Usein kysyttyjä kysymyksiä


Mitä Eettisen kaupan puolesta ry tekee?
Miksi Reilun kaupan puolesta Repu ry vaihtoi nimensä Eettisen kaupan puolesta ry:ksi?
Miten voin liittyä jäseneksi?
Mitä hyötyä jäsenyydestä on?
Miten voin tulla mukaan toimintaan?
Paikkakunnallani ei vielä ole toimintaa. Miten voin perustaa paikallisryhmän?
Mitä voin tehdä paikallisryhmässä?
Mihin tätä järjestöä tarvitaan?
Vastustatteko vapaakauppaa ja markkinataloutta?
Mitä rakenteellisia epäkohtia maailmankaupassa on?
Kehitysmaiden työläisten palkat tuntuvat alhaisilta, mutta eikö tämä johdu siitä, että elämisen kustannukset ovat paljon pienemmät näissä maissa?
Kuuluuko maiden hallitusten tehtäviin asettaa työoloja käsitteleviä säännöksiä?
Eikö työläisten tilanne vaikeudu, jos heidän tekemiään tuotteita boikotoidaan?
Miten Eettisen kaupan puolesta ry suhtautuu Utz Certifiediin ja Rainforest Allianceen?
Missä tuoteryhmissä on mahdollisuus valita Reilun kaupan tuotteita?
Keitä ovat Reiluttajat?
Mikä on Globaalin kuluttajan ajokortti?
Mikä on Puhtaat vaatteet -kampanja?
Mikä Eettisesti epäkunnossa -kampanja?
Mitä voin itse tehdä toimiakseni vastuullisemmin, kun ostan elintarvikkeita, vaatteita tai kulutuselektroniikkaa?
Mitä ovat yrityksen yhteiskuntavastuun toimintaohjeet?
Reilu kauppa sertifiointi ei ole käytössä kaikissa tuoteryhmissä. Millä sertifioinneilla tällaisiin tuoteryhmiin kuuluvien tuotteiden vastuullisuutta on mahdollista todentaa?
Mitkä kansainväliset standardit ja sertifioinnit ovat ay-liikkeessä luotettaviksi katsottuja takeita siitä, että tuotannon työolot ovat kunnossa?
Kaikissa tuoteryhmissä ei ole mahdollisuutta valita Reilun kaupan merkillä tai muilla sertifioinneilla varustettuja tuotteita. Miten kunta voi tällaisia tuotteita ostaessaan varmistua siitä, että tuotanto-olosuhteet ovat kunnossa?
Eetin verostatus

Mitä Eettisen kaupan puolesta ry tekee?

Eettisen kaupan puolesta ry:n tavoitteena on pitkäjänteinen muutos kohti oikeudenmukaista, vastuullista ja luontoa säästävää maailmankauppaa, tuotantoa ja kuluttamista. Tämä tapahtuu lisäämällä kuluttajien, yritysten ja julkisten hankkijoiden tietoisuutta ongelmista ja niiden ratkaisuvaihtoehdoista. Käytännössä tämä vaatii yhteiskuntavastuun sertifiointijärjestelmien käyttöä sekä kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten ja ihmisoikeuksien toteutumisen varmistamista.

Järjestö vaikuttaa kuluttajiin, yrityksiin, yhteisöihin ja päättäjiin vapaaehtoistoiminnan kautta – vapaaehtoiset mm. tekevät kampanjatyötä, pyytävät allekirjoituksia vetoomuksiin sekä edistävät yrityksissä, kunnissa ja kouluissa eettisiä hankintoja.

Järjestö kouluttaa vapaaehtoisia Reilun kaupan merkkijärjestelmään, vaateteollisuuden vastuullisuuteen, vastamainoksiin sekä kouluvierailuihin liittyen. Järjestö on myös tuottanut oppimateriaalia yläkoulu- ja lukioikäisille kulutuksen ja kehityskysymysten välisistä yhteyksistä.

Miksi Reilun kaupan puolesta Repu ry vaihtoi nimensä Eettisen kaupan puolesta ry:ksi?

