Banaanit, ruokabanaanit ja muut hedelmät

Banaanit, ruokabanaanit ja muut hedelmät

04.05.2012

Eteläisen Ecuadorin
tasankoalue vaikuttaa yhdeltä valtavalta banaanipellolta. Siellä missä ei ole
asutusta tai muita rakennuksia, on banaanipeltoa, kilometri toisensa
jälkeen.  Kaupungista toiseen ajettaessa
maisemat eivät juurikaan muutu, sillä kaikki tienvarret ovat täynnä banaanikasveja.
Muitakin hedelmiä silti löytyy kun osaa etsiä oikeista paikoista. Alussa tuntui
että joka kerta kun saavuin uudelle banaanitilalle, pihapiirissä oli myös jokin
uusi hedelmäpuu josta en ollut koskaan kuullutkaan. Lisäksi paikalliset
kasvattavat omaan käyttöönsä monia myös Suomessa tuttuja hedelmiä, esimerkiksi
avokadoja, appelsiineja, mandarineja sekä mangoja. Mangoja tosin on useita
erilaisia ja niitä syödään sekä raakana että kypsänä. Pieniä mangoja kutsutaan
imeskelymangoiksi, koska ne syödään leikkaamalla hedelmän pääty pois, ja
imemällä kuori tyhjäksi hedelmämehusta.

Banaanin jälkeen yleisin
hedelmä alueella on kaakao, jota viljellään myös vientiin. Itse en ennen
Ecuadoriin tuloa edes ajatellut kaakaon olevan hedelmä, joten olin hyvin
epäileväinen kun minulta kysyttiin haluanko maistella kaakaopuun hedelmää.
Odotin saavani jotain karvasta, mutta kaakaon siementen eli kaakaopapujen
ympärillä olikin kerros makeaa hedelmälihaa. Kerros on kuitenkin niin ohut,
ettei hedelmälihaa saa irti muuten kuin kaakaopapuja imeskelemällä, joten
yleensä kaakaosta käytetään pelkästään kuivatut pavut. Joillain Asoguabon
tiloilla, varsinkin vuoriston luomutiloilla, kaakaota viljellään banaanikasvien
lomassa. Asoguabo ei kuitenkaan vie muuta kuin banaania, joten kaakao on
myytävä muiden välittäjien kautta.

Hedelmälajikkeiden
paljoudesta huolimatta paikalliset eivät tunnu syövän erityisen paljon
hedelmiä. Hedelmämehut ja pirtelöt ovat kyllä suosittuja ja kaupungista löytyykin
useita mehubaareja. Ehkä eniten käytetty hedelmä on ruokabanaani. Suomessa
tunnettua banaania suurempi, kulmikkaampi ja vähemmän makea banaani, jota
täällä saa jossain muodossa lähes joka aterialla. Ruokabanaania valmistetaan
esimerkiksi käristämällä ruuan lisukkeeksi, murentamalla ja muokkaamalla
palloiksi joissa voi olla erilaisia täytteitä ja muita ainesosia, tai
tarjoamalla murekkeena tai paistettuina litistettyinä paloina. Lisäksi
edellisiä voi lisätä esimerkiksi soppaan. Usein ruokabanaania tarjoillaan
paikallisen pehmeän valkoisen juuston kanssa. Ja vaikka Ecuador on maailman
suurin makean banaanin viejä, ei tätä lajiketta tunnuta käytettävän
paikallisesti läheskään yhtä paljon kuin ruokabanaania. 95 % makeasta
banaanista meneekin vientiin.

Eksoottisempia
hedelmälajeja joihin banaanitiloilla saattaa törmätä ovat mm. zapote, guayaba,
mamei ja cauje. Käytän tässä paikallisia nimiä koska suomalaisia en löytänyt
ainakaan helposti. Toreilta löytyy sesongin mukaan lisää ennenäkemättömiä
hedelmiä ja paikallisten apu on tarpeen oikean syömätekniikan löytämiseksi.
Banaanitiloilla vieraillessa ohjeita hedelmien syömiseen löytyy onneksi
läheltä.   

Banaanintuottaja Julio Miranda kiipesi tilansa zapotepuuhun hakemaan hedelmänäytteitä vieraille

zapote

 Ja tältä zapote näyttää sisältä