Eettisen kaupan puolesta ry

UKK

Mitä Eettisen kaupan puolesta ry tekee?
Miksi Reilun kaupan puolesta Repu ry vaihtoi nimensä Eettisen kaupan puolesta ry:ksi?
Miten voin liittyä jäseneksi?
Miten voin tulla mukaan toimintaan?
Paikkakunnallani ei vielä ole toimintaa. Miten voin perustaa paikallisryhmän?
Mihin Eettiä tarvitaan?
Vastustatteko vapaakauppaa ja markkinataloutta?
Mitä rakenteellisia epäkohtia maailmankaupassa on?
Kehitysmaiden työläisten palkat tuntuvat alhaisilta, mutta eikö tämä johdu siitä, että elämisen kustannukset ovat paljon pienemmät näissä maissa?
Kuuluuko maiden hallitusten tehtäviin asettaa työoloja käsitteleviä säännöksiä?
Eikö työläisten tilanne vaikeudu, jos heidän tekemiään tuotteita boikotoidaan?
Miten Eettisen kaupan puolesta ry suhtautuu Utz Certifiediin ja Rainforest Allianceen?
Keitä ovat Reiluttajat?
Mitä voin itse tehdä toimiakseni vastuullisemmin, kun ostan elintarvikkeita, vaatteita tai kulutuselektroniikkaa?
Mitä ovat yrityksen yhteiskuntavastuun toimintaohjeet?
Mitkä kansainväliset standardit ovat luotettaviksi katsottuja takeita siitä, että tuotannon työolot ovat kunnossa?
Eetin verostatus

Mitä Eettisen kaupan puolesta ry tekee?

Eettisen kaupan puolesta ry:n tavoitteena on kestävä muutos kohti oikeudenmukaista, ihmisiä ja luontoa kunnioittavaa maailmankauppaa. Tämä tapahtuu lisäämällä poliittisten päättäjien, yritysten, julkisten hankkijoiden ja kuluttajien tietoisuutta globaalin kaupan ongelmista ja niiden ratkaisuvaihtoehdoista. Edistämme Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten ja muiden ihmisoikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa.

Olemme kansanliike, joka kannustaa ihmisiä toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Koulutamme aktiiveja muun muassa Reilun kaupan merkkijärjestelmään, vaateteollisuuden vastuullisuuteen, vastamainoksiin sekä kouluvierailuihin liittyen. Tuotamme myös oppimateriaalia yläkoulu- ja lukioikäisille kulutuksen ja kehityskysymysten välisistä yhteyksistä.

Miksi Reilun kaupan puolesta Repu ry vaihtoi nimensä Eettisen kaupan puolesta ry:ksi?

Reilun kaupan edistämisyhdistys (nykyisin Reilu kauppa ry) rekisteröitiin Suomessa vuonna 1998 ja Reilun kaupan puolesta kampanjoivat aktiivit perustivat pari vuotta myöhemmin oman järjestön, Reilun kaupan puolesta Repu ry:n. Reilu kauppa ry hallinnoi Reilun kaupan merkkijärjestelmää sekä valvoo ja lisensoi Reilun kaupan sertifiointimerkin käyttöä Suomessa. Reilu kauppa ry:llä ei ole henkilöjäseniä, vaan se koostuu jäsenjärjestöistä. Myös Eetti on Reilu kauppa ry:n jäsen.

Järjestömme päätti vuonna 2011 vaihtaa nimeä, koska jo yli 90 % suomalaisista tunnistaa Reilun kaupan merkin ja toimintamme on laajentunut huomattavasti. Nykyään Eettisen kaupan puolesta ry keskittyy ihmisoikeuksiin globaaleissa tuotantoketjuissa.

Miten voin liittyä jäseneksi?

Jäseneksi voit liittyä täällä. Liittymällä jäseneksi tuet Eetin toimintaa ja otat kantaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Jäsenmaksut vuodelle 2018 ovat:

  • opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja muut vähävaraiset: 15€
  • normaalijäsenmaksu: 25€
  • perhejäsenmaksu: 40€
  • kannatusjäsenmaksu: vähintään 100€

Miten voin tulla mukaan toimintaan?

Eettisen kaupan puolesta ry:llä on toimintaa noin kymmenellä paikkakunnalla. Listan paikallisryhmistä löydät täältä. Jos paikkakunnallasi ei vielä ole toimintaa, kannustamme sinua perustamaan oman paikallisryhmän! Aloitussivun tapahtumakalenterista, sähköpostilistoilta, paikallisryhmien sivuilta, ja Eetin Facebook-sivulta löydät lisää tietoa tulevasta toiminnasta ja tapahtumista.

