Eettisen kaupan puolesta ry

Blogi

Metallit kiertoon

Anna Härri
Anna Härri
Tutkija

20.11.2019

Maailmassa syntyy noin 50 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä vuodessa. Eli noin 125 000:n jumbojetin painon verran. Tästä vain 20 prosenttia kierrätetään.

Tarvitsemme yhä enemmän ja enemmän metalleja, jotta voimme pyörittää diginälkäistä yhteiskuntaamme. 

Osa metalleista kaivetaan maan uumenista vahingoittaen ihmisiä ja ympäristöä. Samalla 80 % globaalista elektroniikkajätteestämme katoaa jälkiä jättämättä vieden arvokkaat metallit mennessään. 

Jos kehittyvien maiden ihmiset omaksuisivat samanlaisen elämäntavan kuin nykyään ihmisillä on OECD-maissa ja ottaen huomioon mm. kulutuksen kasvutrendit, globaali metallien tarve saattaisi tulevaisuudessa kasvaa jopa 10-kertaiseksi nykyiseen metallien tarpeeseen verrattuna.

Tätä kun peilaa kaivosten aiheuttamiin ympäristö-, ja hiilijalanjälkiin, niin alkaa jo hirvittää. Metallien tuotanto on jo vastuussa esimerkiksi noin 8 prosenttia globaalista energian kulutuksesta. 

Toisaalta tarvitsemme näitä metalleja. En voisi kuvitella elämää ilman kännykkääni, ja myös esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto tarvitsee huimasti metalleja, kuten kobolttia sähköautojen akkuihin ja harvinaisia maametalleja tuulivoimaloihin.

Monien metallien kierrätysaste on hävyttömän pieni. Alle yhden prosenttiin pahamaineiseen joukkoon lukeutuvat muun muassa akkumetalli litium, Kongon konfliktimineraali tantaali sekä tietokonenäytöistä löytyvä indium.

Meidän on siis saatava metallit kiertoon!

Miten voisimme edistää metallien kierrätystä?

Ilmasto-oppaan mukaan päästösäästö elektroniikkajätteen kierrätyksessä on 1840 kgCO2/ tonni jätettä. Suomessa syntyy e-jätettä vuodessa 123 000 tonnia, joten jos se kaikki saataisiin kierrätettyä, olisi säästöpäästö huimat 226 000 tonnia!

Alhaiseen kierrätysprosenttiin vaikuttavat muun muassa metallien maailmanmarkkinahinta, kierrättämisen teknologiset haasteet ja liian pienet jätevirrat. Monien metallien kierrättäminen ei ole tällä hetkellä taloudellisesti kannattavaa, mutta mahdollista se on.

Tärkeässä osassa ovat jätevirrat. Jos elektroniikkaromua on tarpeeksi, taloudellinen kannattavuus nousee ja kierrätys tulee mahdollisemmaksi.

Suomessakin syntyvästä elektroniikkajätteestä vain noin puolet päätyy virallisiin kierrätysjärjestelmiin. Meillä on siis huimasti potentiaalia parantaa! 

Vie siis ensisijassa rikkinäiset laitteesi läheiseen keräyspisteeseen tai elektroniikkaa myyvään kauppaan. Katso vinkit palautukseen täältä.

Haku