Eettisen kaupan puolesta ry

Blogi

Saako yrityksiä kritisoida?

Maija Lumme
Maija Lumme
Eetin vaikuttamistyön koordinaattori

16.2.2018

Kaupunkitilamme on kaupallista, ja olemme tulleet lähes immuuneiksi mainoksille. Eetin vastamainostyöpajoissa tätä immuniteettia ravistellaan tarkastelemalla mainosten vaikutuskeinoja ja muuntelemalla mainoskuvista kriittisiä parodioita, vastamainoksia. Mutta voiko vastamainoksen tekemisestä joutua ongelmiin?

Saako brändien logoja asettaa näytteille? Millä tavalla yrityksiä saa kritisoida? Muun muassa näihin kysymyksiin törmäämme Eetissä jatkuvasti.

Tällä viikolla olemme puineet vastamainosten seuraamuksia Suomessa vierailevan Exeterin yliopiston kulttuurimaantieteen professorin Ian Cookin kanssa. Cook on tehnyt yli kaksikymmentä vuotta töitä aktivismin tutkimuksen ja kriittisen pedagogiikan saralla. Hän vieraili Suomessa Eetin aktivistiasiantuntija Eeva Kemppaisen kutsumana.

Cookin avainkysymyksiä on “Kuka tekee ostamamme kulutustuotteet?” Tämä kysymys on lähtökohtana myös Eetin toiminnassa ja kouluvierailuilla. Globaaleissa tuotantoketjuissa viljelijä tai työntekijä unohtuu helposti. On tärkeää tuoda meille arkipäiväisiä tuotteita valmistavien ihmisten tarinat lähelle, ja vaikkapa päälläsi olevan paidan alkuperän miettiminen on tähän hyvä alku.

Leikillisyys vakavissa aiheissa

– Tärkeintä vastamainosten tekemisessä on se, että opettaja kannustaa ja pohtii töiden sanomaa nuorten kanssa. Juttelemalla ja nauramalla tulee paras lopputulos, Kemppainen painotti  järjestämässään paneelikeskustelussa Helsingin yliopistolla maanantaina 12. helmikuuta.

Vastamainos on yksi vaikuttamisen tapa, jonka kautta voidaan tuoda esille kriittinen viesti. Vastamainos voi kommentoida maailmankauppaan ja kulutukseen liittyviä ongelmia, kuten tuotannon ympäristöhaittoja, ihmisoikeusloukkauksia tai kauneusihanteita.

Koska vastamainoksissa käytetään mainosten kieltä, brändien logoja ja huumoria, paneelissa heräsi keskustelua siitä, onko vastamainonta asiallinen ja laillinen tapa esittää kritiikkiä. Lain edessä vastamainokset ovat kuitenkin yksittäisiä taideteoksia, joiden tarkoitus ei ole plagioida ja myydä muunneltua tuotetta.

– Parhaimmillaan vastamainonta on oppimisen työkalu, joka voi tukea kriittistä ajattelua ja kasvamista aktiiviseksi kansalaiseksi. Koulussa se voi myös yhdistää eri oppiaineita, Kemppainen muistutti.

Helsingin yliopistolla järjestetyssä tilaisuudessa olivat keskustelemassa Eeva Kemppaisen lisäksi Ian Cook, yliopistonlehtori ja oppikirjailija Hannele Cantell Helsingin yliopistolta sekä opetusneuvos Mikko Hartikainen Opetushallituksesta. Juontajana toimi journalismin ja vastamainonnan ammattilainen Jari Tamminen.

Suosituksia nettisivuista ja oppimateriaaleista

– Eetin Medialukutaitoa vastamainoksista –opas vastamainostyöpajan pitämiseen

– Global Meal – vastamainontaa ruoasta -hankkeen taustamateriaali ja vastamainosgalleria ruoan globaaleista vaikutuksista ilmaiseksi saatavilla sekä vastamainoskilpailu 4.3.2018 asti.

– Häiriköt-päämajan Facebook-sivu

– Eeva Kemppaisen Kuilut umpeen -blogissa on näkökulmia ja harjoituksia maailmankaupan ja vastamainonnan opettamiseen.

– Ian Cookin Followthethings.com sisältää tapaustutkimuksia luovasta kulttuurihäirinnästä liittyen kuluttamiseen, luonnonvaroihin ja työntekijöiden oikeuksiin. Suomennetut versiot esittelevät Machines-dokumentin Intian tekstiiliteollisuudesta, Fazerin mainoskampanjan suklaantuotannosta ja Yes Menin vastamainossivuston konfliktimineraaleista.

Jutussa käytetty kuva on Global Meal – vastamainontaa ruuasta -vastamainoskilpailuun osallistuneita koululaissarjan töitä. Lisää vastamainoksia ja taustamateriaalia opetukseen osoitteessa www.globalmeal.fi.

Haku