Eetti selvitti suomalaisten elektroniikkamerkkien vastuullisuutta – tulokset kehnoja
20.10.2021
Eetti arvioi kahdeksan suomalaisen elektroniikkamerkin vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Selvityksen mukaan kotimaisen elektroniikan vastuullisuudesta tiedetään hyvin vähän.
Selvityksen tuloksilla ei henkseleitä paukutella. Vain kolme yritystä sai pisteitä: älykellojen valmistajat Suunto ja Polar, sekä kuulokkeita valmistavat JoyActor. Pisteittä jäivät Oura, QuietOn, Kuura, Valco ja WestendXFi.
Elektroniikan tuotantoketjut ovat pitkiä ja laitteet kätkevät sisäänsä mineraaleja ja komponentteja eri puolilta maailmaa.
Elektroniikkateollisuus on surullisenkuuluisa ihmisoikeusrikkomuksistaan sekä ympäristöongelmistaan, siksi vastuullisten yritysten tulisi vakuuttaa kuluttajat läpinäkyvällä ja täsmällisellä vastullisuusraportoinnilla.
Selvitykseen valittiin mukana kulkevia älylaitteita, kuulokkeita ja kannettavia kaiuttimia tuottavia suomalaisia yrityksiä.
Arvioinnissa oli kolme osa-aluetta: ilmasto, ympäristö ja ihmisoikeudet. Merkit pisteytettiin sen mukaan, miten niiden julkistamat tiedot vastaavat kriteeristön 14 kysymykseen.
Merkit jaettiin niiden saamien pisteiden (0-14) mukaan viiteen kategoriaan (A-E). Kaikki yritykset jäivät kahteen alimpaan kategoriaan.
Näin huono tulos kaikkien merkkien kohdalla kertoo siitä, että yritysten vastuullisuustyö on vasta käynnistymässä. Yksikään merkki ei erotu edelläkävijänä vastuullisuusasioissa”, sanoo Eetin toiminnanjohtaja Kirsi Salonen.
Tietoa ihmisoikeus-, ilmasto- ja ympäristötyöstä saatavilla vain vähän
Sekä laitteiden valmistus että tarvittavien raaka-aineiden tuotanto tapahtuu usein riskimaissa, joissa työolot ovat usein heikot, pitkät ylityöt arkipäivää ja elämiseen riittävät palkat eivät toteudu.
Selvityksessä yritysten ihmisoikeusvastuun toteutumista arvioitiin muun muassa sen perusteella, onko yrityksellä käytössä eettinen ohjeistus ja julkaiseeko se tietoa tuotannon alkuperästä ja sen valvonnasta.
Kolme arvioiduista yrityksistä on julkisesti sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Vain yhdellä yrityksellä oli eettinen ohjeistus arvioinnin alkaessa, toinen julkaisi sen selvityksen aikana.
Eettisellä ohjeistuksella (code of conduct) yritys määrittelee sosiaalisen vastuun kriteerit joihin se on sitoutunut ja joiden noudattamista se odottaa myös alihankkijoiltaan.
Hälyttävää on, että kuusi merkkiä ei julkaise edes tietoa tuotteiden valmistusmaasta. Mikään yrityksistä ei julkaise kattavasti tuotantonsa ensimmäiseen portaan tehtaita eikä tietoa kolmannen osapuolen toteuttamista auditoinneista, joilla vastuullisuustyötä seurataan.
Ilmastovastuullisuuden osalta tilanne on vain hieman valoisampi. Vain Suunto on julkaissut oman toimintansa suorat päästöt (Scope 1 ja 2) ja vähentänyt niitä edelliseen vuoteen verrattuna. Ilmastovastuullisuudenkin osalta työtä siis riittää. Yksikään yrityksistä ei julkaise koko arvoketjunsa ilmastopäästöjä.
“Vastuullisuustyöstä kommunikoiminen on osa yrityksille kuuluvaa huolellisuusvelvoitetta. Suurin osa selvityksen vastuullisuuskysymyksistä on perustietoa, jonka pitäisi olla kuluttajan saatavilla automaattisesti”, sanoo Salonen.
Korjattavuus ja kestävyys keskeisiä käyttöiän pidentämiseksi
Suurin osa elektroniikkalaitteiden ilmastopäästöistä ja negatiivisista ympäristövaikutuksista syntyy niiden tuotantovaiheessa. Siksi laitteiden elinkaaren pidentäminen ja kierrätysmateriaalien käyttö on ensisijaisen tärkeää.