 Reilun kaupan edistämisyhdistys rekisteröitiin vuonna 1998 ja Reilun kaupan puolesta kampanjoivat vapaaehtoiset perustivat pari vuotta myöhemmin oman järjestön, Reilun kaupan puolesta Repu ry:n. Reilun kaupan edistämisyhdistys tiedottaa Reilun kaupan merkkijärjestelmästä sekä valvoo ja lisensoi Reilun kaupan sertifiointimerkin käyttöä Suomessa ja Baltiassa. Reilun kaupan edistämisyhdistyksellä ei ole henkilöjäseniä, vaan se koostuu jäsenjärjestöistä.

 Repu on tehnyt kaupan ongelmiin liittyvää tiedotustyötä suomalaisille kuluttajille ja yrityksille, kampanjoinut vastuullisempien julkisten hankintojen puolesta, vaikuttanut päättäjiin kauppasopimuksiin liittyvissä kysymyksissä sekä kannustanut aktiivisia kuluttajia osallistumaan vapaaehtoistoimintaan kehitysmaiden tuottajien ja työntekijöiden hyväksi.

 Järjestömme päätti vaihtaa nimeä, koska toimintamme on laajentunut Reilun kaupan merkin edistämisen lisäksi myös esimerkiksi elektroniikan ja vaatetusteollisuuden ongelmiin sekä kouluyhteistyöhön. Lisäksi vanha nimi aiheutti paljon sekoittumista Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kanssa. Nyt olemme järjestönä tunnistettavampi. Vaihdoimme samalla myös logon ja graafisen ilmeen.

Miten voin liittyä jäseneksi?

Jäseneksi voit liittyä täällä. Jäsenmaksut vuodelle 2016ovat:

  • opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja muut vähävaraiset: 15€
  • normaalijäsenmaksu: 25€
  • perhejäsenmaksu: 40€
  • kannatusjäsenmaksu: vähintään 100€

Mitä hyötyä jäsenyydestä on?

Maksamalla Eettisen kaupan puolesta ry:n jäsenmaksun otat kantaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta, ja tuet aktiivista kansalaisjärjestötoimintaamme. Jäsenenä saat sähköisen uutiskirjeen, majoituksen ja matkakulukorvauksia valtakunnallisiin koulutuksiin sekä päätösvaltaa yhdistyksen kokouksissa (ei koske kannatusjäseniä). Lisäksi saat mahdollisuuden tilata Maailmankauppalehden alennushintaan 7 euroa / vuosi (norm. 10 euroa / vuosi) kotiisi kannettuna 4 kertaa vuodessa. Jos olet jo jäsen ja haluat Maailmankauppalehden jäsenhintaan, ilmoita toimistolle: info(at)eetti.fi

Miten voin tulla mukaan toimintaan?

Eettisen kaupan puolesta ry:llä on toimintaa noin kymmenellä paikkakunnalla. Listan paikallisryhmistä löydät täältä. Jos paikkakunnallasi ei vielä ole toimintaa, kannustamme sinua perustamaan oman paikallisryhmän! Voit tilata Eetin uutiskirjeen lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info (at) eetti.fi. Aloitussivun tapahtumakalenterista, sähköpostilistoiltapaikallisryhmien sivuilta, Eetin Facebook-sivulta löydät lisää tietoa toiminnasta ja tapahtumista.

Paikkakunnallani ei vielä ole toimintaa. Miten voin perustaa paikallisryhmän?

Paikallisryhmän perustamiseksi tarvitaan neljä aktiivista järjestön jäsentä, jotka haluavat edistää oikeudenmukaisempaa maailmankauppaa. Yksi vapaaehtoisista valitaan ryhmän yhteyshenkilöksi, jonka tehtävänä on huolehtia yhteyksistä toimiston paikallisryhmävastaavaan.

