja. Julkiset keittiöt tarjoavat satoja miljoonia ruoka-annoksia vuodessa, ja kaupunkien tilaisuuksissa suodatinkahvi virtaa. On siis väliä, onko nämä antimet hankittu vastuullisesti.
Vastuullisissa hankinnoissa kuntien yhtenä työvälineenä toimii Reilun kaupan kunnaksi ryhtyminen.
Reilun kaupan kunnat ovat maailmanlaajuinen verkosto, jonka tarkoituksena on lisätä Reilun kaupan tuotteiden kulutusta ja näkyvyyttä. Järjestelmä on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2008 lähtien, ja nykyään Reilun kaupan kuntia on 16.
Käytännössä järjestelmä toimii niin, että kaupunki sitoutuu käyttämään kaupungintalolla ja omissa tilaisuuksissaan Reilun kaupan kahvia ja teetä, sekä säännöllisesti myös jotain muuta reilua tuotetta. Kaupunkien on huolehdittava siitä, että Reilun kaupan tuotteiden määrää lisätään sen toiminnassa. Lisäksi ne ovat sitoutuneet viestimään toiminnastaan reilujen hankintojen saralla. Kuntien tulee myös pitää huoli siitä, että kunnassa toimii kahviloita, ravintoloita, kouluja ja seurakuntia, jotka tarjoavat Reilun kaupan tuotteita.
Reilun kaupan kuntaan perustetaan myös kannatustyöryhmä, joka koostuu yhdistysten, yritysten ja seurakuntien edustajista, sekä vapaaehtoisista kansalaisista. Ryhmä muun muassa valvoo Reilun kaupan kunnan kriteerien noudattamista ja raportoi niistä vuosittain.
Eetin vapaaehtoiset Reiluttajat ottivat Reilun kaupan kunnat syyniin. Löytyikö kunnilta katetta tittelille?
Mitä selvitettiin?
Reiluttajat arvioivat kuntien Reilun kaupan toiminnan tasoa ja aktiivisuutta. Tietoa etsittiin kuntien verkkosivuilta, sosiaalisesta mediasta ja kuntien omista vuosiraporteista vuodelta 2020.
Kerätyt tiedot lähetettiin kaupunkien kannatustyöryhmille tarkastettavaksi ja korjattavaksi. Jos kannatustyöryhmää ei ollut tai siinä ei ollut kaupungin edustajia, kaupunkien edustajiin oltiin yhteydessä muuta kautta. Puolet kaupungeista vastasi selvitykseen ja kertoi työstään tarkemmin.
Riihimäellä maistuu reilu kahvi, Tampereella banaani
Kuntien raporteista tarkasteltiin muun muassa Reilun kaupan banaanien ja kahvin kulutusta. Tuloksissa oli suurta vaihtelua kaupunkien kesken.
Riihimäkeläiset ja espoolaiset ovat kunnostautuneet reiluina kahvin juojina. Niissä Reilun kahvin kulutus on jopa yli 90 % kahvin kokonaiskulutuksesta. Muissa kaupungeissa kulutus vaihteli 5-66 % välillä, tai tietoa ei kerrottu.
Kahvinviljelijät ovat yleensä vaihtelevien markkinahintojen armoilla, mikä aiheuttaa suurta taloudellista epävarmuutta. Tuotannosta saatava hinta ei aina kata edes viljelijän tuotantokustannuksia tai tarjoa elämiseen riittäviä tuloja. Reilun kaupan kahvin viljelijöille maksetaan aina vähintään Reilun kaupan takuuhintaa. Reilun kaupan kahvin suosiminen on kunnalle helppo tapa edistää vastuullisuuttaan.
Reiluissa banaanihankinnoissa kunnat suoriutuivat niin ikään vaihtelevasti. Kunnostautunein oli Tampere: sen hankkimista banaaneista 71 % oli reiluja. Muissa kaupungeissa osuus jäi köykäiseen 4-27 %, tai siitä ei raportoitu.
Banaaninviljelijät ovat kahvintuottajien tapaan ahtaalla, kun markkinahinnat eivät ole tae elämiseen riittävistä tuloista ja ilmastonmuutos uhkaa tulevaisuuden satoja.
Reilujen kaupunkien joukossa vapaamatkustajia
Reilut kaupungit ovat saavuttaneet monia hienoja edistysaskelia, mutta joukossa kulkee myös vapaamatkustajia, joiden toiminta ei ole ollut arvonimen mukaista.
Lahden, Viitasaaren, Lohjan ja Joensuun Reilun kaupan toiminnasta ei juuri löydy tietoa. Näissä kaupungeissa toiminnan ylläpitäminen on jäänyt täysin taka-alalle tai kaupungin tuki toimintaa ylläpitävälle vapaaehtoisryhmälle on ollut olematonta.
Kunnianhimoton suhtautuminen Reilun kaupan kaupungin arvonimeen syö koko toiminnan arvoa. Reiluttajat vaativat, että kaikki arvonimen saaneet kaupungit ryhtyvät toimeen ja panostavat aidosti reilumpiin hankintoihin!
Mitä kaupungit voivat tehdä?
- Lisätä vastuullisia hankintoja
- Tukea kannatusryhmien toimintaa ja hankkia niihin edustava jäsenistö
- Viestiä reilun kaupan toiminnastaan aktiivisesti
Mitä kansalainen voi tehdä?
- Kertoa päättäjille ja valtuutetuille, että vastuulliset julkiset hankinnat ovat tärkeitä
- Haastaa työpaikkoja, kouluja, seurakuntia ja kaupunkeja lisäämään vastuullisia hankintoja
- Edistää Reilun kaupan toimintaa liittymällä paikalliseen kannatusryhmään!
Eetti tunnettiin alunperin Reilun kaupan puolesta ry:nä, jonka tarkoituksena oli edistää reilua kauppaa ja tehdä sitä tunnetuksi. Toiminta laajeni myöhemmin koskemaan kaikkea eettistä kauppaa. Eetin vapaaehtoiset toimivat tuolloin Reiluttajina, jotka kannustivat kuntia ja niiden eri toimijoita, kuten kouluja ja seurakuntia, liittymään toimintaan mukaan. Yhdistyksen 20 v. juhlavuoden kunniaksi joukko vapaaehtoisia päätti selvittää, miltä kuntien työ näyttää tänä päivänä, ja herättivät Reiluttajat henkiin. Lisää tietoa hankkeesta ja selvityksestä voit lukea täältä täältä.
