Eettisen kaupan puolesta ry

Blogi

Olisiko yritysvastuulaki estänyt Rana Plazan?

Kirsi Salonen
Kirsi Salonen
kirjoittaja on Eetin toiminnanjohtaja

2.12.2021

Rana Plazan tehdasonnettomuudessa menehtyi yli tuhat vaatetehtaan työntekijää. Jos voimassa olisi ollut yritysvastuulaki, moni asia olisi ollut toisin.

Rana Plazan 1134 henkeä vaatinut tehdasonnettomuus vuonna 2013 on jäänyt historiaan hetkenä, jolloin havahduttiin siihen että yritysten vapaaehtoiset toimet eivät riitä suojelemaan työntekijöiden oikeuksia. 

Käydään läpi ajatusleikki, miten yritysvastuulaki olisi voinut estää onnettomuuden.

Ensinnäkin jos vaatebrändien kotimaassa olisi voimassa yritysvastuulaki, eivät ne tilaisi vaatteita alihankkijalta, jonka tehtaassa on vakavia turvallisuuspuutteita

Jos brändit eivät säännöistä huolimatta varmista, että työturvallisuudesta on huolehdittu niiden arvoketjuissa, puuttuisi lain valvonta epäkohtiin.

Toiseksi, jos arvoketjussa noudatettaisiin oikeutta työntekijöiden järjestäytymiseen, tehtaassa olisi todennäköisesti ammattiyhdistys tai työntekijöiden työturvallisuuskomitea, joka voisi neuvotella tehtaan johdon kanssa. 

Polkuhinnat luovat vaaratilanteita

Etenkin pikamuotia tuottavien yritysten toiminta perustuu tiukalle hintakilpailulle, joka asettaa alihankkijat tukalaan tilanteeseen. 

Brändien reilummat ostohinnat mahdollistaisivat sen, että työntekijöille maksettaisiin elämiseen riittävää palkkaa. Sen seurauksena työntekijöiden ja heidän perheidensä taloustilanne olisi sellainen, että he voisivat kieltäytyä menemästä töihin, jos rakennus on silminnähden vaarallinen.  

Reilumpien ostohintojen myötä tehtaan johdolla olisi myös mahdollisuus laittaa työntekijöiden turvallisuus etusijalle tilausten toimittamisen sijaan, jos aiemmin turvalliseksi todetun tehtaan seiniin olisi yllättäen muodostunut isoja murtumia, kuten Rana Plazassa tapahtui. 

Jos tehdas tästä kaikesta huolimatta olisi romahtanut, kenenkään ei tarvitsisi riskeerata henkeään etsimällä raunioista tehtaassa tehtyjä vaatteita selvittääkseen ostajien nimiä vaatteiden niskalapuista. Sen sijaan tiedot olisivat nähtävillä brändien tehdaslistoissa internetissä.

Onnettomuudesta selvinneillä uhreilla ja surevilla perheillä olisi mahdollisuus hakea oikeutta, sen sijaan että siihen tarvitaan vuosien kampanjointia ja kansanliikettä. 

Suomen pitää viedä yritysvastuulaki maaliin

Halpatyömaiden tuotannossa tehdasonnettomuudet ja muut ihmisoikeusrikkomukset ovat edelleen yleisiä.

Suomen laki ei tällä hetkellä velvoita yrityksiä huolehtimaan ihmisoikeuksista niiden arvoketjuissa. Kauppojen hyllyiltä löytyy edelleen muun muassa lapsi- tai pakkotyöllä tuotettuja tuotteita. 

Kansalaisjärjestöt kampanjoivat voimakkaasti yritysvastuulain puolesta. Se velvoittaisi yrityksiä huolehtimaan haitallisista ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksista koko arvoketjussa. 

Pääministeripuolue SDP on sitoutunut siihen, että yritysvastuulaki tuodaan eduskunnan käsittelyyn tällä hallituskaudella. Eetti kannustaa muita puolueita sitoutumaan samaan tavoitteeseen ja varmistamaan, että Suomeen saadaan kunnianhimoinen yritysvastuulaki.

Lain eteneminen aikataulussa on erityisen tärkeää, sillä Euroopan komissiolta odotettava yritysvastuulakiesitys on viivästynyt jo kuukausia ja sen eteneminen on epävarmaa. 

Liity järjestöjen virtuaaliseen  mielenosoitukseen kansallisen yritysvastuulain puolesta ja vaadi muita hallituspuolueita sitoutumaan viemään yrityvastuulain maaliin tällä hallituskaudella!

Haku