Paikallisryhmät eivät ole erillisiä muodollisia yhdistyksiä, vaan ne toimivat epämuodollisemmin järjestön sisällä. Ryhmän toiminta ei näin ollen ole sidottu yhdistyslakiin ja sen perustamiseksi riittää pelkkä ilmoitus toimiston paikallisryhmävastaavalle, joka tiedottaa asiasta yhdistyksen hallitusta. Ryhmän toimintaa ei ole tarkasti säädelty; ryhmä voi kokoontua haluaminsa väliajoin, ja sen toiminta on ryhmän jäsenten päätettävissä.

Uudet paikallisryhmät saavat käyttöönsä paikallisryhmäkansion, haluamaansa Reilu kauppa -aiheista ja muuta materiaalia sekä vuosittain jaettavan toiminta-avustuksen. Toimisto ja hallitus auttavat mielellään uusia ja vanhoja ryhmiään, ja meihin voi olla rohkeasti yhteydessä kaikissa paikallisryhmätoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

Mitä voin tehdä paikallisryhmässä?

Paikallisryhmä voi esimerkiksi toimia kanavana jonkun oman pienen tai suuren ideasi toteuttamiseen, voit muuten autella ryhmän tarpeen tai omien mahdollisuuksiesi mukaan tai voit sitoutua pitkäaikaisempaan toimintaan. Tapahtumiin tai kokouksiin kannattaa aina tulla ja innostua toimimaan!

Mihin tätä järjestöä tarvitaan?

Maailmankaupan rakenteissa on sosiaalisesti ja ekologisesti kestämättömiä epäkohtia. Näiden korjaamiseen voidaan vaikuttaa parantamalla tuotannon ja kaupankäynnin normeja ja standardeja sekä vahtimalla niiden toteutumista käytännössä. Muutos ei tapahdu itsestään, joten siihen kannustamaan tarvitaan kansalaisjärjestö, joka vahvistaa vastuullisten kuluttajien ääntä. Eettisen kaupan puolesta ry eroaakin muista kehitysyhteistyöjärjestöistä siinä, että se keskittyy kauppaan ja toteuttaa toimintaansa Suomessa ja muista ympäristöjärjestöistä siinä, että se keskittyy sosiaaliseen kehitykseen.

Vastustatteko vapaakauppaa ja markkinataloutta?

Tietyillä ehdoilla emme vastusta. Eettisen kaupan puolesta ry suhtautuu myönteisesti vapaakaupan mahdollisuuksiin nostaa ihmisiä köyhyydestä. On tärkeää, että kehitysmaiden tuotteita voidaan myydä Eurooppaan ja muihin maanosiin ilman esteitä, kuten tulleja, maksuja ja tukiaisia. Mutta vapaakauppa ei ole sama kuin kauppa ilman sääntöjä. Yhden säännön tulee olla, että ihmisoikeuksia ja luontoa kunnioitetaan, ja että kauppaa harjoitetaan olemassa olevien YK:n sopimuksien mukaisesti. Valitettavasti tämä ei aina toteudu. Ja juuri siksi järjestömme on olemassa: kehitysmaiden työntekijöillä on oikeus saada vaikutusvaltaa, kun on kyse heidän elämästään ja tulevaisuudestaan, samaan aikaan kun he voivat valmistaa korkealaatuisia tuotteita. Työntekijöiden järjestäytymisvapaus on ihmisoikeus.

Mitä rakenteellisia epäkohtia maailmankaupassa on?

Vapaata maailmankauppaa ajaneiden erilaisten länsimaisten tahojen idea kaupankäynnistä perustuu muun muassa eri maiden suhteellisiin etuihin. Yksittäinen maa voi menestyä erikoistumalla valmistamaan jotain, mitä juuri siinä maassa pystytään tuottamaan paremmin kuin muualla. Tämä on kuitenkin – siirtomaavallan seurausten ohella – tehnyt monet kehitysmaat pelkiksi raaka-ainetuottajiksi ja riippuvaisiksi teollisuusmaista. Reilun kaupan ja muun vastuullisen kaupan kautta voidaan edistää esimerkiksi koulutusta, jolloin yksipuolinen tuotantorakenne voi korjaantua.

