Mistä on yritysten kauniit ilmastolupaukset tehty?

Mistä on yritysten kauniit ilmastolupaukset tehty?

19.11.2021

Ilmastolupauksista kertomiseen ei ole vielä vakiintunutta tapaa. Termit nettonolla ja hiilineutraali vilahtelevat puheissa ja mainoksissa. Kuluttajan voi olla vaikea tietää onko yritys oikeasti ilmastohyvis vai viherpesijä. 

Suurin osa ilmastopäästöistä syntyy yritysten toiminnasta.Yritykset toimialasta riippumatta laativatkin nyt kiireellä ilmastotavoitteita. Niitä julkistettiin näkyvästi myös Glasgow’n ilmastoneuvotteluissa ja kansalaisille niistä viestitään mainonnan kautta.

Kunnianhimoiset lupaukset herättävät optimismia, mutta onko siihen aihetta? Glasgow’n ilmastoneuvottelujen tulosten analysointi on vasta alkanut, mutta on selvää että vaikka suunta on oikea, tahti on aivan liian hidas.

Suomalaisten päästöistä merkittävä osa syntyy muualla

Moni syyttävä sormi osoittaa jälleen Kiinaan ja Intiaan niiden vesitettyä kokouksen kirjauksia viime hetkellä. Samaan aikaan hyvinvoivat, kehittyneet maat ovat onnistuneet pienentämään omaa hiilijalanjälkeään – osittain ulkoistamalla tuotantoa kehittyviin maihin.

Kauppareissu hiilineutraalissa marketissa hiilineutraalissa suomalaisessa kaupungissa ei olekaan päästötön kun otetaan huomioon kuluttamiemme tuotteiden tekemisessä syntyneet päästöt. Erityisesti tämä koskee tuotteita joiden päästöistä valtaosa syntyy valmistusvaiheessa, kuten vaikkapa vaatteet tai elektroniikka.

Suomalaisten kulutuksen kasvihuonepäästöistä noin kolmannes syntyy ulkomailla. Globaalisti maailman rikkain kymmenys aiheuttaa kulutuksellaan yli puolet maailman kaikista kasvihuonepäästöistä, raportoi Oxfam. Tähän joukkoon moni suomalainenkin kuuluu.

Yritysten rooli ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä on kiistämättä aivan keskeinen. Tavoitteiden laadussa on kuitenkin vielä suuria eroja. Harva yritys esimerkiksi tietää, millä energialla niiden ulkomailla valmistetut tuotteet tehdään.

Nettonolla vai hiilineutraali?

Käytettävät termit saattavat mennä sekaisin sekä kuluttajalta että välillä yrityksiltäkin. IPCC:n määritelmän mukaan nettonolla ja hiilineutraali tarkoittavat samaa asiaa: ihmisten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat yhtä suuret kuin ihmisperäiset nielut eli ihmiset poistavat ilmakehästä kaiken sinne päästämänsä hiilidioksidin.

Tämä pätee kuitenkin vain, kun puhutaan globaalista tasosta. Yritysten päästöistä puhuttaessa termeissä on ero.

Hiilineutraalilla tarkoitetaan tilannetta, joka on saavutettavissa vaikka heti kompensoimalla pelkät CO2-päästöt. Nettonollalla puolestaan tarkoitetaan yleensä sitä, että yritys ei aiheuta nettona mitään ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä.

Nettonollan määritelmä ei ole vielä täysin vakiintunut, mutta usein katsotaan että nettonollatavoitteella tulee olla niin sanotut tieteenmukaiset päästövähennystavoitteet ja suunnitelma niiden saavuttamiseen ja sen tulee koskea koko yrityksen arvoketjua. Jäljelle jäävät päästöt tulee kompensoida.

Yritysten viestinnässä ei aina tuoda selvästi esiin kumpaan tavoitteeseen se on sitoutunut, tai miten siihen suunnitellaan päästävän.

Näin luet yritysten nettonollalupauksia

Päästäksesi jyvälle siitä, mitä yrityksen mainostama ilmastotavoite tarkoittaa, voit tarkistaa seuraavat seikat:

  1. Onko kyseessä tavoite vai pyrkimys? Ensimmäinen kertoo suunnitelmallisesta ilmastotyöstä, jälkimmäinen on ennemminkin kirje joulupukille.
  2. Kertooko yritys, miten se aikoo päästä tavoitteeseensa? On helpompi sitoutua kaukaisuudessa siintävään tavoitteeseen kuin tehdä konkreettisia lyhyen aikavälin suunnitelmia ja seurata niiden toteutumista.
  3. Mitä päästöjä tavoite kattaa? Onko siinä mukana vain hiilipäästöt vai kaikki kasvihuonepäästöt? Onko mukaan laskettu yrityksen oman toiminnan päästöt vai kattaako se myös koko arvoketjun päästöt?
  4. Mitä yritys kertoo käyttämästään kompensaatiosta? Kompensaatio on viimeinen keino kunnes toiminnan päästöt on saatu minimoitua. Yrityksen tulee kertoa avoimesti kompensaation määrästä ja laadusta.

Ilmastoväittämiä pitää valvoa

Suomessa viranomaiset eivät ole vielä puuttuneet ilmastoväittämiin ja tavoitteisiin, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Alankomaissa.

Ruotsissa kuluttaja-asiamies on haastanut Arlan markkinatuomioistuimeen. Se katsoo, että Arlan mainonta nollapäästöisestä maidosta antaa väärän kuvan maidon ilmastovaikutuksista eikä Arla ole pystynyt osoittamaan, että väite pitäisi paikkansa.

Alankomaissa tuomioistuin velvoitti toukokuussa öljy-yhtiö Shellin vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 45 prosentilla vuoden 2019 tasosta vuoden 2030 loppuun mennessä.

Ilmastolupauksia tarvitaan nyt nopeasti, mutta yritysten tulee niiden toteuttamiseksi tehdä ja julkistaa myös konkreettisia tiekarttoja ja läpinäkyvää seurantaa.

Lisäksi tarvitaan poliittisia päätöksiä ohjauskeinoista. Keinovalikoimassa on esimerkiksi hinnoitteluun perustuvia keinoja, kuten EU:n esittämät hiilitullit ja päästöihin perustuvat kulutusverot, joita Suomen hallitus on hallitusohjelmassa linjannut selvittävänsä.

Lisää tietoa ilmastopäästöjen hinnoittelusta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla löytyy Finnwatchin raportista Reilu hinta hiilelle.