Selvityksessä arvioitiin muun muassa käytettyjen kierrätysmateriaalien määrää ja sitä, mihin toimiin yritykset ovat ryhtyneet laitteiden käyttöiän pidentämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi pidennetyt takuuajat sekä korjauspalvelujen, varaosien ja päivitysten saatavuus.
Lisäksi tarkasteltiin hyödyntääkö yritys universaaleja latauspäitä. Erilaisten latausjohtojen suuri määrä on kuluttajan hermojen lisäksi taakka myös ympäristölle. Universaalien latauspäiden yleistyminen vähentäisi turhan elektroniikkajätteen kertymistä.
Kaksi tarkastelluista merkeistä sai pisteitä laitteiden käyttöiän pidentämiseen tähtäävistä toimista.
Elektroniikkabisnekseen tarvitaan läpinäkyvyyttä ja painetta
Uusilla teknologisilla innovaatioilla, kuten viihdyttävillä ja hyvinvointia mittaavilla laitteilla, luodaan kuluttajille jatkuvasti uusia tarpeita, ja elektroniikkaa tuotetaan ja ostetaan koko ajan enemmän.
Vaikka Rana Plazan kaltaista koko teollisuusalaa järkyttävää onnettomuutta ei elektroniikkateollisuudessa ole nähty, on epäkohdista uutisoitu vuosikymmeniä.
Siinä missä esimerkiksi uudet vaatealan yritykset kilpailevat lähes poikkeuksetta vastuullisuudellaan ja julkaisevat läpinäkyvästi tietoa toiminnastaan, elektroniikkateollisuuden epäkohdat eivät ole johtaneet vastuullisuutta myyntivalttina käyttävien elektronikkabrändien syntyyn muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
“Elektroniikan määrän kasvu tulee vain jatkumaan sähköistymisen ja teknologian kehittymisen myötä. Siksi on tärkeää, että teollisuuden vastuullisuuskysymyksiin kiinnitetään enemmän huomiota. Vaikka yksittäisen laitteen jalanjälki olisi pieni, on elektroniikkateollisuudella kokonaisuudessaan valtava merkitys”, sanoo Salonen.
Eetin aiemmista Ränkkää brändi -selvityksistä poiketen vertailussa käytettiin suppeampaa kriteeristöä, sillä siinä missä vaateyritykset ovat kampanjoinnin tuloksena ryhtyneet avaamaan tuotantoketjujaan yhä läpinäkyvämmin, tutkitut elektroniikkayritykset raportoivat tuotannostaan niukasti, jos lainkaan.
Elektroniikkateollisuuden vastuullisuuden arvioinnissa keskeisiä kysymyksiä liittyy nyt käytettyjen kriteerien lisäksi valmistuksessa käytettäviin kemikaaleihin, raaka-aineina käytettyjen metallien ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin, sekä yhteen elektroniikkateollisuuden keskeisimpään kipukohtaan eli elämiseen riittämättömiin palkkoihin.
Elektroniikkayritysten on otettava vastuullisuustyö tosissaan
Vastuullisuustietojen pitää olla helposti saatavilla, jotta niiden luotettavuutta voidaan arvioida ja kehitystä seurata. Kuten selvityksen tuloksista käy ilmi, elektroniikkaa tuottavien suomalaismerkkien vastuullisuustyö on vasta alussa.
Lue selvitys täältä.
Kuluttajana vaadi yrityksiltä:
- Läpinäkyvyyttä: Yksittäiseen vastuullisuustekoon keskittymisen sijaan yritysten tulee julkistaa tietoa tuotanto-oloista. Vastuullisuustyöstä pitää kertoa avoimesti, jotta sen luotettavuutta voidaan arvioida ja seurata. Kokonaiskuva ratkaisee.
- Arvoketjun päästöjen vähentämistä: Yritysten tulee laskea koko arvoketjunsa ilmastopäästöt ja tehdä kunnianhimoisia toimia tuotannon ja materiaalien päästöjen pienentämiseksi.
- Kestäviä ja korjattavia laitteita: Laitteiden käyttöikää pitää pidentää tarjoamalla varaosia ja korjauspalvelua.
Yritysten vapaaehtoinen vastuullisuustyö ei riitä takaamaan ihmisoikeuksien toteutumista tuotantomaissa. Siksi tarvitaan sitovaa yritysvastuulainsäädäntöä ja sen toteutumista valvomaan uskottava järjestelmä. Yritysvastuulakia koskevaa esitystä odotetaan Euroopan komissiolta vielä kuluvan syksyn aikana. Mikäli asia ei etene komissiossa, Eetti kannustaa Suomea etenemään yritysvastuulain säätämisessä kansallisesti hallitusohjelman mukaisesti.