Käytännössä maailmankaupan epäkohdat näkyvät esimerkiksi lapsityövoiman käyttönä, elämiseen riittämättöminä palkkoina, liian pitkinä palkattomina ylitöinä, työturvallisuuden puutteina, työntekijöiden painostamisena eroamaan ammattiliitoista ja kaikenlaisena hyväksikäyttönä.

Eettisen kaupan puolesta ry. tuo Reilun kaupan ohella esille maailmankaupan rakenteisiin ja tuotanto-oloihin liittyviä ongelmia ja vaihtoehtoja myös yleisemmin – kuten vaateteollisuuteen, elektroniikkaan, raaka-ainetuotantoon ja jätteidenkäsittelyyn liittyviä epäkohtia. Järjestö syventää jäsenistönsä tietämystä erilaisiin maailmankaupan kysymyksiin liittyen.

Kehitysmaiden työläisten palkat tuntuvat alhaisilta, mutta eikö tämä johdu siitä, että elämisen kustannukset ovat paljon pienemmät näissä maissa?

Köyhissä ns. etelän maissa elämisen kustannukset ovat todellakin pienemmät kuin esimerkiksi täällä pohjoisessa. Silti esimerkiksi tekstiilialan työläisten palkat ovat riittämättömän pieniä kattamaan perustarpeita, kuten ruokaa, asumista, vaatteita ja koulutusta. Työntekijöiden tulisi saada elämiseen riittävää palkkaa, joka antaa työntekijälle mahdollisuuden huolehtia perheensä perustarpeista työstään hankkimansa palkan avulla. Elämiseen riittävään palkkaan tulee sisältyä ravinnepitoinen ruoka, puhdas vesi, asumiskustannukset, vaatteet, koulutus, terveydenhuolto sekä työ- ja koulumatkustamisesta koostuvat kustannukset. Tärkeimpiä keinoja saavuttaa tämä tavoite on se, että työntekijät saavat järjestäytyä ja vaatia työolojen ja palkkatilanteen korjaamista.

Kuuluuko maiden hallitusten tehtäviin asettaa työoloja käsitteleviä säännöksiä?

Kyllä, lisäksi säädösten noudattamista tulisi myös valvoa. Kaikkien maiden hallitusten vastuu on suojella työntekijöiden oikeuksia sekä asettaa säädöksiä yhtiöille ja ulkomaisille sijoittajille. Useissa maissa ammattiyhdistysliike on kielletty, työlainsäädäntöä ei noudateta ja korruptio on yleistä.

Eikö työläisten tilanne vaikeudu, jos heidän tekemiään tuotteita boikotoidaan?

Ensisijaisesti kannatamme aina vastuullisten ostovalintojen tekemistä. Eettisen kaupan puolesta ry, kuten monet muutkaan ihmisoikeusjärjestöt, ei yleensä kehota boikotoimaan, mutta poikkeustilanteitakin on.

Boikotti voi toimia selkeänä signaalina epäkohtien korjaamiseksi. Sellaisissa tapauksissa, missä kaikkia muita toimenpiteitä on kokeiltu ilman tulosta, voidaan neuvoa brändiyhtiötä varoittamaan alihankkijaa, että tilausten tekeminen katkaistaan ellei työolojen epäkohtiin puututa. Pahimmillaan boikotti kuitenkin vaarantaa työpaikat ja toimeentulon, kun tehtaalta vaatteita tilaava yhtiö lopettaa tilaukset.

Kestävämpiä vaikutuksia voidaan saada aikaan esimerkiksi luomalla pitkäkestoisia ja vakaita sopimuksia ostajien ja alihankkijoiden välille. Pitemmät työsopimukset tuovat turvaa työntekijöille sekä paremman mahdollisuuden järjestäytyä, jolloin tehtaan johdon kanssa voidaan neuvotella paremmista työoloista.

Miten Eettisen kaupan puolesta ry suhtautuu Utz Certifiediin ja Rainforest Allianceen?

Rainforest Alliance -merkkiin ei liity takuuhintaa tuottajalle tai sosiaalista lisää vaan tuottaja ja ostaja neuvottelevat hinnat keskenään. Merkki vaatii ILO-sopimusten noudattamista.

