Korona iskee kovaa vaatetyöntekijöihin

Korona iskee kovaa vaatetyöntekijöihin

29.04.2020

Minimipalkka vaatetyöntekijälle tarkoittaa elämää kädestä suuhun. Jos joutuu tulemaan toimeen esimerkiksi Myanmarin minimipalkalla, eli 3,6€ päivässä, palkasta ei ole säästää pahan päivän varalle. Ja nyt pahat päivät ovat täällä.

Vaatetuotannossa pandemia on näkynyt kysynnän laskuna. Osa brändeistä on reagoinut kriisiin peruuttamalla tuotannossa tai jopa valmiina olevia tilauksia.

Esimerkiksi brittiketjut Topshop ja C&A ovat peruneet tilauksia jo tehtyjen tuotteiden osalta, kun taas toiset, kuten Urban Outfitters, ovat käyttäneet sopimuksissa yleistä force majeure -pykälää, jotta niiden ei tarvitsisi maksaa jo tehdyistä tuotteista. Gap puolestaan on raporttien mukaan pyytänyt alennuksia jo lähetetyistä tuotteista.

Bangladeshin vaateyritysten etujärjestö on laskenut, että peruttujen tilausten vuoksi miljoona työntekijää jää työttömäksi. Tilanne on samankaltainen myös monissa muissa vaatteita tuottavissa maissa.

Laajan painostuksen ansiosti yhä useampi merkittävistä kansainvälisistä yrityksistä on tehnyt julkisia sitoumuksia työntekijöiden suojelemiseksi alihankintaketjujen alkupäässä. Muiden muassa Adidas, H&M, Inditex (Zara, Pull& Bear), Marks & Spencer, Nike, PVH (Calvin Klein, Tommy Hilfiger) ja UNIQLO ovat ilmoittaneet pitävänsä kiinni sovituista tilauksista. 

Suomalaisyritysten tilaukset pienentyneet

Kysyimme suurimmilta suomalaisilta vaateyrityksiltä ja kolmelta suomalaisten suosimalta pikamuotiyritykseltä, minkälaisia vaikutuksia koronalla on ollut niiden toimitusketjuihin.

Kysely lähetettiin Keskolle, Lindexille, Luhdalle, Marimekolle, Reimalle, S-Ryhmälle, Stockmannille ja Tokmannille sekä H&M:lle, LPP:lle ja Zalandolle.

Kysyimme onko koronatilanne vaikuttanut tuleviin tilauksiin ja miten, sekä onko yritys ryhtynyt toimiin, joilla helpotetaan tilannetta tuotantoketjussa, esimerkiksi joustamalla maksuaikatauluissa.

Yksikään yritys ei kertonut peruneensa jo valmistuneita tai tilattuja tilauksia. Kaikki kertoivat myös hoitavansa laskut sopimusten mukaan.

Mutta toimitusaikatauluihin ja uusiin tilauksiin koronatilanne vaikuttaa. Yhtä lukuunottamatta kaikki yritykset vastasivat, että korona vaikuttaa tuleviin tilauksiin tai mallistoihin. Yksi yrityksistä kertoi, että sen syys- ja talvimallistojen tilausmäärä on jopa 40 % suunniteltua pienempi. 

Tämä voi tarkoittaa toimeentulon menetystä myös suomalaisten ostamien vaatteiden tekijöille. 

Elämiseen riittävää palkkaa tarvittaisiin juuri nyt

Mullistus vaatteiden kysynnässä on luonut paradoksisen tilanteen. Kun ihmiset yhtäkkiä ostavat vaatteita vain tarpeensa mukaan, koko vaateteollisuus järkkyy. 

Ympäristön kannalta pienempi kulutus on juuri se, mihin tulisi tähdätä, mutta mullistus luo laajaa työttömyyttä ja inhimillistä kärsimystä.

Korona on osoittanut, että globaaleihin tuotantoketjuihin vaikuttava onnettomuus koettelee pahiten ketjun alkupäässä olevia ihmisiä. Kun tilausmäärät romahtavat kertaheitolla, suurimpia kärsijöitä ovat vaatteiden tekijät. 

Vaatealalla alhainen elintaso tarkoittaa, että työntekijät pysyvät hengissä työnsä ansiosta, mutta heillä ei ole mahdollisuutta luoda taloudellista puskuria, jos vaateketjut yllättäen keskeyttävät tilauksensa. Halpatyövoiman maissa ei ole sosiaalista turvaverkkoa, joka turvaisi työttömiä.

Olemme kahden tehtävän edessä. 

Ensimmäiseksi miljardbisnestä tekevien muotiyritysten ei pitäisi ulkoistaa riskejä ja kustannuksia tuotantoketjun alimmille portaille. Allekirjoita siis #PayUp-kampanjan vetoomukset, ja vaadi yrityksiä kantamaan vastuunsa vaatteidensa tekijöistä. 

Toiseksi vaateteollisuuden on alettava maksaa työntekijöilleen elämiseen riittävää palkkaa, joka mahdollistaisi edes pienimuotoisen säästämisen. 

Vaateteollisuuden tulee myös siirtyä pikamuodin tuottamisesta kohti ansaintamallia, jossa vaatteita tuotetaan maapallon kantokyvyn kestävä määrä.