Tutkimusraportti: Solidaarisuustalous on kasvava ilmiö

22.5.2017

Oma MaaSolidaarisuustaloudesta on tullut merkittävä ilmiö niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Tänään julkaistun Solidaarisuustalous Euroopassa ja maailmalla  – vaihtoehtoisen talousmallin mahdollisuudet ja haasteet -tutkimusraportin mukaan taustalla ovat monet maailmanlaajuiset talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvät kriisit, jotka ovat lisänneet kiinnostusta vaihtoehtoisiin tuotanto- ja kulutustapoihin.

Tutkimusraportin on tehnyt 23 eurooppalaisen järjestön muodostama verkosto, jota edustaa Suomessa Eettisen kaupan puolesta ry.

Raportin mukaan solidaarisuustalouden merkitys on kasvamassa niin kaupallisesti kuin sosiaalis-taloudellisesti mitattuna. Esimerkiksi tutkimuksessa tarkastelluissa solidaarisuustaloushankkeissa oli mukana yhteensä yli 13 000 ihmistä, ja ne työllistivät suoraan tai epäsuorasti yli 1 500 ihmistä.

– Nykyinen talousjärjestelmä on kriisissä, johon solidaarisuustalous on yksi vastaus. Kapitalismi ei ole luonut hyvinvointia kaikille, joten ihmiset ympäri maailmaa ovat ryhtyneet rakentamaan uudenlaista taloutta, sanoo Maija Lumme Eettisen kaupan puolesta ry:stä.

Raportissa käsitellään solidaarisuustalouden määritelmiä sekä esitellään 55 konkreettista esimerkkiä solidaarisuustaloudesta eri puolilta maailmaa. Suomen sekä muiden Euroopan maiden lisäksi mukana on yhdeksän maata kehittyviltä alueilta: Mosambikista, Mauritiukselta, Tunisiasta, Intiasta, Malesiasta, Palestiinasta, Boliviasta, Brasiliasta sekä Uruguaysta.

Solidaarisuustalouden määritelmä ei ole raportin mukaan yhtenäinen, vaan se ymmärretään eri alueilla eri tavoin esimerkiksi kolmannen sektorin toimintana, yhteiskunnallisena yrittäjyytenä tai vaihtoehtoisena talousjärjestelmänä. Käytännössä useimpien solidaarisuustaloushankkeiden päätarkoituksena ei ole voiton tuottaminen vaan inhimillisten tarpeiden tyydyttäminen ympäristöä sekä solidaarisuuden periaatteita kunnioittaen. Usein solidaarisuustaloushankkeet korostavat yhteisöllisiä arvoja, ja ne ovat itsehallinnollisia tai työntekijöiden omistamia sekä kansalaisia osallistavia.

Suomalainen Oma Maa -osuuskunta tuottaa ympäristöystävällistä ruokaa

Tutkimuksessa tarkastelluista solidaarisuustaloushankkeista yleisimpiä olivat maatalous- ja ruokasektorin hankkeet, kuten kaupunkipuutarhat, viljelijätorit, siemen- ja ruokapankit, ruuanjako-ohjelmat sekä kumppanuusmaatalouden aloitteet, joihin kuuluu muun muassa suomalainen Oma Maa -osuuskunta. Se on ruokaosuuskunta, joka tuottaa jäsenilleen ekologisen viljelyn periaattein kasvatettua ruokaa.

Muita tutkimuksessa löydettyjä solidaarisuustalouden muotoja olivat esimerkiksi erilaiset reilun kaupan hankkeet, eettinen rahoitustoiminta, vastuullinen turismi, jätteenvähentämis- ja kierrätyshankkeet sekä uusiutuvan energian projektit.

– Hankkeiden moninaisuus ja nopea leviäminen osoittaa, että solidaarisuustaloutta voidaan edistää monin eri tavoin ja sillä on myös potentiaalia laajentua, Lumme toteaa.

Solidaarisuustaloushankkeilla on myös monia haasteita. Ne ovat vielä suppeita eivätkä toimijat ole kovin hyvin verkostoituneita. Suuri yleisö ei vielä tunne laajasti solidaarisuustaloutta vähäisen viestinnän ja vaikuttamistyön takia, eikä monissa maissa myöskään lainsäädäntö tue solidaarisuustaloutta. Solidaarisuustaloushankkeiden välinen yhteistyö sekä oikeudellinen kehikko voisivatkin kannustaa luomaan uusia solidaarisuustaloushankkeita sekä tukea jo olemassa olevia, raportissa todetaan.

Taustatietoa raportista

  • Solidaarisuustalous Euroopassa ja maailmalla  – vaihtoehtoisen talousmallin mahdollisuudet ja haasteet -raportti on osa SUSY-solidaarisuustaloushanketta, jossa on mukana järjestöjä 23:sta Euroopan maasta. Hankkeen tavoitteena on analysoida, tukea ja vahvistaa solidaarisuustalouden eri käytäntöjä sekä lisätä siitä käytävää keskustelua.
  • Suomesta hankkeessa on mukana Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti).
  • Tutkimuksessa oli mukana 80 tutkijaa, jotka kartoittivat yhteensä yli 1 100 käytäntöä. Tutkimukseen valituissa 55 hankkeessa oli mukana yhteensä yli 13 000 ihmistä, ja ne työllistivät suoraan tai epäsuorasti yli 1 500 ihmistä.
  • Tutkimuksessa tarkastellusta 55 solidaarisuustaloushankkeesta 42 prosenttia liittyi kauppaan ja palveluihin, 29 prosenttia tuotantoon ja käsittelyyn, 17 prosenttia kulutukseen ja 12 prosenttia jakeluun. Yleisimmin solidaarisuustalouden toimijat olivat osuuskuntia, yhdistyksiä, järjestöjä tai säätiöitä.

Lisätietoja
Maija Lumme, maija.lumme(at)eetti.fi, 044 0250412