Utz on kahviin keskittynyt sertifiointimerkki, johon ei liity takuuhintaa tuottajalle, vaan tuottaja ja ostaja neuvottelevat hinnat keskenään. Tuottajat saavat ns. Utz-lisää ja merkki vaatii ILO-sopimusten noudattamista.

Merkittävin Reilun kaupan etu suhteessa muihin sertifiointimerkkeihin on se, että Reilussa kaupassa tuottajalle maksetaan takuuhinta sekä sosiaalisiin ja tuotantoa kehittäviin hankkeisiin tarkoitettu Reilun kaupan lisä. Takuuhinta on ostajan viljelijälle maksama vähimmäishinta. Jos tuotteen maailmanmarkkinahinta on takuuhintaa korkeampi, seurataan tätä korkeampaa hintaa. Muissa merkeissä ei ole tätä puskuria maailmanmarkkinahintojen heilahteluja vastaan. Keskeistä on myös, että Reilun kaupan kansainvälisen katto-organisaation Fairtrade Internationalin päätösvalta on jaettu tuottajien, kaupallisten toimijoiden ja kansallisten merkkijärjestöjen kesken. Vastaavaa tuottajaedustusta ei ole muilla sertifikaateilla.

Reilua kauppaa voidaan myös pitää taloudellisesti viljelijän kannalta turvallisimpana valintana. Kuluttajalle, joka haluaa erityisesti edistää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä, Reilun kaupan luomutuotteet ovat paras vaihtoehto.

Missä tuoteryhmissä on mahdollisuus valita Reilun kaupan tuotteita?

Suomessa Reilun kaupan merkillä varustettuja tuotteita on myynnissä jo noin 1700 erilaista: kahvia, teetä, makeisia, mehuja, virvoitusjuomia, riisiä, mysliä, hedelmiä, viiniä, olutta, jäätelöä, mausteita, öljyjä, kukkia, puuvillasta valmistettuja tuotteita, urheilupalloja ja kosmetiikkaa! Tutustu koko valikoimaan täällä.

Keitä ovat Reiluttajat?

Reiluttaja on Reilu kuluttaja. Koulutamme vuosina 2009-2011 noin 150 suomalaista Reilun kuluttamisen asiantuntijoiksi. Tavoitteena on tuottaa vastuullisen kuluttamisen osaajia, jotka aktiivisella toiminnallaan ja kampanjoinnillaan lisäävät suomalaisten tietoisuutta ja kiinnostusta jokapäiväisten kulutustottumustemme vaikutuksista kehitysmaiden ihmisten elämään. Koulutus antaa vahvat perustiedot Reilun kaupan merkkijärjestelmästä ja eväät toimia reilun kaupan puolesta haluamallaan tavalla.

Mikä on Globaalin kuluttajan foorumi?

Globaalin kuluttajan foorumi perustettiin osana nyt jo lopetettua hanketta. Hanke tuki peruskoulun ja lukion aiemman opetussuunnitelmien tavoitteita liittyen maantieteen, biologian, historian, yhteiskuntaopin, uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppisisältöihin. Verkkosivuilta löytyy tietoa ja tehtäviä erilaisista kestävään kuluttamiseen liittyvistä aiheista. Aiemmasta hankkeesta on jäljellä myös ilmainen Globaalin kuluttajan oppikirja aihekokonaisuuksien käsittelyyn sekä vahvistaa opiskelijan tiedonhankintataitoja, kykyä tiedon kriittiseen arviointiin, herättää pohtimaan oman toiminnan merkitystä ja innostaa toimimaan. Oppikirja sisältää erilaisia havainnollistavia tehtäviä.

Mikä on Puhtaat vaatteet -kampanja?

Suomen Puhtaat vaatteet -kampanja haluaa parantaa vaatetus-, jalkine- ja urheiluvälineteollisuudessa työskentelevien työntekijöiden oloja. Kampanja kouluttaa ja mobilisoi kuluttajia, lobbaa yrityksiä ja hallituksia sekä tarjoaa suoraa solidaarisuustukea työntekijöille näiden kamppailussa oikeuksiensa ja parempien työolojen puolesta. Kampanja on osa kansainvälistä Clean Clothes Campaign -verkostoa

Mikä Eettisesti epäkunnossa -kampanja?

