10.04.2019

Suuri osa elektroniikasta vaihtuu yhä nopeammin. Tuntuu käsittämättömältä, ettei laitteiden käyttöikä ole pidentynyt, vaikka muuten tekniikka harppoo eteenpäin mieletöntä vauhtia.

Kännykät vaihdetaan uuteen keskimäärin 21 kuukauden välein. Viisi vuotta käytössä ollut älypuhelimeni lienee siis kännyköiden elinkaarella jo vanhus – jotenkin ihmeellisesti hengissä pysynyt senioripuhelin.

Vanhuuden oireet, kuten hitaus, latautumishäiriöt ja näppäinten jäykkyys, ovat siis jo hyväksyttävä.

Vai ovatko?

Monet kännykkämerkit ovat joutuneet myöntämään aiheuttaneensa laitteidensa suunnitelmallista vanhenemista. Esimerkiksi Apple ja Samsung on tuomittu miljoonien eurojen sakkoihin päivitysten yhteydessä tapahtuvasta puhelimien hidastamisesta.

Onko omankin puhelimeni kuolonkorina vain osa suunniteltua vanhenemista?

Jos tuotteelle on kirjoitettu jo sen suunnitteluvaiheessa viimeinen käyttöpäivä, olisi se reilua kertoa jo tuotetta myytäessä. Miltä tuntuisi nähdä kännykän takakannessa parasta ennen leimaus?

Älypuhelimet ovat yksiä lyhytikäisimpiä laitteita.

Mikä on kännykän maksimaalinen elinikä? Ja miten sen voisi määritellä? Toiselle kännykkä on hajonnut kun sen näyttö kolahtaa ensimmäisen kerran paloiksi. Toinen käyttää puhelintaan niin kauan kuin puhelimen käyttö onnistuu edes siedettävästi.

Arviot kännyköiden maksimaalisesta eliniästä, vaihtelevat alle viidestä vuodesta jopa kymmeneen vuoteen. Parhaimpien arvioiden mukaan puhelimeni ei olekaan lähes kuollut roju, vaan sillä voisi olla vielä toiset viisi vuotta käyttöaikaa!

Elektroniset laitteet voisi karkeasti jaotella kahteen luokkaan. Nopeiden syklien laitteet kehittyvät ja myös vaihtuvat yleensä nopeasti. Nämä laitteet, kuten älypuhelimet ja läppärit, kiinnostavat ihmisiä yleisesti ottaen paljon.

Suuret kännykkäfirmat tuovat markkinoille uuden ja kaikkien aikojen parhaimman puhelimen jopa monta kertaa vuodessa. Uutuuksien tehokas markkinointi aiheuttaa sen, että uusia älypuhelimia ostetaan, vaikka vanha puhelin olisi vielä täysin toimintakykyinen.

Tällaisia laitteita ei ole edes kannattavaa suunnitella huippulaatuisina, sillä niiden nopeasta vaihtosyklistä johtuen ne eivät ehkä tule olemaan käytössä pitkään.

Toiseen luokkaan kuuluvat pitkäikäisemmät laitteet, jotka ovat arjessamme tärkeitä, mutta jotka eivät kiinnosta meitä yleensä yhtä paljon. Tällaisia ovat muun muassa jääkaapit, pyykkikoneet ja tulostimet.

Hitaamman syklin laitteiden kehityksessä ei tapahdu enää suuria muutoksia. Tällaisia laitteita ei usein edes muisteta olevan ennen kuin ne hajoavat. Niiltä kuluttajat toivovat erityisesti pitkää ikää.

Kaikki kehittyy – paitsi käyttöikä

Sekä nopean että pitkän syklin laitteiden käyttöajat ovat lyhentyneet. Tuntuu käsittämättömältä, ettei laitteiden käyttöikää muka olisi osattu pidentää tai edes pitää samana, kun muuten teknologia on kehittynyt niin suurin harppauksin.

Suunnitelmallisen vanheneminen on todellista. Laitteisiin sijoitetut salaiset suunnitelmallisen hajoamisen aiheuttavat lisäosat eivät ole monissa tapauksissa tarpeellisia, vaikka niitäkin varmaan on olemassa.

Laitteiden heikkolaatuinen toteutus, huono korjattavuus ja uusien mallien tehokas markkinointi ajavat laitteiden vaihtuvuutta tarpeeksi tehokkaasti. Laitteiden pitkäikäisyyteen ei ole toistaiseksi tarpeeksi kannusteita.

Yrityksille on kannattavampaa, että laitteet häviävät ennemmin kuin myöhemmin, sillä uusille ja kaikkien aikojen parhaimmille laitteille tarvitaan ostajia.