Paikkakunnallani ei vielä ole toimintaa. Miten voin perustaa paikallisryhmän?

Paikallisryhmän voi perustaa kuka tahansa, joka on valmis sitoutumaan yhdistyksen tavoitteisiin ja haluaa toimia niiden edistämiseksi. Paikallisryhmät eivät ole erillisiä muodollisia yhdistyksiä, vaan ne toimivat epämuodollisesti järjestön sisällä. Ryhmän toiminta ei näin ollen ole sidottu yhdistyslakiin ja sen perustamiseksi riittää pelkkä ilmoitus toimistolle, joka tiedottaa asiasta yhdistyksen hallitusta.

Ryhmän toimintaa ei ole tarkasti säädelty; ryhmä voi kokoontua haluaminsa väliajoin, ja sen toiminta on ryhmän jäsenten päätettävissä. Toimintaa on kivempi suunnitella porukassa, joten ota kaverisi mukaan tai järjestä uusien ilta. Toimisto ja hallitus auttavat mielellään uusia ja vanhoja ryhmiään, ja meihin voi olla rohkeasti yhteydessä kaikissa paikallisryhmätoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

Mihin Eettiä tarvitaan?

Maailmankaupan rakenteissa on sosiaalisesti ja ekologisesti kestämättömiä epäkohtia. Näiden korjaamiseen voidaan vaikuttaa parantamalla tuotannon ja kaupankäynnin normeja ja standardeja sekä vahtimalla niiden toteutumista käytännössä. Muutos ei tapahdu itsestään, joten siihen kannustamaan tarvitaan kansalaisjärjestö, joka vahvistaa vastuullisten kansalaisten ja kuluttajien ääntä.

Eettisen kaupan puolesta ry on Suomen ainoa aktiiviseen kansalaisuuteen perustuva järjestö, joka edistää oikeudenmukaista maailmankauppaa ja vastuullista yritystoimintaa.

Vastustatteko vapaakauppaa ja markkinataloutta?

Eetti suhtautuu myönteisesti globaalin kaupan mahdollisuuksiin nostaa ihmisiä köyhyydestä. On tärkeää, että kehitysmaiden tuotteita voidaan myydä Eurooppaan ja muihin maanosiin. Mutta vapaakauppa ei ole sama kuin kauppa ilman sääntöjä. Tärkein kysymys onkin se, millaisin säännöin kauppaa voidaan käydä.

Eetin mielestä ihmisoikeuksia ja luontoa tulee kunnioittaa kaikessa tuotannossa kaikkialla maailmassa. Valitettavasti tämä ei aina toteudu. Ja juuri siksi järjestömme on olemassa: kehitysmaiden työntekijöillä on oikeus saada vaikutusvaltaa, kun on kyse heidän elämästään ja tulevaisuudestaan, samaan aikaan kun he voivat valmistaa korkealaatuisia tuotteita. Työntekijöiden järjestäytymisvapaus on ihmisoikeus.

Mitä rakenteellisia epäkohtia maailmankaupassa on?

Vapaata maailmankauppaa ajaneiden erilaisten länsimaisten tahojen idea kaupankäynnistä perustuu muun muassa eri maiden suhteellisiin etuihin. Yksittäinen maa voi menestyä erikoistumalla valmistamaan jotain, mitä juuri siinä maassa pystytään tuottamaan paremmin kuin muualla. Tämä on kuitenkin – siirtomaavallan seurausten ohella – tehnyt monet kehitysmaat pelkiksi raaka-ainetuottajiksi ja riippuvaisiksi teollisuusmaista. Lisäksi Maailman kauppajärjestö WTO:ssa sovitut pelisäännöt ovat monilta osin laadittu niin, että ne suosivat länsimaalaisia tuotteita ja viljelijöitä.

Globalisaation myötä yhä useamman kuluttajatuotteen valmistus on pirstaloitunut.  Länsimaalainen brändiyritys ostaa tuotteita alihankkijoilta, jotka ostavat tuotteen eri osia toisilta alihankkijoilta, jotka puolestaan ostavat osia tai raaka-aineita muilta. Työntekijöillä on heikot mahdollisuudet vaikuttaa omiin työoloihinsa kun tehtaat kilpailevat keskenään tilauksista. Epäkohdat näkyvät esimerkiksi lapsityövoiman käyttönä, elämiseen riittämättöminä palkkoina, liian pitkinä ja joskus palkattomina ylitöinä, työturvallisuuden puutteina, työntekijöiden painostamisena eroamaan ammattiliitoista ja kaikenlaisena hyväksikäyttönä.