Jo loppuneen Eettisesti epäkunnossa -kampanjan tavoitteena oli tiedottaa kulutuselektroniikan valmistamiseen liittyvistä ongelmista ympäri maailmaa, niin työolojen, ihmisoikeuksien kuin ympäristövaikutustenkin suhteen. Kampanja tarkasteli elektroniikan koko elinkaarta metallien kaivuusta ja tehtaiden työoloista e-jätteen reitteihin. Kampanja oli osa kansainvälistä makeITfair-projektia. Vaikka kampanja on jo loppunut, aihe kiinnostaa Eettiä edelleen ja siitä löytyy asiantuntemusta järjestön piiristä.

Mitä voin itse tehdä toimiakseni vastuullisemmin, kun ostan elintarvikkeita, vaatteita tai kulutuselektroniikkaa?

Jos tuote kuuluu johonkin eettiseen merkkijärjestelmään, kuten Reiluun kauppaan, voit valita sen. Jos tuoteryhmässä ei ole tällaisia merkintöjä käytössä, eikä tuoteselosteesta asia selviä, voit kysyä myyjältä tai merkkiyhtiöltä tietoa tuotanto-oloista ja alkuperästä. Aina kannattaa antaa palautetta ja muistuttaa, että monet ovat myös valmiita maksamaan vähän enemmän vastuullisesti valmistetusta tuotteesta. Yritykselle yksi annettu palaute voi laskennallisesti edustaa jopa sadan ihmisen mielipidettä. Olet myös tervetullut jäseneksemme ja vapaaehtoiseksi kampanjoimaan vastuullisten tuotteiden saamisen puolesta!

Mitä ovat yrityksen yhteiskuntavastuun toimintaohjeet?

Yritysten yhteiskuntavastuun toimintaohjeet (engl. code of conduct) ovat niiden omia tuotanto-olosuhteisiin liittyviä toimintaperiaatteita. Käytännössä ne vaihtelevat paitsi sisällöiltään myös sitoutumisasteiltaan. Toimintaohjeisto voi perustua esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILOn työelämän perussopimuksiin, joihin kuuluvat oikeus järjestäytyä ja neuvotella työehtosopimuksista, saada elämiseen riittävää palkkaa, turvalliset työolot, ylärajat työaikoihin sekä syrjinnän, pakkotyön ja lapsityövoiman käytön kielto. Yhteiskuntavastuun ohjeet eivät saa jäädä vain sanoiksi paperilla, vaan yrityksen on valvottava niiden toteutusta ja toimivuutta koko alihankintaketjussa.

Reilu kauppa sertifiointi ei ole käytössä kaikissa tuoteryhmissä. Millä sertifioinneilla tällaisiin tuoteryhmiin kuuluvien tuotteiden vastuullisuutta on mahdollista todentaa?

Jotta ylipäätään minkäänlainen varmistaminen on mahdollista, on oleellista sisällyttää tarjouspyynnön tai tarjouskilpailun ehtoihin selvä määräys siitä, että tarjouksen tulee sisältää tarkat tiedot tarjottavan tuotteen hankintaketjusta: valmistusmaa, tuotteet välittävä yritys, tuotteen tosiasiallinen valmistuspaikka sekä tuotteeseen mahdollisesti sisältyvät alihankinnat.

Esimerkiksi sairaalainstrumenteista ei välttämättä riitä tieto itse tuotantolaitoksesta, jossa saattaa olla vain instrumenttien kokoonpano ja pakkaus, kun varsinainen valmistustyö tehdään kotiverstaissa tai muuten alihankintana jopa jossain toisessa maassa. Lisäksi tulee edellyttää, että tarjoukseen liitetään kuvaus siitä, millä tavalla tuotantoketjun vastuullisuuden valvonta on toteutettu, siis mikä yhteiskuntavastuun standardi on käytössä ja onko tuotantoketjuun osallistuvia yrityksiä jonkun yleisesti tunnetun järjestelmän kautta sertifioitu.

