24.11.2010

Tässä postauksessa jatkan banaanitilan työkalujen ja -vaiheiden esittelyä.

Juuri leikatut banaanitertut kelluvat siis nyt vesialtaassa puhdistumassa. Seuraavaksi banaaneita kootaan muovialustalle vaa’an päälle banaanilaatikollisen verran eli 40 lb / 18,14kg (kuvat 1 ja 2). Todellisuudessa lopullinen nettopaino on aina noin 42 lb / 19kg eli tuottaja heittää mukaan muutaman ilmaisen banaanin kaupan päälle.

Tästä banaanit alustallaan jatkavat rullaliukuhihnaa pitkin eteenpäin. Seuraavaksi banaaneihin liimaataan tarrat – kaksi kappaletta jokaiseen terttuun. Tarroitus tehdään aina käsin (kuva 3). Seuraava vaihe on terttujen kruunujen suojaus. Pensselillä sivellään luonnonmukaista sitrushedelmäpohjaista liuosta eli citrexiä banaaniterttujen leikattuihin päihin (kuva 4). Citrex toimii suojana ja takaa etteivät tertut pilaannu pitkällä matkallaan kuluttajien luokse.

Tämän jälkeen banaanit pakataan tukeviin laatikoihinsa ohuiden muovipussien sisään. Työ muistuttaa palapelin kokoamista. Erikokoiset tertut on sovitettava lomittain neljään tiiviiseen riviin laatikon sisään. Kokemattoman silmään näyttää siltä etteivät kaikki banaanit mitenkään voi mahtua yhteen laatikkoon. Pakkaajat ovat kuitenkin ammattilaisia ja saavat laatikon pakattua helposti alle minuutissa. Pakkaamisesssa käytetään apuna pientä litteää pehmustettua puulevyä eli radiota (kuva 5). Radioiden avulla luodaan kapeat kolot laatikon ja ensimmäisen sekä toisen banaanirivin väliin (kuva 6). Radiot poistetaan laatikosta ja kolmas sekä neljäs rivi mahtuvat nyt hyvässä järjestyksessä päällimmäisiksi vahingoittamatta muita banaaneita.

Muovipussi, jonka sisään banaanit pakattiin voidaan nyt sulkea, sisään jäävä kosteus ei haittaa. Pusseja on kahta erilaista mallia: toisessa on pieniä reikiä ja toisessa ei. Reiättömästä pussista imetään ilmat pois imurin avulla (kuva 7). Pussin pää solmuun, kansi päälle ja banaanilaatikko on valmis pakattavaksi pienen rekan kyytiin matkalle kohti satamaa.