Huonoja työoloja ja surkeita palkkoja Itä-Euroopan kenkätehtailla

29.8.2016


Itä-Euroopan kenkätehtaissa työolot ovat huonoja ja palkat jopa pienempiä kuin Aasian halpamaissa, selviää uudesta Labour on a Shoestring -selvityksestä. Lisäksi Länsi-Euroopan maissa valmistetuiksi merkityt tuotteet saattavat olla tehty osin Itä-Euroopan halpatyömaissa. Selvityksen mukaan Euroopassa teettäminen ei olekaan tae vastuullisesta tuotannosta. Selvityksen on tehnyt Change your shoes -kampanja.

Labour on a Shoestring -selvityksessä tutkittiin kuutta Euroopan halpatyömaata: Albaniaa, Bosnia-Herzegovinaa, Makedoniaa, Puolaa, Romaniaa ja Slovakiaa. Yhteensä 179 työntekijää haastateltiin 12 eri tehtaassa. Tehtaat tuottavat kenkiä muun muassa Zaralle, Aralle, Eccolle ja Gaborille.

Nälkäpalkkoja, sukupuolisyrjintää ja terveysriskejä

Haastateltujen työntekijöiden keskeinen huoli oli hyvin matalat palkat. Allaolevasta kuvasta näkee, että ero kenkäteollisuuden minimipalkan (jonka työntekijät usein saavat) ja elämiseen riittävän palkan välillä on kaikissa maissa suuri. Albaniassa (140 €) , Makedoniassa (145 €), Bosnia-Herzegovinassa (164 €) ja Romaniassa (156 €) palkat ovat pienempiä kuin Kiinassa keskimäärin (213 €). Bosnia-Herzegovinassa, Makedoniassa ja Romaniassa edes mimimipalkkaa ei kaikissa tapauksissa maksettu ja Albaniassa alle minimipalkan maksaminen oli pikemminkin käytäntö kuin poikkeus.

Minimipalkan ja elämiseen riittävän palkan välinen ero tutkituissa maissa

Monet haastatelluista kertoivat, että heidän oli otettavat lainoja tai tehtävä useampia töitä pystyäkseen elättämään perheensä. Monilla oli myös vaikeuksia ostaa kunnollista ruokaa ja maksaa sähkölaskua tai lääkärikuluja puhumattakaan säästämisestä tai lomanvietosta.
— Kaikkien tehtaassa työskentelevien täytyy lainata rahaa selvitäkseen kuun loppuun, kertoo eräs romanialainen kenkätyöntekijä.

Albaniassa, Makedoniassa, Bosnia-Herzegovinassa ja Romaniassa lauantait olivat työntekijöiden mukaan usein työpäiviä, joista ylityökorvausta ei maksettu joko ollenkaan tai maksettiin virheellisesti.

Selvityksen mukaan työntekijöiden ammatillinen järjestäytyminen oikeuksiensa puolustamiseksi on hankalaa, sillä ammattiliittoja ei usein joko ole tai työntekijät eivät luota niihin. Moni myös pelkää johdon reagointia. Monet työntekijät kertoivat, etteivät he uskalla valittaa työoloista työpaikan menettämisen pelossa.

Työolosuhteet ovat osassa tehtaita surkeita. Selvitykseen haastatellut työntekijät valittivat muun muassa erittäin kylmistä tai kuumista lämpötiloista, huonoista hygieniatiloista, pölystä ja kemikaalien käyttöön liittyvistä terveysongelmista.

Myös sukupuolisyrjintää esiintyy. Tutkituissa maissa 70–80 prosenttia kenkäteollisuuden työntekijöistä on naisia. Haastateltavien mukaan Albaniassa naiset saavat samasta työstä vähemmän palkkaa kuin miehet. Puolassa taas vaikeammat työtehtävät, joista maksetaan enemmän, saatetaan antaa automaattisesti miehille.

Italialaisia kenkiä halpatyömaista?

Suomessa ostettiin vuonna 2014 noin 18 miljoonaa paria kenkiä. Koko maailmassa kenkiä tuotettiin 24 miljardia paria. Euroopan osuus maailmanlaajuisesta tuotannosta on vain 3 prosenttia. Selvityksen mukaan syy Euroopan vähäiselle osuudelle maailman tuotannosta on yksinkertainen – Italiassa kengän teettäminen maksaa keskimäärin 47 euroa ja Portugalissa 29 euroa, kun taas Kiinassa tuottaminen maksaa 4 euroa ja Intiassa 12 euroa.

Puolet Euroopassa valmistettavista kengistä tehdään Italiassa. Seuraavaksi eniten niitä tehdään Espanjassa (13 %), Portugalissa (12 %) ja Romaniassa (8 %). Moni Länsi-Euroopan maissa tehdyn kengän tuotantoprosessin vaihe saattaa kuitenkin olla ulkoistettu lähellä oleviin halpamaihin Keski-, Itä-, ja Kaakkois-Eurooppaan ja Turkkiin. Ulkoisen jalostusmenettelyn (Outward processing trade, OPT) kautta esimerkiksi italialainen kenkäyritys voi lähettää esileikatun kengän osat ommeltavaksi ja koottavaksi toiseen maahan, yleensä halpatyömaahan, ja tuoda kootun kengän usein ilman tullimaksuja takaisin Italiaan. Alkuperäisessä maassa kenkä voidaan vielä esimerkiksi pakata. Tällöin kenkään saatetaan lisätä alkuperämerkintä ”Made in Italy”, vaikka todellisuudessa osa työstä olisi tehty muualla.

Suomeen tuotiin vuonna 2015 selvityksen kohteena olleista kuudesta maasta lähes 500 000 paria kenkiä. Todellinen luku voi kuitenkin olla suurempi, sillä todellista tuotantomaata ei välttämättä ole merkitty OPT-menettelyn alla.

Brändien, EU:n ja valtioiden ryhdyttävä toimeen

Selvityksen mukaan vastuu olojen parantamisesta on brändeillä, tuottajamailla sekä EU:lla. Tuottajamaiden tulisi muun muassa vahvistaa työlakeja sekä niiden valvontaa. EU voisi asettaa lain koskemaan minimipalkkojen vähimmäismäärää sen alueella ja varmistaa kauppapolitiikallaan ihmisoikeuksien toteutuminen tuotantomaissa. Brändien tulisi toteuttaa kattavaa huolellisuusvelvoitetta, eli identifioida mahdollisia ihmisoikeusriskejä, asettaa toimenpiteitä riskien vähentämiseksi sekä raportoida näistä.

Koko selvitys (englanniksi).
Lyhennelmä selvityksestä (englanniksi).
Guardianin artikkeli
aiheesta.

Lisätietoa: Anna Härri, kampanjakoordinaattori, Eettisen kaupan puolesta ry, anna.harri (at) eetti.fi, 044 595 00945

www.puhtaatvaatteet.fi/kengat

Labour on a shoestring - The realities of working in Europe’s shoe manufacturing peripheries in Albania, Bosnia-Herzegovina, Macedonia, Poland, Romania and Slovakia -selvityksen julkaisi Euroopanlaajuinen Change your shoes -kampanja. Kampanjaa toteuttaa Suomessa Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti).

Euroopan unioni tukee Change your shoes -hanketta. Hankkeen julkaisut ovat yksinomaan Eettisen kaupan puolesta ry:n vastuulla, eikä niiden voida katsoa edustavan Euroopan unionin mielipiteitä.