Itse tarjouksia arvioidessa voi jo pelkän tuotantomaan perusteella päätellä, onko kyseessä ns. riskimaa ja onko tarpeen varata mahdollisuus sosiaalisen riskin tarkempaan arviointiin. Taustatiedoksi on mahdollista hakea ao. maata ja mahdollisesti ao. tuoteryhmää koskevia selvityksiä ja tutkimuksia, joita alkaa olla maailmalla jo varsin runsaasti. Hyvää taustatietoa on myös se, mitä ILO:n työoikeuksia koskevia yleissopimuksia ko. maa on ratifioinut ja missä maissa ao. sopimuksia yleisimmin rikotaan.

(Lähde: Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK)

Mitkä kansainväliset standardit ja sertifioinnit ovat ay-liikkeessä luotettaviksi katsottuja takeita siitä, että tuotannon työolot ovat kunnossa?

Ay-liikkeen peruslähtökohta työolojen arvioinnissa ovat ILO:n työkongressissa vuonna 1998 hyväksytty ns. työpaikkojen perusoikeuksien (Core Labour Rights) julistus, joka pohjautuu neljään työelämän perusnormiin. Niitä puolestaan säädellään kaikkiaan kahdeksalla yleissopimuksella. Julistus toteaa, että kaikilla ILO:n jäsenvaltioilla, myös niillä jotka eivät ole ratifioineet kaikkia yleissopimuksia, on järjestön jäseninä velvollisuus noudattaa, edistää ja toteuttaa työelämän perusoikeuksiin liittyviä periaatteita.

Työelämän perusnormit ja niitä säätelevät sopimukset ovat:

  • Oikeus vapaaseen järjestäytymiseen ja kollektiiviseen sopimus- ja neuvottelutoimintaan – sopimukset 87/1948 sekä 98/1949
  • Pakkotyön kielto – sopimukset 29/1930 ja 105/1957
  • Syrjinnän kielto – sopimukset 100/1951 ja 111/1958
  • Lapsityön kielto – sopimukset 138/1973 ja 182/1999

Sekä Reilu kauppa että useat muut laajalti käytetyt yhteiskuntavastuun standardit pohjaavat yllä lueteltuihin ILO:n työnormeihin. Poikkeuksen muodostaa vapaa järjestäytymis- ja neuvotteluoikeus, jota usean maan oma lainsäädäntö ei salli. Näitä tapauksia, mm. Kiinaa ja Vietnamia, varten standardeihin on sisällytetty käsite ”parallel means of organising” eli vaihtoehtoiset tavat järjestäytyä. Sillä tarkoitetaan yrityksen sisälle luotua, lain sallimaa yhteistyöjärjestelmää, jonka avulla työntekijöiden ääni pääsee aidon ay-liikkeen puuttumisesta huolimatta kuuluviin. Hyväksyttävänä ”vaihtoehtoisena” järjestäytymismuotona ei kuitenkaan pidetä yritysjohdon perustamia ja ylläpitämiä ns. keltaisia ammattiliittoja, esimerkiksi Meksikon suojeluliittoja, joiden päätarkoitus on estää vapaan ay-liikkeen pääsy yrityksen sisälle.

Ay-liikkeen kannalta luotettavin tapa varmistua työolojen säädyllisyydestä on se, että tuotantolaitoksessa tai plantaasilla on toimiva ja vapaaseen järjestäytymiseen perustuva ammattiliitto, joka pystyy työoloja valvomaan ja raportoi niistä tarvittaessa. Hyvänä apuna ovat kansainväliset standardit, joista useimmat kuuluvat luokkaan ”multi stakeholder intiatives” (MSI), laajapohjaiset yhteistyöverkostot, joissa on mukana tai jäseninä sekä yrityksiä että kansalaisjärjestöjä ja ammattijärjestöjä. Kullakin näistä verkostoista on oma, varsin perinpohjainen yhteiskuntavastuun ohjeistonsa, jonka periaatteita mukana olevat sitoutuvat noudattamaan ja edistämään. Noudattamista valvotaan ns. third party auditing –menetelmällä, siis yrityksestä riippumattomien, ulkopuolisten auditoijien tarkastuksilla. Osa verkostoista myöntää tarkastetuille yrityksille tai yksittäisille tuotteille sertifoinnin.

