Ihmisoikeusvierailta evättiin viisumi: Eetti ja Lähetysseura vetosivat ministereihin

Ihmisoikeusvierailta evättiin viisumi: Eetti ja Lähetysseura vetosivat ministereihin

11.05.2017


Kehitysmaiden köyhien saattaa olla vaikeaa päästä Suomeen puhumaan ihmis- ja työoikeuksista, edes suomalaisten järjestöjen kutsumana ja rahoittamana. Eetin intialaisilta vierailta evättiin pääsy Suomeen marraskuussa 2016. Viisumin epääminen oikeuksien puolustajilta ja globaalin etelän köyhiltä rajoittaa kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja on epäjohdonmukaista Suomen kehityspoliittisiin tavoitteisiin nähden. 

Eetti ja Suomen Lähetysseura lähestyivät kirjeellä kehitysministeri Kai Mykkästä ja ulkoministeri Timo Soinia ja ilmaisivat huolensa Suomen viisumikäytäntöjen ja kehityspoliittisten tavoitteiden epäjohdonmukaisuudesta. Kirje liittyy kahteen viisuminhylkäystapaukseen. Eetin vierailta, intialaiselta kenkätyöntekijältä ja työoikeusaktivistilta, hylättiin viisumi Suomeen muun muassa, koska köyhien hakijoiden pelättiin jäävän Schengen-alueelle. Lähetysseuran kummiohjelman tuella opiskellut nepalilainen nuori ei saanut viisumia seurakuntavierailua varten samasta syystä.

”Ulkoministeriö on toistuvasti kehottanut järjestöjä tekemään kehityspoliittista vaikuttamistyötä sekä kertomaan työnsä tuloksista myös kotimaassa. Vaikuttamistyössä haluamme antaa äänen oikeuksien haltijoille niin, että Suomen ja suomalaisten antaman tuen avulla ihmisarvoisen elämän saaneet tai sen puolesta vielä työskentelevät hyödynsaajat saavat itse kertoa oman tarinansa. Asianmukaisesta kutsusta ja tositteista huolimatta viisumi useasti evätään niiltä hyödynsaajilta, joilla ei ole varallisuutta tai vakituista työsuhdetta kotimaassaan. Köyhyydestä tulee syrjinnän väline, joka estää vapaan liikkuvuuden myös tilanteissa, joissa ei ole perusteltua syytä epäillä, että henkilö ei palaisi omaan kotimaahansa vierailun jälkeen”, kirjeessä sanotaan. 

Lähetyseura ja Eetti pyytävät kirjeessä, että Suomen viisumikäytännöt otetaan tältä osin viipymättä tarkasteluun, koska ne estävät kehityspoliittisen toimenpideohjelman toteutumista ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan taloudellisen tilanteen perusteella. 

Köyhän intialaisen kenkätyöntekijän ja työoikeusaktivistin viisumit hylättiin

Eetti järjesti marraskuussa 2016 puhujakiertuetta, jossa puhujiksi olivat tulossa intialaisen kenkätehtaan työntekijä Salman Ansari sekä intialainen työoikeustutkija ja -aktivisti Avantee Bansal. Kiertueen tarkoituksena oli antaa ääni globaalien tuotantoketjujen työntekijöille, tuoda esille kenkien ja vaatteiden tuotantoketjuissa esiintyviä haasteita sekä keskustella yhdessä yritysten ja päättäjien kanssa näiden mahdollisuuksista edistää ihmisarvoista työtä globaalissa etelässä. Eetti oli sopinut intialaisille vieraille lukuisia tapaamisia toimittajien, yritysten ja valtionhallinnon kanssa.

Suomen suurlähetystö Intiassa epäsi vierailtamme viisumin. Viisumin epäämisen syiksi kerrottiin:

1. The information submitted regarding the justification for the purpose and conditions of the intended stay was not reliable.
2. Intention to leave the territory of the Member States before the expiry of the visa could not be ascertained.

Kaikki hankkeeseen osallistuvat organisaatiot ovat luotettavia, tunnettuja järjestöjä maissaan ja lähettivät tietoja kiertueen tarkoituksesta ja edellytyksistä. Myös Eetin edustaja kertoi tapahtumista ja vierailun tarkoituksesta puhelimitse yksityiskohtaisesti. Ei ole mitään syytä epäillä, etteivätkö vieraat olisi lähteneet aikataulun mukaisesti takaisin Intiaan heille etukäteen hankituilla matkalipuilla.

Nepalilainen vieras ei päässyt Suomeen kertomaan kastittomien tilanteesta

Sangita BK on 21-vuotias nepalilainen nainen, joka on kotoisin syrjäisestä Mugun piirikunnasta Luoteis-Nepalista. Hän on syntyperältään dalit, kastiton, ja kuuluu siten maan syrjityimpiin ihmisryhmiin. Sangita on ollut Lähetysseuran kummityön piirissä vuodesta 2006 alkaen. Hänen oli tarkoitus vierailla Suomessa toukokuussa 2017 Harjun seurakunnan kutsumana kertoakseen suomalaisille dalitien tilanteesta ja kummituen merkityksestä tyttöjen koulutuksessa. Sangita ei kuitenkaan saanut viisumia Suomeen, koska köyhän naimattoman naisen pelättiin jäävän Schengen-alueelle. 

Lisätietoja: Anna Härri, anna.harri(at)eetti.fi