Bangladeshissa palaa

Bangladeshissa palaa

27.11.2012

Viikonloppuna
Bangladeshissa kuoli yli sata työntekijää tuhoisassa tulipalossa
tekstiilitehtaassa. Tazreen Fashions, joka omistaa palaneen tehtaan, valmistaa tuotteita
mm. C&A:lle ja Walmartille. C&A konserni ilmoitti lähes
seitsemän miljardin myyntituloista vuotena 2011. Ilmeisesti he kuitenkaan eivät tienanneet riittävästi
panostaakseen työturvallisuuteen ja
maksaakseen alihankkijoille tarpeeksi vaatteistaan. Muuten he luultavimmin olisivat voineet edes hätäuloskäynnin palaneeseen tehtaaseen
rakentaa.

Tekstiilityöntekijöitä Bangladeshissa jakamansa huoneen edessä

Bangladeshilaisia tekstiilityöntekijöitä ahtaan huoneensa edustalla. Kuva: Clean Clothes Campaign, Taslima Akhter

Bangladeshin
tekstiilialan työntekijät, joita on 3,6 miljoonaa ja joista 80 % on
naisia, eivät saa elämiseen riittävää palkkaa. Useat joutuvat
elämään alle dollarilla päivässä ja, kuten olemme joutuneet
huomaamaan, työ on usein hengenvaarallista. Paloja ja
onnettomuuksia on sattunut Bangladeshin tekstiilitehtaissa useita
viime vuosien aikana. Huhtikuussa murhattiin työntekijöiden
oikeuksia puolustava aktivisti.

Minusta tuntuu,
että meillä on bangladeshilaisten verta käsissämme. Suomessa
käynyt bangladeshilainen ammattiliikeaktiivi Roy Ramesh, jota
minulla oli
kunnia päästä tapaamaan
vain pari
viikkoa sitten
, antoi selkeän viestin
länsimaiselle kuluttajalle: Meidän on osoitettava tukemme
kehittyvien maiden, kuten Bangladeshin, ammattiliitoille ja
työntekijöille.
Kuluttajapaine on
tehokkain ase, millä suuryritykset saadaan kuuntelemaan.

Suuryritysten on pakko maksaa paremmin teettämistään vaatteista,
jos he tietävät, että kuluttajat eivät hyväksy hengenvaarallisia
työoloja ja huonoja palkkoja. Ramesh myös korosti, että
suuryritykset kuten H&M ja C&A eivät voi siirtää vastuuta
alihankkijoille. Alihankkijat kun nostaisivat palkkoja ja
parantaisivat tehtaiden turvallisuutta
sekunnissa,
jos suuryritykset niin oikeasti haluaisivat.

Usein yritykset puolustavat maksamansa
palkan pienuutta sanomalla, että he maksavat kyllä valtion
määrittelemän minimipalkan. H&M on vedonnut Bangladeshin
hallitukseen minimipalkkojen nostamiseksi. Tämä on kiitettävä
teko ja haluan ilmaista tukeni sille, mutta en ymmärrä, miksi he eivät voi näyttää esimerkkiä ja
yksinkertaisesti maksaa minimipalkkaa korkeampia palkkoja
Bangladeshissa? Missään ei sanota, että minimipalkkaa suurempaa
palkkaa ei voisi maksaa. Kuinka moni Suomessa tyytyisi
tekemään töitä koko ikänsä minimipalkalla?

H&M teki viime vuonna voittoa lähes
3 miljardia
euroa.
H&M väittää kovempien palkkojen maksamisen Bangladeshissa
tuhoavan heidän kilpailukykyään. Kehittyvässä
maassa valmistetun vaatteen tuotantokulut vastaavat n. 1- 3 %
hinnasta
, ja on huomattu, että työntekijäkustannusten
nosto ei vaikuttaisi suuresti valmiin tuotteen
jälleenmyyntihintaan. 10 senttiä lisää
per paita saattaisi riittää luomaan paremman elämän edellytykset tehtaiden
työntekijöille.

Enkä minä ainakaan henkilökohtaisesti
tunne ketään, joka ei maksaisi 10 senttiä enemmän paidasta, jos
tietäisi sillä olevan suuri merkitys jonkun toisen elämään.
Joten, lupaan tarjota kakkukahvit sille, joka pystyy selittämään
minulle, miten palkkojen nosto tuhoaisi H&M:n kilpailukyvyn?