Suomalainen ay-liike arvostaa Reilun kaupan ohella seuraavia MSI-verkostoja ja standardeja:

  • SA8000 – Social Accountability International –järjestön standardi, joka pohjaa ILO:n perusoikeuksiin
  • Ethical Trading Initiative ETI – brittiläinen vastuullisen kaupankäynnin verkosto, jonka johtoelimissä myös ay-liike on edustettuna (SA8000 syntyi tämän pohjalle)
  • Fair Wear Foundation FWF – hollantilainen ja muihinkin Euroopan maihin laajentuva järjestelmä, joka keskittyy tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työoloihin
  • ISO – tunnetuin ja virallinen kansainvälinen standardointijärjestö, jonka teknisten, ympäristö- ja laadunhallintastandardien rinnalle on kehitteillä myös sosiaalisen vastuun standardi

Lisää tietoa löydät mm. seuraavien linkkien kautta:

  • Business Social Compliance Initiative BSCI – eurooppalaisten tuontikaupan yritysten vastuullisuusvalvonnan yhteenliittymä, jossa ay-liike ei ole mukana, mutta jonka kanssa se tekee pilottiluontoisesti kriittistä yhteistyötä – syntynyt yritysten aloitteesta
  • Fair Labour Association FLA – Bill Clintonin aloitteesta Yhdysvalloissa perustettu vastuullisuusvalvonnan verkosto, joka keskittyy lähinnä tekstiileihin ja vaatteisiin; mukana yrityksiä ja järjestöjä, mutta ei ay-liikettä – ay-liikkeen kriittisyys johtuu mm. FLA:n koodin muita väljemmästä viikkotyöajan määrittelystä.

(Lähde: Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK)

Kaikissa tuoteryhmissä ei ole mahdollisuutta valita Reilun kaupan merkillä tai muilla sertifioinneilla varustettuja tuotteita. Miten kunta voi tällaisia tuotteita ostaessaan varmistua siitä, että tuotanto-olosuhteet ovat kunnossa?

Jos vankkaa valvontajärjestelmää ei jollekin tuoteryhmälle ole olemassa, varmistuminen tuotteiden taustan vastuullisuudesta voi olla erittäin vaikeaa. Kannattaa tutustua esimerkiksi EU-komission oppaaseen sosiaalisten näkökohtien huomioonottamisesta julkisissa hankinnoissa. Oppaan mukaan hankkija voi esimerkiksi sisällyttää sosiaaliset perusteet sopimuksen kohteeseen ja teknisiin eritelmiin. Tarjoajia voidaan myös estää tietyin ehdoin saamasta hankintoja, jos tarjoaja on tuomittu aiemmista väärinkäytöksistä. Kolmanneksi tarjoaja voidaan sitouttaa sosiaalisiin normeihin esimerkiksi ottamalla ne huomioon sopimuksentekoperusteissa. Sopimuksenteon jälkeenkin toimeksisaajalta voidaan edellyttää tiettyjen ehtojen noudattamista hankinnan toteuttamisessa. Tarkemmat määrittelyt, esimerkit ja ohjeet löytyvät Euroopan komission sivuilta ladattavissa olevasta oppaasta.

Lisäksi kannattaa tutustua eri tuotannonaloista tehtyihin tutkimuksiin. Näitä löydät ylävalikosta Julkaisut-otsikon alta tai suoraan seuraavien tahojen internet-sivuilta: Finnwatch (mm. elektroniikka, katukivet, sairaalainstrumentit, urheiluvälineteollisuus), Puhtaat vaatteet (vaateteollisuus), PlayFair (urheiluteollisuus).

Eetin verostatus

Eettisen kaupan puolesta on voittoa tuottamaton yhdistys, jota koskevat Verohallinnon säädökset yleishyödyllisistä yhdistyksistä.