08.02.2019

Nordea, Danske Bank ja useat muut pohjoismaiset pankit ovat vaatejätti H&M:n suuromistajia. Ruotsalaistutkimuksen mukaan ne eivät ole olleet halukkaita käyttämään vaikutusvaltaansa edistääkseen elämiseen riittäviä palkkoja Bangladeshin vaatetehtaissa.

Ruotsalainen vaatejätti H&M ei pitänyt lupausta, jonka mukaan 850 000 sen vaatteita valmistavaa ompelijaa ansaitsisi elämiseen riittävää palkkaa viime vuoden loppuun mennessä.

H&M:n suurimpien omistajien joukossa on useita pohjoismaisia ​​pankkeja, joiden osakkeiden arvo yrityksessä on yli 1,4 miljardia euroa. Pankit eivät kuitenkaan ole käyttäneet vaikutusvaltaansa pitääkseen H&M:ää vastuussa sitoumuksestaan, jonka se antoi elämiseen riittävästä palkasta. Tämä käy ilmi Eettisen kaupan puolesta ry:n ruotsalaisen sisarjärjestön Fair Actionin tuoreesta selvityksestä.

Selvityksessä mukana olleista 14 pankista vain Swedbank, SEB, Storebrand, DNB ja Skandia raportoivat, että heillä oli jonkin verran vuoropuhelua H&M:n kanssa elämiseen riittävästä palkasta.

Mikään näistä viidestä pankista ei kuitenkaan ole vaatinut, että H&M pyrkisi jakamaan tehtaanomistajien kanssa kuluja, jotka palkkojen nostamisesta koituisivat. Päinvastoin yritys neuvottelee jatkuvasti kustannuksia alaspäin, jolloin palkkojen nostaminen on vaikeaa.

– Bangladeshilaiset tehtaanomistajat ovat kertoneet, että H&M:n ostajat neuvottelevat aggressiivisesti hintojen alentamiseksi, sanoo tutkimusraportin laatinut Maria Sjödin.

Bangladeshissa useat vaatetehtaat ovat irtisanoneet yli 7 000 ompelijaa helmikuun alussa. Ompelijat olivat tammikuussa osallistuneet mielenosoituksiin ja vaatineet korkeampia palkkoja. Kolme tehtaista tekevät vaatteita H&M:lle.

Nordea ei vastannut

Selvityksessä oli mukana H&M:n lisäksi kolme muuta muotiyritystä: KappAhl, Lindex ja MQ. Ne kaikki ostavat vaatteita Bangladeshista, jossa vaatealan palkkataso on maailman alhaisimpia.

Nordea oli pankeista ainoa, joka ei vastannut Fair Actionin kyselyyn. Nordea omistaa huomattavan määrän KappAhlin, Lindexin ja H&M:n osakkeita. Eetti uutisoi syksyllä Lindexin ja KappAhlin vaatteita valmistavien tehtaiden matalista palkoista.

– Elämiseen riittävä palkka on ihmisoikeus. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden mukaan rahoituslaitoksilla kuten Nordealla on vastuu käsitellä ihmisoikeusloukkauksia yritysten kanssa, kommentoi Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnanjohtaja Lotta Staffans.

Yksikään pankeista ei ole seurannut H&M:n vuosittain esittämiä tietoja alihankkijoiden maksamista palkoista. Jos pankit olisivat tehneet niin, ne olisivat huomanneet, että H&M:n toimitusketjun keskipalkka on edelleen kaukana elämiseen riittävästä palkasta Bangladeshissa ja useissa muissa maissa.

– Rahani loppuvat noin viikkoa ennen kuin saan palkan, ja sitten minun täytyy lainata rahaa naapureilta ostaakseni ruokaa, sanoo Faria Mustafi, 36, joka työskentelee H&M: n tuotantolaitoksessa Bangladeshissa.

Huolimatta siitä, että Faria työskentelee 13-tuntisia päiviä kuutena päivänä viikossa, hänellä on varaa vain vuokrattuun peltimökkiin, jossa hän asuu 15-vuotiaan tyttärensä kanssa. Perhe jakaa keittiön yli yli 20 muun vuokralaisen kanssa Kylpyhuoneita ei ole.

Pankit voisivat käyttää vaikutusvaltaansa

Selvityksestä käy ilmi, että mikään pankeista ei tee tarpeeksi vaatiakseen elämiseen riittävää palkkaa tuotantoketjuissa. Pankit eivät ole vaatineet mitään konkreettisia ja mitattavissa olevia tavoitteita palkkojen nostamiseksi.

– H&M:llä ja muilla pohjoismaisilla muotitaloilla on suuri työllistämisvaikutus yhdessä Aasian köyhimmistä maista, sanoo Jakob König Ruotsin Fair Finance Guide -järjestöstä.

– Niiden ei pitäisi käyttää hyväkseen naisia, jotka ovat epätoivoisia saadakseen työtä. Jos pankit painostaisivat muotiyrityksiä nostamaan palkkoja, ne voisivat auttaa tuhansia naisia ​​lapsia nousemaan köyhyydestä.