Näihin epäkohtiin Eettisen kaupan puolesta ry pyrkii vaikuttamaan, jotta maailmankauppa tukisi kestävää kehitystä kaikkialla maailmassa.

Kehitysmaiden työläisten palkat tuntuvat alhaisilta, mutta eikö tämä johdu siitä, että elämisen kustannukset ovat paljon pienemmät näissä maissa?

Köyhissä ns. etelän maissa elämisen kustannukset ovat todellakin pienemmät kuin esimerkiksi täällä globaalissa pohjoisessa. Silti esimerkiksi tekstiilialan työläisten palkat ovat riittämättömiä kattamaan perustarpeita, kuten ruokaa, asumista, vaatteita ja koulutusta. Esimerkiksi Asia Floor Wage -verkosto on arvioinut, että Bangladeshin tekstiilitehtaiden työntekijöiden minimipalkka pitäisi kolminkertaistaa, jotta se riittäisi ihmisarvoiseen elämään.

Työntekijöiden tulisi saada elämiseen riittävää palkkaa, joka antaa työntekijälle mahdollisuuden huolehtia perheensä perustarpeista työstään hankkimansa palkan avulla. Elämiseen riittävään palkkaan tulee sisältyä ravinnepitoinen ruoka, puhdas vesi, asumiskustannukset, vaatteet, koulutus, terveydenhuolto sekä työ- ja koulumatkustamisesta koostuvat kustannukset. Tärkeimpiä keinoja saavuttaa tämä tavoite on se, että työntekijät saavat järjestäytyä ja vaatia työolojen ja palkkatilanteen korjaamista.

Kuuluuko maiden hallitusten tehtäviin asettaa työoloja käsitteleviä säännöksiä?

Kyllä, työntekijöiden perusoikeudet ovat ihmisoikeuksia, ja niiden toteutuminen on valtioiden vastuulla. Kaikkien maiden hallitusten vastuu on suojella työntekijöiden oikeuksia sekä asettaa säädöksiä yhtiöille ja ulkomaisille sijoittajille. Lisäksi säädösten noudattamista tulisi myös valvoa. Useissa maissa ammattiyhdistysliike on käytännössä kuitenkin kielletty eikä työlainsäädäntöä noudateta. Eetti tekee työtä sen eteen, että myös yritysten ihmisoikeusvastuusta säädettäisiin lailla.

Eikö työläisten tilanne vaikeudu, jos heidän tekemiään tuotteita boikotoidaan?

Ensisijaisesti kannatamme aina vastuullisten ostovalintojen tekemistä. Eettisen kaupan puolesta ry, kuten monet muutkaan ihmisoikeusjärjestöt, ei yleensä kehota boikotoimaan, mutta poikkeustilanteitakin on. Pahimmillaan boikotti vaarantaa kehitysmaiden työpaikat ja ihmisten toimeentulon, jos tehtaalta tuotteita tilaava brändiyritys lopettaa tilaukset.

Boikotti voi kuitenkin joissain tapauksissa toimia selkeänä signaalina epäkohtien korjaamiseksi. Jos tietyllä yrityksellä ei ole mitään toimintamalleja ihmisoikeusloukkausten ehkäisemiseksi, eikä osoita kiinnostusta parantaa tilannetta, niin boikottia voi harkita yhtenä vaikuttamiskeinona. Silloin on kuitenkin erittäin tärkeää muistaa kertoa tästä yritykselle itselleen.

Yritysten tulisi luoda pitkäkestoisia ja vakaita sopimuksia ostajien ja alihankkijoiden välille. Pitemmät työsopimukset tuovat turvaa työntekijöille sekä paremman mahdollisuuden järjestäytyä, jolloin tehtaan johdon kanssa voidaan neuvotella paremmista työoloista.

Miten Eettisen kaupan puolesta ry suhtautuu Utz Certifiediin ja Rainforest Allianceen?

Eetti kannattaa kuluttajaa ensisijaisesti valitsemaan Reilun kaupan sertifikaatilla merkittyjä tuotteita. Merkittävin Reilun kaupan etu suhteessa muihin sertifiointimerkkeihin on se, että Reilussa kaupassa tuottajalle maksetaan takuuhinta sekä sosiaalisiin ja tuotantoa kehittäviin hankkeisiin tarkoitettu Reilun kaupan lisä. Takuuhinta on ostajan viljelijälle maksama vähimmäishinta. Jos tuotteen maailmanmarkkinahinta on takuuhintaa korkeampi, seurataan tätä korkeampaa hintaa. Muissa merkeissä ei ole tätä puskuria maailmanmarkkinahintojen heilahteluja vastaan.

