Parannuksia yritysvastuuseen EU-lainsäädännöllä?

11.06.2014

Pekka Ristelä Eetin aamiaistilaisuudessa 3.6.2014
Eetin aamiaistilaisuudessa 3.6. pohdittiin yritysvastuuta erityisesti vaatetuotannossa ja EU:n roolia siinä. Mitä eurooppalaiset yritykset voivat tehdä taatakseen ihmisoikeuksien toteutumisen vaatetuotannossa globaalin Etelän maissa? Miten EU voi ohjata yrityksiä vastuulliseen toimintaan? Puhujina olivat vapaa tutkija, vaateteollisuuden ongelmiin globaalin etelän maissa perehtynyt Outi Moilala sekä Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston FinUnionsin johtaja Pekka Ristelä. Mukana keskustelemassa oli 20 vaateteemasta ja yritysvastuusta kiinnostunutta aktiivia.

Outi Moilala aloitti alustamalla vaateteollisuuden työntekijöiden oloista ja ihmisoikeuksien toteutumisesta globaalin Etelän maissa. Hän totesi suurimman osan EU-kansalaisten vaatteista tulevan Kiinasta ja lisäksi muista Aasian maista. Ongelmina tuotannossa ovat muun muassa pitkät työpäivät, elämiseen riittämätön palkka, lapsityövoiman käyttö ja se, ettei työntekijöiden järjestäytymistä hyväksytä. Lapsityövoiman suhteen Moilala totesi, että paras ratkaisu on auttaa vanhempia tulemaan toimeen työllään, jolloin he voivat elättää perheensä eikä lasten tarvitse tehdä töitä.

Moilala kertoi vaateteollisuuden olevan niinsanottu ostojohtoinen (buyer driven) ala, mikä tarkoittaa, että länsimaiset ostajat voivat pitkälti sanella alihankkijoilleen kaupan ehdot. Tässä korostuu länsimaisten vaatealan yritysten rooli, jota Moilalan mukaan pitäisi ohjata vastuullisempaan suuntaan EU-lainsäädännöllä. Merkittäviä ovat myös kansainväliset sopimukset, kuten Bangladeshin surullisenkuuluisaa Rana Plaza -tehdasonnettomuutta seurannut, tehdasturvallisuuden parantamiseen tähtäävä Accord-sopimus, jossa on mukana ammattiliittoja, brändiyrityksiä sekä julkisia toimijoita Bangladeshista.

Europarlamentilta on tullut aloitteita yritysvastuun kehittämiseen liittyen, mutta monesti ne ovat päätöksenteon seuraavissa portaissa vesittyneet. Näin kävi esimerkiksi alkuperämerkintöjä koskevalle järjestelmälle, josta kaavailtiin melko kunnianhimoista, mutta sittemmin komissio on neuvotteluissa jäsenmaiden kanssa vetänyt aloitteen pois. Asia menee jälleen uuden europarlamentin käsittelyyn.

EU voi vaikuttaa vastuullisuuteen myös omien julkisten hankintojensa kautta. Parhaillaan käynnissä on julkisten hankintojen direktiivin soveltaminen kansalliseen lainsäädäntöön, minkä toivotaan lisäävän vastuullisuuskriteerien käytön lisäämistä julkisissa hankinnoissa. Kaiken kaikkiaan Moilala korosti tarvetta kunnianhimoisemmalle ihmisoikeusraportoinnille ja valvonnalle niin EU:n tasolla, kehitysmaissa kuin Suomessakin. Myös yrityksille ja julkisille hankkijoille suunnattavaa neuvontaa tuotannon ympäristö- ja ihmisoikeusriskeistä tulisi laajentaa selvästi.

Puheenvuorossaan Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston Pekka Ristelä kävi läpi globaalin Etelän maiden tuottajien ja työntekijöiden ongelmien syitä neljällä tasolla: työntekijöiden kyvyttömyydessä turvata oikeuksiaan itse, heikkojen oikeusvaltioiden tasolla, yritysten ongelmissa taata ihmisoikeuksien kunnioitus tuotannossa sekä kansainvälisen järjestelmän, kuten kauppasopimusten ja globaalien järjestöjen, esimerkiksi Maailman kauppajärjestö WTO:n tasolla. EU voi vaikuttaa kaikkiin näihin eri tavoin, esimerkiksi kehitysyhteistyöllä, kauppapolitiikalla ja toiminnalla kansainvälisissä järjestöissä. Tällä kertaa erityisen tarkastelun alla oli, miten EU voi ohjata yrityksiä vastuulliseen toimintaan globaalin etelän maissa yritysvastuulainsäädännöllä. 

Tällä hetkellä ajankohtaista on ns. Ruggien periaatteiden, eli YK:n liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden kansallinen toimeenpano eri EU-maissa. Lausuntokierros asiasta päättyy Suomessa perjantaina 6.6. jolloin työministeri Lauri Ihalainen jatkaa prosessia. Ministerin tukemiseksi työssään Eetti on kerännyt yli 1300 nimen vetoomuksen vaatetuotannon eettisyyden puolesta. Vetoomuksen voi allekirjoittaa vielä 6.6. kello 6.00 saakka.

Eurooppaan on vastikään valittu uusi parlamentti, jonka tahtotilaa yritysvastuuasioiden parantamiseksi ei ole vielä nähty, mutta johon vaikuttaminen olisi nyt ajankohtaista. Ristelä kertoi ajankohtaisesta raportointivastuudirektiivistä, joka velvoittaa yritykset raportoimaan toimintansa vaikutuksista esimerkiksi ympäristöön ja ihmisoikeuksiin. Lopullinen direktiivi tosin muotoiltiin löyhemmäksi kuin alun perin oli ajatuksena. Direktiiviä tulisi täsmentää, jos tavoitteena on kattavampi raportointi. Myös Ruggien periaatteiden toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy kattava ihmisoikeusraportointi, ja lisäksi muita mekanismeja, joilla ihmisoikeudet pyritään takaamaan.

Maakohtaisella kirjanpidolla, jota Suomessa parhaillan käynnissä oleva Veroparatiisimatkat-kampanja on ajanut, oli europarlamentin tuki, ja sillä olisi voinut olla merkittäviä vaikutuksia yritysvastuuseen. Neuvotteluissa jäsenmaiden kanssa päätettiin kuitenkin siirtää päätöksentekoa vuoteen 2018. Myös parhaillaan käytävillä USA:n ja EU:n välisillä kauppaneuvotteluilla voi olla merkittävä vaikutus globaalin kaupan sääntöihin.