Järjestöt: Nokian mineraaliboikotti Kongossa rankaisee köyhimpiä

12.01.2011

Finnwatchin tiedote 13.10.2010

Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa kaivetaan muun muassa kännyköissä käytettäviä mineraaleja verisen konfliktin varjossa. Elektroniikkatuotteita valmistavien yritysten kokema imagoriski ajaa kehitystä kohti itäkongolaisten mineraalien täysboikottia: muun muassa Nokia vaatii toimittajiaan todistamaan kirjallisesti, etteivät ne osta mineraaleja “Kongon konfliktialueilta”.

Finnwatchin ja sen ruotsalaisen sisarjärjestön Swedwatchin keskiviikkona julkistama selvitys osoittaa, että paikallinen kansalaisyhteiskunta vastustaa Itä-Kongossa kaivettujen mineraalien boikotointia. Paikalliset järjestöt pelkäävät boikotin vaikeuttavan merkittävästi tuhansien pienkaivajien toimeentuloa ja heikentävän alueen talousvakautta. Kielteisimmin boikotti vaikuttaa ketjun alimpiin lenkkeihin, kuten naisiin. Useat naiset ovat menettäneet konfliktin seurauksena viljelysmaansa, ja heille kaivokset tarjoavat ainoan toimeentulomahdollisuuden. Täysboikotti saattaa pahentaa myös Itä-Kongon aseellista konfliktia, kun kaivoksilla työskentelevät miehet liittyvät työnsä menetettyään alueella toimiviin aseellisiin ryhmiin.

Finnwatchin tutkija Päivi Pöyhönen tarjoaa boikotin tilalle tuotantoketjun läpinäkyvyyden lisäämistä. “Käytännössä kaikki suuret elektroniikkayhtiöt ovat jossain vaiheessa rahoittaneet Itä-Kongon konfliktia käyttämällä tuotteissaan paikallisia konfliktimineraaleja. Käsien peseminen vetäytymällä vain pahentaisi asioita, joten Nokian ja muiden yhtiöiden on toimittava alueella aktiivisesti tilanteen parantamiseksi”, sanoi Pöyhönen.

Monet kansainväliset organisaatiot, valtiot ja teollisuus ovat käynnistäneet Kongossa mineraaliketjun puhdistamiseen ja sertifiointiin tähtääviä hankkeita. Finnwatchin ja Swedwatchin selvityksen mukaan paikallisen kansalaisyhteiskunnan edustajat toivottavat uudet aloitteet tervetulleiksi, kunhan ne saavat osallistua niiden suunnitteluun ja toimeenpanoon. Kongolaisjärjestöt haluavat saada äänensä kuuluviin myös kansainvälisillä foorumeilla käydyissä keskusteluissa.

Paikallisten järjestöjen mukaan kehitteillä olevat jäljitysmekanismit ovat vasta testivaiheessa, eivätkä ne huomioi kaivosalueiden sosiaalisia ongelmia kuten maakiistoja, pakkotyötä ja seksuaalista väkivaltaa. Kongolaisjärjestöt vaativat myös välitöntä kapasiteetin ja palkan lisäystä paikallisille viranomaisille, armeijalle ja poliisille sekä suurempaa tukea pienkaivajille ja kaivosyhteisöille. Myös paikallisia mineraalikauppiaita tulisi kouluttaa.

Elektroniikkateollisuus on merkittävä tinan, tantaalin ja muiden Kongosta saatavien metallien kuluttaja. Tietokoneissa, puhelimissa ja vastaavissa laitteissa käytetään yli kolmannes maailman tinasta. Itä-Kongon kaivokset tuottavat siitä arviolta viisi prosenttia. Tinamalmi kuljetetaan sieltä Aasian suuriin tinasulattoihin, joista tina jatkaa matkaansa juote- ja elektroniikkateollisuuteen.

Finnwatchin ja Swedwatchin raportti “Voices from the Inside: Local views on mining reform in Eastern DR Congo” on osa eurooppalaista makeITfair-hanketta, joka linkittää elektroniikkalaitteiden käyttäjät niiden valmistajiin. MakeITfairissa mukana olevat järjestöt suosittelevat elektroniikkayhtiöitä jatkamaan metallien jäljittämistä kaivostasolle asti, lisäämään tukea ja yhteistyötä erilaisten kaivos- ja sertifiointialoitteiden kanssa, linkittämään niihin paikallisten kapasiteetin kehittämisen, osallistamaan ja antamaan kuuluvamman äänen Itä-Kongon kansalaisyhteiskunnalle, lisäämään paikallisten omistajuutta eri aloitteissa, määrittelemään tarkemmin käsitteet “konfliktimineraali” ja “konfliktialue” sekä minimoimaan toimiensa negatiiviset vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin paikallisiin asukkaisiin.

Raportti on ladattavissa täältä. Lehdistökuvan kongolaiselta Bisien kaivokselta voi tilata osoitteesta: info(at)finnwatch.org.

Lisätietoja:

Tutkija Päivi Pöyhönen, Finnwatch, puh. 040 410 9710

Toiminnanjohtaja Janne Sivonen, Finnwatch, puh. 044 3569 369

Finnwatch tutkii ja tarkkailee suomalaisten ja Suomeen sidoksissa olevien yritysten toiminnan vaikutuksia kehitysmaissa. Järjestön taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä. Lisätietoja: www.finnwatch.org.

makeITfair-hanketta vetää hollantilainen SOMO, ja siihen osallistuvat Finnwatch ja Reilun kaupan puolesta Repu Suomesta, Swedwatch, Svenska Kyrkan ja Fair Trade Center Ruotsista, Germanwatch Saksasta, Danwatch Tanskasta, Association for Conscious Consumers Unkarista, ACIDH Kongon demokraattisesta tasavallasta, CIVIDEP Intiasta, Workers Assistance Center Filippiineiltä ja Civil Society Research and Support Collective Etelä-Afrikasta. Lisätietoja: www.makeitfair.fi.

Kuva: Kassiteriitin (tinamalmin) huuhtomista Itä-Kongon Maniema-maakunnassa.© International Peace Information Service IPIS