Keskeistä Reilun kaupan järjestelmässä on myös se, että Reilun kaupan kansainvälisen katto-organisaation Fairtrade Internationalin päätösvalta on jaettu tuottajien, kaupallisten toimijoiden ja kansallisten merkkijärjestöjen kesken. Vastaavaa tuottajaedustusta ei ole muilla sertifikaateilla.

Rainforest Alliance -merkki keskittyy ympäristöystävälliseen tuotantoon ja vaatii ILO-sopimusten noudattamista, mutta siihen ei liity takuuhintaa tuottajalle tai sosiaalista lisää vaan tuottaja ja ostaja neuvottelevat hinnat keskenään.

Utz on kahviin, teehen ja kaakaoon keskittynyt sertifiointimerkki, johon ei liity takuuhintaa tuottajalle, vaan tuottaja ja ostaja neuvottelevat hinnat keskenään. Tuottajat saavat ns. Utz-lisää ja merkki vaatii ILO-sopimusten noudattamista.

Keitä ovat Reiluttajat?

Koulutamme vuosittain kymmeniä Reiluttajia eli Reiluja kuluttajia yhteistyössä Reilu kauppa ry:n kanssa. Tavoitteena on tuottaa vastuullisen kuluttamisen osaajia, jotka aktiivisella toiminnallaan ja kampanjoinnillaan lisäävät suomalaisten tietoisuutta ja kiinnostusta jokapäiväisten kulutustottumustemme vaikutuksista kehitysmaiden ihmisten elämään. Koulutus antaa vahvat perustiedot Reilun kaupan merkkijärjestelmästä ja eväät toimia Reilun kaupan puolesta haluamallaan tavalla. Tulevista koulutuksista tiedotetaan nettisivuillamme.

Mitä voin itse tehdä toimiakseni vastuullisemmin, kun ostan elintarvikkeita, vaatteita tai kulutuselektroniikkaa?

Jos tuotteella on sertifikaatti, kuten Reilun kaupan merkki, voit valita sen. Jos tuoteryhmässä ei ole tällaisia merkintöjä käytössä, eikä tuoteselosteesta asia selviä, voit kysyä myyjältä tai merkkiyhtiöltä tietoa tuotanto-oloista ja alkuperästä. Aina kannattaa antaa palautetta ja muistuttaa, että monet ovat myös valmiita maksamaan vähän enemmän vastuullisesti valmistetusta tuotteesta. Olet myös tervetullut Eetin jäseneksi ja aktiiviksi kampanjoimaan vastuullisen tuotannon puolesta! Lue lisää vastuullisesta kuluttamisesta.

Mitä ovat yrityksen eettiset toimintaohjeet?

Yritysten yhteiskuntavastuun toimintaohjeet tai eettiset toimintaohjeet (engl. code of conduct) ovat niiden omia tuotanto-olosuhteisiin liittyviä toimintaperiaatteita. Käytännössä ne vaihtelevat paitsi sisällöiltään myös sitoutumisasteiltaan. Toimintaohjeisto voi perustua esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILOn työelämän perussopimuksiin, joihin kuuluvat oikeus järjestäytyä ja neuvotella työehtosopimuksista, saada elämiseen riittävää palkkaa, turvalliset työolot, ylärajat työaikoihin sekä syrjinnän, pakkotyön ja lapsityövoiman käytön kielto.

Eettiset ohjeet eivät saa jäädä vain sanoiksi paperilla, vaan yrityksen on valvottava niiden toteutusta ja toimivuutta koko alihankintaketjussa. YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaan yritysten on kartoitettava oman toimintansa ja tuotantoketjunsa ihmisoikeusriskit ja tehtävä toimenpiteitä ongelmien minimoimiseksi. Lisäksi niiden tulee raportoida julkisesti suurimmat ihmisoikeusongelmansa ja edistyksensä niiden korjaamiseksi.

Mitkä kansainväliset standardit ovat luotettaviksi katsottuja takeita siitä, että tuotannon työolot ovat kunnossa?

