17.09.2019

Rana Plazan vaatetehdas romahti kuusi vuotta sitten tappaen yli 1000 ihmistä. Vain kuukausia ennen romahdusta tehtaasta tehty vastuullisuusauditointi kertoi rakennuksen olleen hyvässä kunnossa. Miten tämä on mahdollista?

Kansainvälisen Puhtaat vaatteet -verkoston tänään julkaisema raportti maalaa synkkää kuvaa miljardien dollarien arvoiseksi kasvaneesta yritysvetoisesta vastuullisuusbisneksestä. 

Vastuullisuusjärjestelmät ja auditointiyritykset tekevät raportin mukaan mainebisnestä, joka työntekijöiden oikeuksien suojaamisen ja työolojen parantamisen sijaan keskittyy suojelemaan asiakasyritysten mainetta ja tuottamaan voittoa yrityksille.

Valitettavasti raportin tulokset eivät tule yllätyksenä. Olemme jo vuosia nalkuttaneet vastuullisuusjärjestelmien puutteista auditoinneissa ja kriteereissä. Vapaaehtoisuuteen perustuva yritysvastuu on selkeästi epäonnistunut ja uuteen hallitusohjelmaankin kirjattu sitova yritysvastuulainsäädäntö on ainoa oikea suunta vastuullisuuskehitykselle.

Raportti kritisoi muun muassa Suomessa tunnettua vastuullisuusjärjestelmää amfori BSCI:tä, jota käyttää esimerkiksi Alko, Altia, Finlayson, Halti, Kesko, Lindex, Luhta, Marimekko, Nanso, Reima, S-Ryhmä, Stockmann ja Tokmanni.

Turvallisiksi auditoidut tehtaat jopa hengenvaarallisia

Viimeisen kuuden vuoden aikana tapahtuneet onnettomuudet, jotka olisivat olleet ennakoitavissa ja ehkäistävissä, ovat nostaneet esiin yritysvetoisen auditointibisneksen merkittävät puutteet.

Ali Enterprises tehtaan tulipalossa Pakistanissa kuoli vuonna 2012 yli 250 työntekijää, Tazreen tehtaan palossa Bangladeshissa vuonna 2012 kuoli 112 työntekijää, Rana Plazan romahduksessa vuonna 2013 kuoli 1134 työntekijää. Jokainen näistä tehtaista oli raportin mukaan läpäissyt useamman johtavan auditointiyrityksen (TÜV Rheinland, Bureau Veritas ja RINA) tarkastukset, noudattaen muun muassa amfori BSCI:n ja Social Accountability International SAI:n standardeja, metodologiaa ja ohjeistusta.

Sekä Ali Enterprisesin, että Rana Plazan tapauksissa valtuutetut tarkastajat olivat arvioineet rakennukset turvallisiksi vain viikkoja tai kuukausia ennen kuin ne romahtivat raunioiksi. Onnettomuuksista on ollut vain vähän jos lainkaan seuraamuksia yrityksille. 

Positiivisena esimerkkinä raportti nostaa esille Rana Plazan katastrofin jälkeen syntyneen Bangladesh Accord-nimellä tunnetun palo- ja rakennusturvallisuussopimuksen, joka on sitova, sanktioitu ja läpinäkyvä.

Eetti suosittelee vastuullisuusjärjestelmien kehittämistä työntekijälähtöisemmiksi sekä läpinäkyvämmiksi, minkä lisäksi Suomen pitää edistää EU-puheenjohtajakaudellaan koko unionia sitovaa yritysvastuulakia.

Tulevaisuuden onnettomuudet on vältettävä!

Clean clothes eli Puhtaat vaatteet -verkostoon kuuluvat Suomesta Eettisen kaupan puolesta ry:n lisäksi SASK –  Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus sekä ammattiliitot PAM, Teollisuusliitto ja Pro.