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kongressissa vuonna 1998 hyväksytty ns. työpaikkojen perusoikeuksien (Core Labour Rights) julistus pohjautuu neljään työelämän perusnormiin. Niitä puolestaan säädellään kaikkiaan kahdeksalla yleissopimuksella. Julistus toteaa, että kaikilla ILO:n jäsenvaltioilla, myös niillä jotka eivät ole ratifioineet kaikkia yleissopimuksia, on järjestön jäseninä velvollisuus noudattaa, edistää ja toteuttaa työelämän perusoikeuksiin liittyviä periaatteita.

Työelämän perusnormit ja niitä säätelevät sopimukset ovat:

  • Oikeus vapaaseen järjestäytymiseen ja kollektiiviseen sopimus- ja neuvottelutoimintaan – sopimukset 87/1948 sekä 98/1949
  • Pakkotyön kielto – sopimukset 29/1930 ja 105/1957
  • Syrjinnän kielto – sopimukset 100/1951 ja 111/1958
  • Lapsityön kielto – sopimukset 138/1973 ja 182/1999

Sekä Reilu kauppa että useat muut laajalti käytetyt yritysvastuun standardit ja sertifikaatit pohjaavat yllä lueteltuihin ILO:n työnormeihin. Poikkeuksen muodostaa vapaa järjestäytymis- ja neuvotteluoikeus, jota usean maan oma lainsäädäntö ei salli. Näitä tapauksia, mm. Kiinaa ja Vietnamia, varten standardeihin on sisällytetty käsite ”parallel means of organising” eli vaihtoehtoiset tavat järjestäytyä. Sillä tarkoitetaan yrityksen sisälle luotua, lain sallimaa yhteistyöjärjestelmää, jonka avulla työntekijöiden ääni pääsee aidon ay-liikkeen puuttumisesta huolimatta kuuluviin. Hyväksyttävänä ”vaihtoehtoisena” järjestäytymismuotona ei kuitenkaan pidetä yritysjohdon perustamia ja ylläpitämiä ns. keltaisia ammattiliittoja, esimerkiksi Meksikon suojeluliittoja, joiden päätarkoitus on estää vapaan ay-liikkeen pääsy yrityksen sisälle.

Luotettavin tapa varmistua työolojen säädyllisyydestä on se, että tuotantolaitoksessa tai plantaasilla on toimiva ja vapaaseen järjestäytymiseen perustuva ammattiliitto, joka pystyy työoloja valvomaan ja raportoi niistä tarvittaessa.

Brändiyrityksille hyvänä apuna vastuullisuuden varmentamisessa ovat ns.”multi stakeholder intiatives” (MSI), eli laajapohjaiset yhteistyöverkostot, joissa on mukana tai jäseninä sekä yrityksiä että kansalaisjärjestöjä ja ammattijärjestöjä.

  • Ethical Trading Initiative ETI – brittiläinen vastuullisen kaupankäynnin verkosto, jonka johtoelimissä myös ay-liike on edustettuna (SA8000 syntyi tämän pohjalle)
  • Fair Wear Foundation FWF – hollantilainen ja muihinkin Euroopan maihin laajentunut järjestelmä, joka keskittyy tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työoloihin
  • Fair Labour Association FLA – Yhdysvalloissa perustettu vastuullisuusvalvonnan verkosto, joka keskittyy lähinnä tekstiileihin ja vaatteisiin; mukana yrityksiä ja järjestöjä, mutta ei ay-liikettä – ay-liikkeen kriittisyys johtuu mm. FLA:n koodin muita väljemmästä viikkotyöajan määrittelystä.

Kullakin näistä verkostoista on oma yritysvastuun ohjeistonsa, jonka periaatteita mukana olevat yritykset sitoutuvat noudattamaan ja edistämään. Noudattamista valvotaan ns. third party auditing –menetelmällä, siis yrityksestä riippumattomien, ulkopuolisten auditoijien tarkastuksilla.

SA8000 on Social Accountability International –järjestön laatima sosiaalisen vastuullisuuden standardi, joka pohjaa ILO:n perusoikeuksiin. SA8000-sertifiointeja myönnetään tehtaille ja tiloille, ja se on yksi kunnianhimoisimmista vastuullisuussertifioinneista.

Monet suomalaisyritykset kuuluvat Amfori BSCI -järjestelmään (aiempi Business Social Complience Initiative), joka on yritysten oma aloite työolojen parantamiseksi. BSCI:llä on vastuullisuusohjeisto, joka tukee yritysten pyrkimyksiä eettisiin tuotantoketjuihin.

Eetin verostatus

Eettisen kaupan puolesta on voittoa tuottamaton yhdistys, jota koskevat Verohallinnon säädökset yleishyödyllisistä yhdistyksistä.

Haku